{"id":982,"date":"2025-10-25T13:16:56","date_gmt":"2025-10-25T13:16:56","guid":{"rendered":"https:\/\/avaraauskoa.fi\/?page_id=982"},"modified":"2025-10-25T13:37:48","modified_gmt":"2025-10-25T13:37:48","slug":"asanasto","status":"publish","type":"page","link":"https:\/\/avaraauskoa.fi\/index.php\/asanasto\/","title":{"rendered":"ASanasto"},"content":{"rendered":"\n

1.1. Sanasto<\/h2>\n\n\n\n

Osa A sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 paljon vaikeita termej\u00e4, joista sanasto t\u00e4ss\u00e4 lukijaa helpottamaan.<\/p>\n\n\n\n

Agnostikko<\/td>Henkil\u00f6, jonka mukaan Jumalan tai yliluonnollisen olemassaoloa ei voida tiet\u00e4\u00e4.<\/td><\/tr>
Aksiooma<\/td>On filosofiassa perusoletus, jonka paikkansapit\u00e4vyys on ilmeinen. Matematiikassa se on ristiriidaton lausejoukko. Siit\u00e4 voidaan johtaa uusia matemaattisia lauseita.<\/td><\/tr>
Aksiomatisointi<\/td>Aksioomien muotoilu tai kehitt\u00e4minen.<\/td><\/tr>
Algoritmi<\/td>Joukko j\u00e4rjestelm\u00e4llisesti suoritettavia k\u00e4skyj\u00e4 tai ohjeita jonkin teht\u00e4v\u00e4n suorittamiseksi, esim. tietokoneen ohjelmakoodi.<\/td><\/tr>
Anekauppa<\/td>Keskiajalla katolinen kirkko myi taivasosuuksia, aneita.<\/td><\/tr>
Annihilaatio<\/td>Olemassaolon loppuminen kuolemassa.<\/td><\/tr>
Areiolaisuus<\/td>Varhaiskristillinen, erityisesti 300-luvulla vaikuttanut oppi Kristuksen olemuksesta, joka ei aivan Jumalan tasolla. Julistettiin harhaopiksi kirkolliskokouksissa vuonna 325 ja lopullisesti v. 381 jaa. Islamilaisuus l\u00e4hell\u00e4 areiolaisuutta.<\/td><\/tr>
Askeesi<\/td>Kurinalainen, nautinnoista kielt\u00e4ytyminen henkisen hyv\u00e4n saavuttamiseksi. Tyypillist\u00e4 kaikissa uskonnoissa.<\/td><\/tr>
Ateisti<\/td>A-teisti eli ei-jumalaa. Henkil\u00f6, joka ei usko Jumalaan.<\/td><\/tr>
Datauskonto<\/td>Mahdollinen tulevaisuuden uskonto tai el\u00e4m\u00e4nkatsomus Yuval Hararin esittelem\u00e4n\u00e4, joka korvaa humanismin. Ks. humanismi.<\/td><\/tr>
Deismi<\/td>K\u00e4sitys, jonka mukaan maailmankaikkeuden piirteist\u00e4 on vastuussa Jumala, joka ei kuitenkaan vaikuta tapahtumien kulkuun luomisen j\u00e4lkeen.<\/td><\/tr>
Demiurgi<\/td>Alempi luojajumala, gnostilaisuudessa pahuuden voima, paha luojajumala, joka koostanut halveksittavan materiaalisen maailman. Esiintyi jo Platonin filosofiassa. Ks. gnostilaisuus.<\/td><\/tr>
Determinismi<\/td>Filosofian n\u00e4k\u00f6kanta, jonka mukaan kaikilla asioilla on syyns\u00e4. Syy-seuraussuhteet muodostavat ketjun, joka m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 kaikki tapahtumat. Kaikki mik\u00e4 tapahtuu, tapahtuu v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4.<\/td><\/tr>
Diversiteetti<\/td>Monimuotoisuus, esim. luonnon monimuotoisuus, tai kulttuurin.<\/td><\/tr>
