Johdanto
Tämä johdanto aloittaa tekstien sarjan, jossa etsimme näkökulmia ja vaihtoehtoisia vastauksia kysymykseen uskonnottomasta uskosta. Kysymyshän on jo ristiriitainen, eivätkö usko ja uskonnottomuus ole vastakohtia. Tämä riippuu näkökulmasta ja tutkimuksen edetessä pyrimme löytämään erilaisia vastauksia. Nämä tekstit pohjautuvat kirjaan ”Voiko uskonnoton uskoa” (Jyri Lehtinen, julkaistu 2021) ja kirjaa saa kirjakaupoista tilaamalla. Kirjan takakannessa vastataan kysymykseen, voiko uskonnoton uskoa: ”Kyllä voi – monilla ja yllättävilläkin tavoilla”.
Uskonnottomuus on hyve tässä ajassa. Onko uskolla mitään tekemistä sen kanssa? Ensin pitää selvitellä, mitä tarkoitetaan uskonnottomalla, ja myös mitä usko oikeastaan on. Tervetuloa löytämään uusia käsityksiä vanhoista asioista, joista ehkä luulit, ettei mitään uutta ja kiinnostavaa voi löytyäkään.
Uskonnottomuus on kasvava trendi tässä ajassa. Se on positiivinen ja haluttu mielikuva. Ehkä se merkitsee monille, ettei ole vanhanaikainen. Myös vapaus voidaan liittää uskonnottomuuteen, ettei ole sidoksissa mihinkään. Mitä tarkoittaa olla uskonnoton? Sen voi mieltää monella tavalla, esimerkiksi:
- Ei halua olla uskonnollinen, eikä esimerkiksi noudattaa rituaaleja.
- Ei halua samaistua mihinkään perinteiseen uskontoon.
- Ei pidä tuntemaansa uskontoa relevanttina.
- Ei tunne kunnolla mitään uskontoa.
- On agnostikko, eli ei voi tietää uskonnosta mitään varmaa.
- On ateisti, eli tietää ettei Jumalaa ole.
Kaikki nämä näkökulmat ovat mahdollisia ja myös relevantteja. Kunnioitan siis kaikkia näitä valintoja, mikä tahansa siihen on johtanutkin.
Lähes vuosittain julkaistaan tutkimustietoja, mihin suomalaiset uskovat. Kristinuskon Jumalaan uskovien määrä laskee jatkuvasti ja on enää noin neljännes ja yhtä suuri tai jo suurempi ei usko Jumalan olemassaoloon. Ja nuorten 15–29-vuotiaiden joukossa ovat luvut vieläkin rajummin kääntyneet. Jo 2011 tutkimuksessa 15–29-vuotiaiden sukupolvesta:
- 15 % enää uskoi kristinuskon Jumalaan1
- 34 % ei uskonut Jumalaan ollenkaan
Itsensä uskonnottomaksi mieltävät voivat olla sitä useista syistä, joita hahmottelin edellä. Esimerkiksi Wikipedian tiedoissa uskonnoton määritellään sellaiseksi, joka ei usko Jumalaan. Uskonnottomuus voi olla muutakin, mikä tulee näissä blogeissa esille jatkossa.
Entä mitä usko on? Sitä voisi kuvat seuraavilla esimerkeillä: Uskon, että huomenna on pouta. Uskon että tieteen ”Kaiken Teoria” löytyy, ja sitten kaikki maailmankaikkeudessa on ratkaistu. Tiedän ihan varmasti, että kesä tulee tänäkin vuonna. Uskon, että hellepäiviä ei saada yhtä paljon kuin edellisenä kesänä. Uskon, että Jumala parantaa … Kun joku sanoo uskovansa, hän esittää epävarmoja näkemyksiä asioista. Asioista, joita ei voi tietää, tai tulevaisuudesta, jota ei voi kuin ennustaa.
Kirjassaan ”Epäilys”, Matti Myllykoski kuvaa hienosti uskon, tiedon, epäilyksen ja epäuskon (siis että ei usko) suhteita. ”Siellä, missä tieto kohtaa rajansa ja vaihtuu uskoksi, on sijaa epäilylle.”2 Epäilys on hyvä asia, se on välttämätöntä, koska kaikki tieto kohtaa jossain rajansa, ja vaihtuu uskoksi. ”Epäilyksen avoin kohtaaminen syventää kysymystä uskosta, sen sisällöstä ja kohteesta”3.
