ASanasto

1.1. Sanasto

Osa A sisältää paljon vaikeita termejä, joista sanasto tässä lukijaa helpottamaan.

Agnostikko	Henkilö, jonka mukaan Jumalan tai yliluonnollisen olemassaoloa ei voida tietää.
Aksiooma	On filosofiassa perusoletus, jonka paikkansapitävyys on ilmeinen. Matematiikassa se on ristiriidaton lausejoukko. Siitä voidaan johtaa uusia matemaattisia lauseita.
Aksiomatisointi	Aksioomien muotoilu tai kehittäminen.
Algoritmi	Joukko järjestelmällisesti suoritettavia käskyjä tai ohjeita jonkin tehtävän suorittamiseksi, esim. tietokoneen ohjelmakoodi.
Anekauppa	Keskiajalla katolinen kirkko myi taivasosuuksia, aneita.
Annihilaatio	Olemassaolon loppuminen kuolemassa.
Areiolaisuus	Varhaiskristillinen, erityisesti 300-luvulla vaikuttanut oppi Kristuksen olemuksesta, joka ei aivan Jumalan tasolla. Julistettiin harhaopiksi kirkolliskokouksissa vuonna 325 ja lopullisesti v. 381 jaa. Islamilaisuus lähellä areiolaisuutta.
Askeesi	Kurinalainen, nautinnoista kieltäytyminen henkisen hyvän saavuttamiseksi. Tyypillistä kaikissa uskonnoissa.
Ateisti	A-teisti eli ei-jumalaa. Henkilö, joka ei usko Jumalaan.
Datauskonto	Mahdollinen tulevaisuuden uskonto tai elämänkatsomus Yuval Hararin esittelemänä, joka korvaa humanismin. Ks. humanismi.
Deismi	Käsitys, jonka mukaan maailmankaikkeuden piirteistä on vastuussa Jumala, joka ei kuitenkaan vaikuta tapahtumien kulkuun luomisen jälkeen.
Demiurgi	Alempi luojajumala, gnostilaisuudessa pahuuden voima, paha luojajumala, joka koostanut halveksittavan materiaalisen maailman. Esiintyi jo Platonin filosofiassa. Ks. gnostilaisuus.
Determinismi	Filosofian näkökanta, jonka mukaan kaikilla asioilla on syynsä. Syy-seuraussuhteet muodostavat ketjun, joka määrää kaikki tapahtumat. Kaikki mikä tapahtuu, tapahtuu välttämättä.
Diversiteetti	Monimuotoisuus, esim. luonnon monimuotoisuus, tai kulttuurin.
Dogma	Kristinuskon sisällöllinen kokonaisuus. Dogmi on opinkappale. Filosofiassa dogmi on todistamatta päteväksi katsottava lause.
Dualismi	Kaksijakoinen käsitys todellisuudesta. Yleensä viittaus liittyy maailman kaksijakoisuuteen hengen ja materian välillä.
Eksegetiikka	Raamatunselitysoppi, tutkii ja tulkitsee kriittisesti uskontojen pyhiä kirjoituksia.
Eksklusivismi	Näkemys, että vain kristinusko johtaa pelastukseen, eivät muut uskonnot.
Empiirinen	Kokemusperäinen, kokeellinen tutkimuskohteen havainnointi tai mittaaminen.
Epikurolaisuus	Hellenistinen filosofian koulukunta, kreikkalaisen Epikuroksen perustama, noin vuonna 307 eaa. Painotti yksinkertaista elämää.
Epistemologia	Tietoteoria, tutkii filosofisin menetelmin tiedon mahdollisuutta, luonnetta, alkuperää ja rajoja. Yksinkertaisesti – Kuinka voidaan tietää? Ks. ontologia
Evoluutioteoria	Charles Darwin esitti kirjassaan ”Lajien Synty” vuonna 1859, että luonnonvalinnan kautta tapahtuu evoluutio, lajien kehittyminen. Kaikki elämä maapallolla polveutuu universaalista esivanhemmasta.