Dogma<\/td>Kristinuskon sis\u00e4ll\u00f6llinen kokonaisuus. Dogmi on opinkappale. Filosofiassa dogmi on todistamatta p\u00e4tev\u00e4ksi katsottava lause.<\/td><\/tr>
Dualismi<\/td>Kaksijakoinen k\u00e4sitys todellisuudesta. Yleens\u00e4 viittaus liittyy maailman kaksijakoisuuteen hengen ja materian v\u00e4lill\u00e4.<\/td><\/tr>
Eksegetiikka<\/td>Raamatunselitysoppi, tutkii ja tulkitsee kriittisesti uskontojen pyhi\u00e4 kirjoituksia.<\/td><\/tr>
Eksklusivismi<\/td>N\u00e4kemys, ett\u00e4 vain kristinusko johtaa pelastukseen, eiv\u00e4t muut uskonnot.<\/td><\/tr>
Empiirinen<\/td>Kokemusper\u00e4inen, kokeellinen tutkimuskohteen havainnointi tai mittaaminen.<\/td><\/tr>
Epikurolaisuus<\/td>Hellenistinen filosofian koulukunta, kreikkalaisen Epikuroksen perustama, noin vuonna 307 eaa. Painotti yksinkertaista el\u00e4m\u00e4\u00e4.<\/td><\/tr>
Epistemologia<\/td>Tietoteoria, tutkii filosofisin menetelmin tiedon mahdollisuutta, luonnetta, alkuper\u00e4\u00e4 ja rajoja. Yksinkertaisesti \u2013 Kuinka voidaan tiet\u00e4\u00e4? Ks. ontologia<\/td><\/tr>
Evoluutioteoria<\/td>Charles Darwin esitti kirjassaan \u201dLajien Synty\u201d vuonna 1859, ett\u00e4 luonnonvalinnan kautta tapahtuu evoluutio, lajien kehittyminen. Kaikki el\u00e4m\u00e4 maapallolla polveutuu universaalista esivanhemmasta.<\/td><\/tr>
Falsifiointi<\/td>V\u00e4itteen osoittaminen v\u00e4\u00e4r\u00e4ksi, kokeellisesti havainnoimalla.<\/td><\/tr>
Fransiskaanit<\/td>Luostarij\u00e4rjest\u00f6, Franciscus Assisilaisen vuonna 1209 jaa perustama kerj\u00e4l\u00e4isveljest\u00f6. My\u00f6s Dominikaanit ovat kerj\u00e4l\u00e4isveljest\u00f6, molemmat keskeisi\u00e4 teologian kehitt\u00e4ji\u00e4 keskiajalla.<\/td><\/tr>
Fundamentalismi<\/td>N\u00e4kemys, ett\u00e4 oma uskonto tai ideologia on erehtym\u00e4t\u00f6n. Fundamentalistinen raamatuntulkinta tarkoittaa Raamatun erehtym\u00e4tt\u00f6m\u00e4n\u00e4 pit\u00e4mist\u00e4<\/td><\/tr>
Gnostilaisuus<\/td>Varhaisen kristinuskon kanssa kilpaillut uskonto, joka perustui paitsi kristinuskoon, my\u00f6s platonismiin ja juutalaisuuteen. Kaikkeus on hyv\u00e4n ja pahan taistelun tulos, ja aineellisen todellisuuden on luonut alempi jumalolento, demiurgi. Kreikan kielen sana \u201dgnosis\u201d tarkoittaa tietoa.<\/td><\/tr>
Historiallis-kriittinen tulkinta<\/td>Raamatuntutkimusta kriittisesti, antamatta Raamatulle erityisasemaa. Kukin kirjoitus pyrit\u00e4\u00e4n ymm\u00e4rt\u00e4m\u00e4\u00e4n sen omaa historiallista taustaa vasten. Menetelmi\u00e4 mm. tekstikritiikki, kirjallisuus- ja redaktiokritiikki jne.<\/td><\/tr>
Historiallis-metaforinen tulkinta<\/td>Tutkii Raamattua historiallis-kriittisesti, mutta tasapainottaa sit\u00e4 metaforisella tulkinnalla. Tekstin historiallisuus ei ole niin t\u00e4rke\u00e4\u00e4, vaan se, mit\u00e4 teksti merkitsee. Mit\u00e4 teksti haluaa sanoa?<\/td><\/tr>