Tiedon rajalla tullaan teorioihin myös kaikissa tieteissä. Tiede on hieno asia, ei vähiten luonnontiede, joka on vienyt ihmiskunnan teknologisen kehityksen tähän päivään. Tieteen käytäntö on luoda tietoa teorioiden muodossa, jotka sitten empiirisesti varmistetaan ja toistetaan useasti. Myöhemmin ne saatetaan kumota uusilla teorioilla, jotka kuvaavat tutkittua todellisuutta paremmin. Tässä mielessä tieto ja usko ovat rinnakkain tieteessäkin. Hypoteesi on uskoa siihen, miten joku asia on. Tässä prosessissa tieteessä korvataan uskoa tiedolla. Korvaako tiede joskus uskon Jumalaan? Näin monet ajattelevat ja uskovat. Se on vielä uskoa, eli teoria. Näiden blogien lopussa toivottavasti tiedämme enemmän.
Uskon vastakohta ei varsinaisesti ole tieto vaan epäusko. Molemmat – usko ja epäusko – ovat valintoja. Näitä valintoja tehdään kaiken aikaa, ja usein joutuu tehdyn valinnan pohjalta tekemään päätöksiä. Esimerkiksi: En usko tähän hypoteesiin, muutan sitä ja sitten alan tehdä tutkimusta. Pääsiäiseksi on luvattu huonoa säätä, en lähdekään mökille. En usko sääennusteita, menen mökille, siellä on kuitenkin hieno ilma. Sään osalta saa pian tietää, kumpi valinta oli oikea, kun ennusteen toteutuminen selviää. Stephen Hawking uskoi vakaasti, että kaiken teoria löytyy, mutta näin ei käynyt hänen elinaikanaan.4
Kristinuskossa uskon käsite on muuttunut ajan kuluessa. Monet esittävät, että uskon varsinainen merkitys on luottamus, ei usko joihinkin totuusväittämiin. Kristinuskossa usko on käsitteenä moniulotteinen, johon paneudutaan myöhemmin.
Vain näin johdantona väitän, että uskoa esiintyy kaikilla. Päätös, että ei usko, tai ettei enää tarvitse uskoa, voi perustua tietoon, joka vapauttaa tarpeesta uskoa. Päätöksen, että ei usko tai että uskoo, voi myös tehdä ilman lopullista tietoa. Kaikesta ei ole olemassa lopullista tietoa, joten silloin usko – suuntaan tai toiseen – on ainoa vaihtoehto. Epäilys on eteenpäin vievä voima, ja on arvokasta kaikessa tiedon ja uskon rajoilla. Kriittinen epäily johtaa parhaimmillaan motivaatioon selvittää asioita ja saada itselleen enemmän tietoa. Mutta on myös ns. loputtomia epäilijöitä, joilla epäilys ei johda mihinkään. Joko he eivät yritäkään hakea epäilyihinsä vastauksia, tai mikään määrä perusteluja ei vakuuta, vaan epäilys jää. Onko ikuinen epäilys puoliväliin jäämistä, ikään kuin tien risteykseen jäämistä, sitä pohditaan lisää.
Jatkossa tulevat blogit voit lukea kiinnostuksesi mukaan valikoiden. Mutta ne rakentuvat aikaisemmissa esitettyjen ajatusten päälle, joten saatat tarvita paluuta ohi hypättyihin blogeihin. Blogeissa olevat viitteet kirjallisuuteen ja siitä syntynyt kirjallisuusluettelo on oma erillinen blogi. Siinä kaikkien blogien viittaukset kirjallisuuteen on koottu yhteen.
1Kirjassa on valittu kirjoittaa Jumala isolla aina kun sana on yksikössä ja pienellä, kun se on monikossa. Tämä valinta on käytännön syistä, eikä pidä sisällään totuusväittämää.
2Myllykoski, s. 10
3Myllykoski, s. 8
4Elokuva ”Kaiken Teoria” Stephen Hawkingin elämästä
5Esim. Borg (3), s. 53