Falsifiointi	Väitteen osoittaminen vääräksi, kokeellisesti havainnoimalla.
Fransiskaanit	Luostarijärjestö, Franciscus Assisilaisen vuonna 1209 jaa perustama kerjäläisveljestö. Myös Dominikaanit ovat kerjäläisveljestö, molemmat keskeisiä teologian kehittäjiä keskiajalla.
Fundamentalismi	Näkemys, että oma uskonto tai ideologia on erehtymätön. Fundamentalistinen raamatuntulkinta tarkoittaa Raamatun erehtymättömänä pitämistä
Gnostilaisuus	Varhaisen kristinuskon kanssa kilpaillut uskonto, joka perustui paitsi kristinuskoon, myös platonismiin ja juutalaisuuteen. Kaikkeus on hyvän ja pahan taistelun tulos, ja aineellisen todellisuuden on luonut alempi jumalolento, demiurgi. Kreikan kielen sana ”gnosis” tarkoittaa tietoa.
Historiallis-kriittinen tulkinta	Raamatuntutkimusta kriittisesti, antamatta Raamatulle erityisasemaa. Kukin kirjoitus pyritään ymmärtämään sen omaa historiallista taustaa vasten. Menetelmiä mm. tekstikritiikki, kirjallisuus- ja redaktiokritiikki jne.
Historiallis-metaforinen tulkinta	Tutkii Raamattua historiallis-kriittisesti, mutta tasapainottaa sitä metaforisella tulkinnalla. Tekstin historiallisuus ei ole niin tärkeää, vaan se, mitä teksti merkitsee. Mitä teksti haluaa sanoa?
Hubblen laki	Kohteen ja havainnoitsijan välinen etäisyys on suoraan verrannollinen näiden välisen etääntymisnopeuden kanssa. Galaksin nopeus saadaan, kun Hubblen vakio kerrotaan galaksin etäisyydellä.
Humanismi	Elämänkatsomus, jossa korostetaan inhimillisyyttä. Yuval Harari jakaa sen kolmeen päähaaraan, joista liberaali humanismi vallitseva käsitys.
Immanentti	Näkymättömästi maailmassa kaikkialla läsnä oleva.
Inkarnaatio	Jeesus Kristus, Jumalan toinen persoona tuli ihmiseksi. Tämä on Kristinuskon yksi keskeisimmistä opeista.
Inklusivismi	Kristinusko edustaa Jumalan ilmoitusta, mutta pelastus on mahdollinen myös toisiin uskonnollisiin traditioihin kuuluville.
Inkvisitio	Katolisen kirkon laitos, joka toimi harhaoppisuutta vastaan Inkvisitio syntyi vuonna 1184 jaa.
Inspiraatio	Eli innoitus. Kristillisessä teologiassa oppi, jonka mukaan Raamatun kirjoittajat ovat kirjoittaneet Pyhän Hengen vaikutuksessa. Tämä jumalallinen ohjaus on inspiraatiota. Inspiraatiokäsityksiä karkeasti kolme: Inspiroitu yhteisö, asiainspiraatio ja sanainspiraatio. Ks. sanainspiraatio.
Kanonisointi	Raamatun kaanon on ne kirjoitukset, joiden auktoriteetti ja pyhyys tunnustettiin. Nykyinen Uuden Testamentin kaanon lueteltiin ensimmäisen kerran vuonna 367 jaa (piispa Pyhä Athanasios).
Konkistadorit	Sana tarkoittaa Amerikan mantereen valloittajia. Suurin osa heistä oli espanjalaisia, katolisia kuninkaita palvelleita kristinuskon levittäjiä. Käännytystyön väkivaltaisuus on järkyttävää historiaa.