Hubblen laki<\/td>Kohteen ja havainnoitsijan v\u00e4linen et\u00e4isyys on suoraan verrannollinen n\u00e4iden v\u00e4lisen et\u00e4\u00e4ntymisnopeuden kanssa. Galaksin nopeus saadaan, kun Hubblen vakio kerrotaan galaksin et\u00e4isyydell\u00e4.<\/td><\/tr>
Humanismi<\/td>El\u00e4m\u00e4nkatsomus, jossa korostetaan inhimillisyytt\u00e4. Yuval Harari jakaa sen kolmeen p\u00e4\u00e4haaraan, joista liberaali humanismi vallitseva k\u00e4sitys.<\/td><\/tr>
Immanentti<\/td>N\u00e4kym\u00e4tt\u00f6m\u00e4sti maailmassa kaikkialla l\u00e4sn\u00e4 oleva.<\/td><\/tr>
Inkarnaatio<\/td>Jeesus Kristus, Jumalan toinen persoona tuli ihmiseksi. T\u00e4m\u00e4 on Kristinuskon yksi keskeisimmist\u00e4 opeista.<\/td><\/tr>
Inklusivismi<\/td>Kristinusko edustaa Jumalan ilmoitusta, mutta pelastus on mahdollinen my\u00f6s toisiin uskonnollisiin traditioihin kuuluville.<\/td><\/tr>
Inkvisitio<\/td>Katolisen kirkon laitos, joka toimi harhaoppisuutta vastaan Inkvisitio syntyi vuonna 1184 jaa.<\/td><\/tr>
Inspiraatio<\/td>Eli innoitus. Kristillisess\u00e4 teologiassa oppi, jonka mukaan Raamatun kirjoittajat ovat kirjoittaneet Pyh\u00e4n Hengen vaikutuksessa. T\u00e4m\u00e4 jumalallinen ohjaus on inspiraatiota. Inspiraatiok\u00e4sityksi\u00e4 karkeasti kolme: Inspiroitu yhteis\u00f6, asiainspiraatio ja sanainspiraatio. Ks. sanainspiraatio.<\/td><\/tr>
Kanonisointi<\/td>Raamatun kaanon on ne kirjoitukset, joiden auktoriteetti ja pyhyys tunnustettiin. Nykyinen Uuden Testamentin kaanon lueteltiin ensimm\u00e4isen kerran vuonna 367 jaa (piispa Pyh\u00e4 Athanasios).<\/td><\/tr>
Konkistadorit<\/td>Sana tarkoittaa Amerikan mantereen valloittajia. Suurin osa heist\u00e4 oli espanjalaisia, katolisia kuninkaita palvelleita kristinuskon levitt\u00e4ji\u00e4. K\u00e4\u00e4nnytysty\u00f6n v\u00e4kivaltaisuus on j\u00e4rkytt\u00e4v\u00e4\u00e4 historiaa.<\/td><\/tr>
Kreationismi<\/td>Oppi, jonka mukaan maailmankaikkeus ja sen elolliset olennot ovat syntyneet luomistapahtumassa. Eniten kritisoitu muoto on ns. nuoren maan kreationismi, jonka mukaan maapallon ik\u00e4 on alle 10 000 vuotta (tarkemmin yleens\u00e4 6 000 vuotta), ja luominen on tapahtunut Raamatun ensimm\u00e4isen kirjan, 1. Mooseksen kirjan mukaisesti, kirjaimellisesti. Se my\u00f6s kielt\u00e4\u00e4 evoluution. <\/td><\/tr>
Kvanttifysiikka<\/td>Tai kvanttimekaniikka on fysiikan perusteoria, joka kuvaa atomitason kappaleiden liikett\u00e4.<\/td><\/tr>
Liberaaliteologia<\/td>Suuntaus syntyi valistusajattelun my\u00f6t\u00e4 1700-luvun lopulla. L\u00e4hestymistapa on perinteisten uskonnollisten opinkappaleiden ulkopuolinen. Pyrkimys l\u00f6yt\u00e4\u00e4 Raamatun ajaton, eksistentiaalisesti merkitt\u00e4v\u00e4 sanoma tekstin takaa. ks. Historiallis-kriittinen tulkinta.<\/td><\/tr>
Liberalismi<\/td>Ideologia, joka pit\u00e4\u00e4 keskeisen\u00e4 arvonaan vapautta \u2013 vapautta jostakin ja vapautta johonkin. Yksil\u00f6nvapaus keskeinen arvo. Ei yksitt\u00e4inen ideologia, vaan k\u00e4sitt\u00e4\u00e4 useita eri muotoja.<\/td><\/tr>
Luonnontieteen ekspansio<\/td>Luonnontieteiden pyrkimys m\u00e4\u00e4ritell\u00e4 kaikki tieteellisen tiedon synty ja alistaa muut tieteet osaksi luonnontieteit\u00e4. V\u00e4itt\u00e4m\u00e4 on, ett\u00e4 tietoa saadaan todellisuudesta ainoastaan luonnontieteiden avulla. <\/td><\/tr>
Maailman t\u00e4ysi-ik\u00e4isyys<\/td>Bonhoefferin luoma k\u00e4site, joka viittaa maailman tieteen ja ymm\u00e4rryksen kehittyneisyyteen.<\/td><\/tr>
Metafora<\/td>Kielikuva, ja poikkeaa kirjaimellisesta merkityksest\u00e4. Se on vertaukseen perustuva kielikuva, vertauskuva, ja voi synnytt\u00e4\u00e4 useanlaisia assosiaatioita.<\/td><\/tr>
Metafysiikka<\/td>L\u00e4hell\u00e4 ontologiaa \u2013 tiedett\u00e4, joka tutkii \u201dolevaisen olemusta\u201d. V\u00e4itt\u00e4mi\u00e4, joita ei voi perustella analyyttisesti tai kokemusper\u00e4isesti. Ks. ontologia<\/td><\/tr>
Modernismi<\/td>Tai moderni aika. Varhaisimmillaan varhaismoderni aika alkoi jo 1500-luvulla. Valistuksen ajan kanssa p\u00e4\u00e4llekk\u00e4ist\u00e4 aikaa, jolloin rationalistinen eetos, maallistuminen, teollistuminen ja edistysusko vahvoja virtauksia. Erityisesti sijoittuu vuosille 1850\u20131970.  <\/td><\/tr>
Monoteismi<\/td>Yksijumalaisuus, on olemassa vain yksi Jumala. Vastakkainen ilmaisu polyteismille. Ks. polyteismi.<\/td><\/tr>
Naq Hammad<\/td>Asutuskeskus Egyptiss\u00e4, jonka l\u00e4hist\u00f6lt\u00e4 l\u00f6ytyiv\u00e4t vuonna 1945 Naq Hammadin kirjastoksi kutsutut papyruskirjat. Enimm\u00e4kseen kirjoitukset ovat gnostilaisia. Tunnetuin l\u00f6yd\u00f6ist\u00e4 on Tuomaan evankeliumi, josta l\u00f6ytyi ainoa tunnettu kokonainen versio. <\/td><\/tr>
Ontologia<\/td>Olevaisen perimm\u00e4ist\u00e4 olemusta tutkiva filosofian osa. Oppi olemassaolosta. Yksinkertaisesti – Mit\u00e4 on olemassa?<\/td><\/tr>
Panenteismi<\/td>Kaikki on Jumalassa ja Jumala on kaikessa. Kaikki on osa Jumalaa, mutta Jumala on suurempi kuin \u00e4\u00e4rellinen maailma. Kaikki ei itsess\u00e4\u00e4n ole osa Jumalaa, joka on transsendentti, tuonpuoleinen.<\/td><\/tr>
Panteismi<\/td>Maailmankaikkeus eli luonto on sama kuin Jumala. On vain yksi Jumala, persoonaton ja \u00e4\u00e4ret\u00f6n, joka on maailmankaikkeus ja sen aine, voimat ja luonnonlait.<\/td><\/tr>
Paradigma<\/td>Perusoletusten rakennelma, jota pidet\u00e4\u00e4n oikeana. Paradigman muutoksessa perustavaa laatua olevat oletuksetkin muuttuvat. Yleisin merkitys on per\u00e4isin Thomas Kuhnilta teoksessa \u201dTieteellisten vallankumousten rakenne\u201d (1962).<\/td><\/tr>
Paruusia<\/td>Jeesuksen toinen tuleminen. Odotus Jeesuksen paluusta lopun aikoina. Kristityill\u00e4 on erilaisia n\u00e4kemyksi\u00e4 t\u00e4st\u00e4.<\/td><\/tr>