Kreationismi	Oppi, jonka mukaan maailmankaikkeus ja sen elolliset olennot ovat syntyneet luomistapahtumassa. Eniten kritisoitu muoto on ns. nuoren maan kreationismi, jonka mukaan maapallon ikä on alle 10 000 vuotta (tarkemmin yleensä 6 000 vuotta), ja luominen on tapahtunut Raamatun ensimmäisen kirjan, 1. Mooseksen kirjan mukaisesti, kirjaimellisesti. Se myös kieltää evoluution.
Kvanttifysiikka	Tai kvanttimekaniikka on fysiikan perusteoria, joka kuvaa atomitason kappaleiden liikettä.
Liberaaliteologia	Suuntaus syntyi valistusajattelun myötä 1700-luvun lopulla. Lähestymistapa on perinteisten uskonnollisten opinkappaleiden ulkopuolinen. Pyrkimys löytää Raamatun ajaton, eksistentiaalisesti merkittävä sanoma tekstin takaa. ks. Historiallis-kriittinen tulkinta.
Liberalismi	Ideologia, joka pitää keskeisenä arvonaan vapautta – vapautta jostakin ja vapautta johonkin. Yksilönvapaus keskeinen arvo. Ei yksittäinen ideologia, vaan käsittää useita eri muotoja.
Luonnontieteen ekspansio	Luonnontieteiden pyrkimys määritellä kaikki tieteellisen tiedon synty ja alistaa muut tieteet osaksi luonnontieteitä. Väittämä on, että tietoa saadaan todellisuudesta ainoastaan luonnontieteiden avulla.
Maailman täysi-ikäisyys	Bonhoefferin luoma käsite, joka viittaa maailman tieteen ja ymmärryksen kehittyneisyyteen.
Metafora	Kielikuva, ja poikkeaa kirjaimellisesta merkityksestä. Se on vertaukseen perustuva kielikuva, vertauskuva, ja voi synnyttää useanlaisia assosiaatioita.
Metafysiikka	Lähellä ontologiaa – tiedettä, joka tutkii ”olevaisen olemusta”. Väittämiä, joita ei voi perustella analyyttisesti tai kokemusperäisesti. Ks. ontologia
Modernismi	Tai moderni aika. Varhaisimmillaan varhaismoderni aika alkoi jo 1500-luvulla. Valistuksen ajan kanssa päällekkäistä aikaa, jolloin rationalistinen eetos, maallistuminen, teollistuminen ja edistysusko vahvoja virtauksia. Erityisesti sijoittuu vuosille 1850–1970.
Monoteismi	Yksijumalaisuus, on olemassa vain yksi Jumala. Vastakkainen ilmaisu polyteismille. Ks. polyteismi.
Naq Hammad	Asutuskeskus Egyptissä, jonka lähistöltä löytyivät vuonna 1945 Naq Hammadin kirjastoksi kutsutut papyruskirjat. Enimmäkseen kirjoitukset ovat gnostilaisia. Tunnetuin löydöistä on Tuomaan evankeliumi, josta löytyi ainoa tunnettu kokonainen versio.
Ontologia	Olevaisen perimmäistä olemusta tutkiva filosofian osa. Oppi olemassaolosta. Yksinkertaisesti – Mitä on olemassa?
Panenteismi	Kaikki on Jumalassa ja Jumala on kaikessa. Kaikki on osa Jumalaa, mutta Jumala on suurempi kuin äärellinen maailma. Kaikki ei itsessään ole osa Jumalaa, joka on transsendentti, tuonpuoleinen.
Panteismi	Maailmankaikkeus eli luonto on sama kuin Jumala. On vain yksi Jumala, persoonaton ja ääretön, joka on maailmankaikkeus ja sen aine, voimat ja luonnonlait.
Paradigma	Perusoletusten rakennelma, jota pidetään oikeana. Paradigman muutoksessa perustavaa laatua olevat oletuksetkin muuttuvat. Yleisin merkitys on peräisin Thomas Kuhnilta teoksessa ”Tieteellisten vallankumousten rakenne” (1962).