Pelagiolaisuus<\/td>Pelagiuksen n\u00e4kemys, jonka mukaan ihmisell\u00e4 on vapaa tahto ja luonnollinen kyky el\u00e4\u00e4 oikein. Julistettiin harhaopiksi vuonna 491 jaa, Karthagon kirkolliskokouksessa.<\/td><\/tr>
Perisynti<\/td>Ihmisen olotila syntiinlankeemuksen j\u00e4lkeen, joka kuvataan Raamatun ensimm\u00e4isess\u00e4 kirjassa, 1. Mooseksen kirjassa. Ihminen on joutunut synnin ja kuoleman valtaan. Kirkkois\u00e4 Augustinus kehitti perisyntiopin 400-luvulla, mutta se on ollut kiistelty aihe, l\u00e4hes aina.<\/td><\/tr>
Platonilaisuus, uusplatonilaisuus<\/td>Tai platonismi. Antiikin filosofin Platonin ajatuksiin perustuva koulukunta. Syntyi jo Platonin el\u00e4ess\u00e4 (kuoli 348 eaa). Keskeinen osa ajattelua oli dualistinen ajattelu. My\u00f6hemmin keskiplatonismi ja uusplatonismi. Uusplatonismi syntyi 200-luvulla jaa, ja ominaista oli yhden totuuden etsiminen ja filosofisten ajatusten harmonisoiminen. Ks. dualismi<\/td><\/tr>
Pluralismi<\/td>K\u00e4sitys, jonka mukaan kaikki ihmiskunnan uskonnolliset traditiot ovat yht\u00e4 p\u00e4tevi\u00e4 teit\u00e4 pelastukseen.<\/td><\/tr>
Polyteismi<\/td>Monijumalaisuus, on olemassa useita jumalia. Esim. hindulaisuutta pidet\u00e4\u00e4n monijumalaisena ja jumalia on kymmeni\u00e4 miljoonia.<\/td><\/tr>
Positivismi<\/td>Varsinaisesti 1800-luvulla<\/a> syntynyt filosofinen<\/a> suuntaus, jonka mukaan todellista tietoa<\/a> on vain tieteellinen<\/a> tieto. Sit\u00e4 voidaan synnytt\u00e4\u00e4 ainoastaan p\u00e4\u00e4tym\u00e4ll\u00e4 positiiviseen lopputulokseen tiukkaa tieteellist\u00e4 menetelm\u00e4\u00e4<\/a> hy\u00f6dynt\u00e4m\u00e4ll\u00e4.<\/td><\/tr>
Postmodernismi<\/td>T\u00e4m\u00e4 tarkoittaa modernismin<\/a> j\u00e4lkeen tulevaa aikakautta tai tyyli\u00e4. Keskeist\u00e4 on siis k\u00e4sitys, ett\u00e4 modernismista on siirrytty uuteen kauteen. Postmodernista filosofiasta<\/a> alettiin keskustella 1970- ja 80-luvuilla. Yksi keskeinen havainto on, ett\u00e4 merkitysten tutkimus on itsess\u00e4\u00e4n sosiaalinen tai kulttuurinen tuote, ja siksi kaikki tulkinnat ja totuudet ovat aina subjektiivisia<\/a>.<\/td><\/tr>
Predestinaatio<\/td>Eli ennaltam\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4minen on uskomus, jonka mukaan kristinuskon Jumala on valinnut toiset ihmiset pelastukseen ja j\u00e4tt\u00e4nyt toiset kadotukseen. Augustinuksen kehitt\u00e4m\u00e4 oppi. On my\u00f6s ns. kaksinkertainen predestinaatio, jonka mukaan ihmiset on edelt\u00e4 k\u00e4sin m\u00e4\u00e4r\u00e4tty pelastukseen tai kadotukseen.<\/sup><\/td><\/tr>
Qumran<\/td>Arkeologinen kohde Kuolleen meren rannikolla, Israelissa. Kuolleenmeren k\u00e4\u00e4r\u00f6t l\u00f6ytyiv\u00e4t sielt\u00e4 1950-luvun vaihteen molemmin puolin.<\/td><\/tr>
Reduktionismi<\/td>Tai reduktionistinen materialismi, joka katsoo, ett\u00e4 kaikki on palautettavissa atomeihin ja muihin pienempiin hiukkasiin, eik\u00e4 ilmi\u00f6iden taustalla ole mit\u00e4\u00e4n muuta.<\/td><\/tr>
Relativismi<\/td>Tai totuusrelativismi. Ei ole olemassa mit\u00e4\u00e4n universaaleja, absoluuttisia totuuksia, vaan aina suhteessa johonkin, kuten kieleen tai kulttuuriin.<\/td><\/tr>
Rituaali<\/td>Uskonnollisen toimituksen tai muun juhlamenon vakiintunut suoritustapa. Rituaalit ilmaisevat keskeisi\u00e4 arvoja symbolisesti yhteis\u00f6n uskomista asioista.<\/td><\/tr>
Sanainspiraatio<\/td>Raamattu on jokaista sanaa, kirjainta ja merkki\u00e4 my\u00f6ten syntynyt Jumalan Hengen vaikutuksesta. Raamatusta on n\u00e4in tullut sana sanalta juuri sellainen, kuin Jumala on halunnut.<\/td><\/tr>
Sekulaari aika<\/td>Sekularismi tarkoittaa irrottautumista uskonnosta. Sekularismi on maallistumista. Vapaa-ajattelijaliike on erityisesti ajanut sekularisaatiota. Suuri hetki oli valtion ja kirkon ero Ranskassa vuonna 1905.<\/td><\/tr>
Skientismi<\/td>Tieteiskatsomus tai tiedeusko, jonka mukaan kaikki todellinen tieto on tieteellist\u00e4 tietoa. Luonnontieteill\u00e4 on etusija todellisuuden tulkitsemisessa. Tiede pystyy ratkaisemaan kaikki ongelmat.<\/td><\/tr>
Sovitusoppi<\/td>Oppi k\u00e4sittelee Jumalan ja ihmisen v\u00e4lisen ristiriidan ratkaisua, jotta yhteys heid\u00e4n v\u00e4lilleen voisi synty\u00e4. <\/td><\/tr>
Stoalaisuus<\/td>Hellenistinen filosofian koulukunta, syntyi 300 ja 200 lukujen vaihteessa eaa. Vuosisatoja antiikin Kreikan ja Rooman yl\u00e4luokkaan vaikuttanut mielenrauhaan ja tunteiden hillint\u00e4\u00e4n pyrkinyt filosofia<\/td><\/tr>
Suhteellisuusteoria<\/td>Toisistaan erotetaan yleinen ja erityinen suhteellisuusteoria. Albert Einstein esitti erityisen suhteellisuusteorian vuonna 1905, tilasta, ajasta ja s\u00e4hk\u00f6magnetismista. Yleinen suhteellisuusteoria on erityisen laajennus, joka selitt\u00e4\u00e4 my\u00f6s painovoiman. T\u00e4m\u00e4n Einstein julkaisi vuonna 1915.<\/td><\/tr>
Teismi<\/td>Uskomus persoonallisesta Jumalasta, yleens\u00e4 ilmaistaan muodossa persoonallinen teismi tai yliluonnollinen teismi. <\/td><\/tr>
Teleologinen<\/td>Selitystapa, jossa jonkin tapahtuman luonnetta selitet\u00e4\u00e4n viittaamalla sen tulokseen, p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4n. Keskeist\u00e4 Aristoteleen ajattelussa.<\/td><\/tr>
Teodikean kolmio<\/td>Liittyy pahan ongelmaan. Paha on olemassa. Jos Jumala on t\u00e4ydellisen hyv\u00e4 ja kaikkivaltias, h\u00e4n pystyy poistamaan pahan. Paha on kuitenkin olemassa, joten Jumala ei voi olla samaan aikaan kaikkivaltias ja hyv\u00e4.<\/td><\/tr>
Toisen temppelin aika<\/td>Jerusalemin temppeli tuhottiin vuonna 586 eaa, kun Babylonian joukot olivat vallanneet Jerusalemin. Noin vuonna 539 eaa pakkosiirtolaisuuteen pakotettuja juutalaisia palasi Jerusalemiin, ja rakennettiin uusi temppeli. T\u00e4st\u00e4 alkoi toisen temppelin aika. Roomalaiset tuhosivat t\u00e4m\u00e4n temppelin vuonna 70 jaa.<\/td><\/tr>