Paruusia	Jeesuksen toinen tuleminen. Odotus Jeesuksen paluusta lopun aikoina. Kristityillä on erilaisia näkemyksiä tästä.
Pelagiolaisuus	Pelagiuksen näkemys, jonka mukaan ihmisellä on vapaa tahto ja luonnollinen kyky elää oikein. Julistettiin harhaopiksi vuonna 491 jaa, Karthagon kirkolliskokouksessa.
Perisynti	Ihmisen olotila syntiinlankeemuksen jälkeen, joka kuvataan Raamatun ensimmäisessä kirjassa, 1. Mooseksen kirjassa. Ihminen on joutunut synnin ja kuoleman valtaan. Kirkkoisä Augustinus kehitti perisyntiopin 400-luvulla, mutta se on ollut kiistelty aihe, lähes aina.
Platonilaisuus, uusplatonilaisuus	Tai platonismi. Antiikin filosofin Platonin ajatuksiin perustuva koulukunta. Syntyi jo Platonin eläessä (kuoli 348 eaa). Keskeinen osa ajattelua oli dualistinen ajattelu. Myöhemmin keskiplatonismi ja uusplatonismi. Uusplatonismi syntyi 200-luvulla jaa, ja ominaista oli yhden totuuden etsiminen ja filosofisten ajatusten harmonisoiminen. Ks. dualismi
Pluralismi	Käsitys, jonka mukaan kaikki ihmiskunnan uskonnolliset traditiot ovat yhtä päteviä teitä pelastukseen.
Polyteismi	Monijumalaisuus, on olemassa useita jumalia. Esim. hindulaisuutta pidetään monijumalaisena ja jumalia on kymmeniä miljoonia.
Positivismi	Varsinaisesti 1800-luvulla syntynyt filosofinen suuntaus, jonka mukaan todellista tietoa on vain tieteellinen tieto. Sitä voidaan synnyttää ainoastaan päätymällä positiiviseen lopputulokseen tiukkaa tieteellistä menetelmää hyödyntämällä.
Postmodernismi	Tämä tarkoittaa modernismin jälkeen tulevaa aikakautta tai tyyliä. Keskeistä on siis käsitys, että modernismista on siirrytty uuteen kauteen. Postmodernista filosofiasta alettiin keskustella 1970- ja 80-luvuilla. Yksi keskeinen havainto on, että merkitysten tutkimus on itsessään sosiaalinen tai kulttuurinen tuote, ja siksi kaikki tulkinnat ja totuudet ovat aina subjektiivisia.
Predestinaatio	Eli ennaltamäärääminen on uskomus, jonka mukaan kristinuskon Jumala on valinnut toiset ihmiset pelastukseen ja jättänyt toiset kadotukseen. Augustinuksen kehittämä oppi. On myös ns. kaksinkertainen predestinaatio, jonka mukaan ihmiset on edeltä käsin määrätty pelastukseen tai kadotukseen.
Qumran	Arkeologinen kohde Kuolleen meren rannikolla, Israelissa. Kuolleenmeren kääröt löytyivät sieltä 1950-luvun vaihteen molemmin puolin.
Reduktionismi	Tai reduktionistinen materialismi, joka katsoo, että kaikki on palautettavissa atomeihin ja muihin pienempiin hiukkasiin, eikä ilmiöiden taustalla ole mitään muuta.
Relativismi	Tai totuusrelativismi. Ei ole olemassa mitään universaaleja, absoluuttisia totuuksia, vaan aina suhteessa johonkin, kuten kieleen tai kulttuuriin.
Rituaali	Uskonnollisen toimituksen tai muun juhlamenon vakiintunut suoritustapa. Rituaalit ilmaisevat keskeisiä arvoja symbolisesti yhteisön uskomista asioista.
Sanainspiraatio	Raamattu on jokaista sanaa, kirjainta ja merkkiä myöten syntynyt Jumalan Hengen vaikutuksesta. Raamatusta on näin tullut sana sanalta juuri sellainen, kuin Jumala on halunnut.
Sekulaari aika	Sekularismi tarkoittaa irrottautumista uskonnosta. Sekularismi on maallistumista. Vapaa-ajattelijaliike on erityisesti ajanut sekularisaatiota. Suuri hetki oli valtion ja kirkon ero Ranskassa vuonna 1905.
Skientismi	Tieteiskatsomus tai tiedeusko, jonka mukaan kaikki todellinen tieto on tieteellistä tietoa. Luonnontieteillä on etusija todellisuuden tulkitsemisessa. Tiede pystyy ratkaisemaan kaikki ongelmat.
Sovitusoppi	Oppi käsittelee Jumalan ja ihmisen välisen ristiriidan ratkaisua, jotta yhteys heidän välilleen voisi syntyä.
Stoalaisuus	Hellenistinen filosofian koulukunta, syntyi 300 ja 200 lukujen vaihteessa eaa. Vuosisatoja antiikin Kreikan ja Rooman yläluokkaan vaikuttanut mielenrauhaan ja tunteiden hillintään pyrkinyt filosofia
Suhteellisuusteoria	Toisistaan erotetaan yleinen ja erityinen suhteellisuusteoria. Albert Einstein esitti erityisen suhteellisuusteorian vuonna 1905, tilasta, ajasta ja sähkömagnetismista. Yleinen suhteellisuusteoria on erityisen laajennus, joka selittää myös painovoiman. Tämän Einstein julkaisi vuonna 1915.
Teismi	Uskomus persoonallisesta Jumalasta, yleensä ilmaistaan muodossa persoonallinen teismi tai yliluonnollinen teismi.
Teleologinen	Selitystapa, jossa jonkin tapahtuman luonnetta selitetään viittaamalla sen tulokseen, päämäärään. Keskeistä Aristoteleen ajattelussa.
Teodikean kolmio	Liittyy pahan ongelmaan. Paha on olemassa. Jos Jumala on täydellisen hyvä ja kaikkivaltias, hän pystyy poistamaan pahan. Paha on kuitenkin olemassa, joten Jumala ei voi olla samaan aikaan kaikkivaltias ja hyvä.
Toisen temppelin aika	Jerusalemin temppeli tuhottiin vuonna 586 eaa, kun Babylonian joukot olivat vallanneet Jerusalemin. Noin vuonna 539 eaa pakkosiirtolaisuuteen pakotettuja juutalaisia palasi Jerusalemiin, ja rakennettiin uusi temppeli. Tästä alkoi toisen temppelin aika. Roomalaiset tuhosivat tämän temppelin vuonna 70 jaa.
Transsendentti	Tuonpuoleinen, materiaalisen maailman ulkopuolella oleva.
Universalismi	Käsitys, että kaikki ihmiset pelastuvat.
Uskonnoton	Uskonnottomuus on elämänkatsomus, joka ei ole uskonnollinen, ei perustu uskontoon tai jossa ei ole uskontoa.
Valistuksen aika	Järjen aikakausi. Aatevirtaus Euroopassa 1600-luvun lopulta, vaikutti erityisesti 1700-luvun ajan. Valistus asetti järjen mystiikan edelle, tieteen uskomusten edelle. Liberalismi syntyi valistusaikana.
Verifiointi	Todentaminen, tieteessä kokeellisen havainnoinnin avulla.
Yliluonnollinen teismi	Käsitys Jumalasta persoonallisena ja maailman tapahtumiin erityisellä (yliluonnollisella) tavalla puuttuvana Jumalana.
Älykäs suunnittelu	Englanniksi Intelligent Design (ID), nykyajan muoto kreationismista, jonka mukaan kaikkeuden ja elollisten olentojen ominaisuudet ovat parhaiten selitettävissä älyllisellä syyllä (Jumalalla). Tätä pidetään näennäistieteellisenä näkemyksenä.