Transsendentti<\/td>Tuonpuoleinen, materiaalisen maailman ulkopuolella oleva.<\/td><\/tr>
Universalismi<\/td>K\u00e4sitys, ett\u00e4 kaikki ihmiset pelastuvat.<\/td><\/tr>
Uskonnoton<\/td>Uskonnottomuus on el\u00e4m\u00e4nkatsomus, joka ei ole uskonnollinen, ei perustu uskontoon tai jossa ei ole uskontoa.<\/td><\/tr>
Valistuksen aika<\/td>J\u00e4rjen aikakausi. Aatevirtaus Euroopassa 1600-luvun lopulta, vaikutti erityisesti 1700-luvun ajan. Valistus asetti j\u00e4rjen mystiikan edelle, tieteen uskomusten edelle. Liberalismi syntyi valistusaikana.<\/td><\/tr>
Verifiointi<\/td>Todentaminen, tieteess\u00e4 kokeellisen havainnoinnin avulla.<\/td><\/tr>
Yliluonnollinen teismi<\/td>K\u00e4sitys Jumalasta persoonallisena ja maailman tapahtumiin erityisell\u00e4 (yliluonnollisella) tavalla puuttuvana Jumalana.<\/td><\/tr>
\u00c4lyk\u00e4s suunnittelu<\/td>Englanniksi Intelligent Design (ID), nykyajan muoto kreationismista, jonka mukaan kaikkeuden ja elollisten olentojen ominaisuudet ovat parhaiten selitett\u00e4viss\u00e4 \u00e4lyllisell\u00e4 syyll\u00e4 (Jumalalla). T\u00e4t\u00e4 pidet\u00e4\u00e4n n\u00e4enn\u00e4istieteellisen\u00e4 n\u00e4kemyksen\u00e4.<\/td><\/tr><\/tbody><\/table><\/figure>\n\n\n\n
\n
paluu<\/a><\/div>\n\n\n\n
Seuraava<\/a><\/div>\n<\/div>\n\n\n\n

<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

1.1. Sanasto Osa A sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 paljon vaikeita termej\u00e4, joista sanasto t\u00e4ss\u00e4 lukijaa helpottamaan. Agnostikko Henkil\u00f6, jonka mukaan Jumalan tai yliluonnollisen olemassaoloa ei voida tiet\u00e4\u00e4. Aksiooma On filosofiassa perusoletus, jonka paikkansapit\u00e4vyys on ilmeinen. Matematiikassa se on ristiriidaton lausejoukko. Siit\u00e4 voidaan johtaa uusia matemaattisia lauseita. Aksiomatisointi Aksioomien muotoilu tai kehitt\u00e4minen. Algoritmi Joukko j\u00e4rjestelm\u00e4llisesti suoritettavia k\u00e4skyj\u00e4 tai ohjeita … Jatka artikkeliin ASanasto<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"parent":0,"menu_order":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"","meta":{"footnotes":""},"class_list":["post-982","page","type-page","status-publish","hentry"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/avaraauskoa.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/982","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/avaraauskoa.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/avaraauskoa.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/avaraauskoa.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/avaraauskoa.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=982"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/avaraauskoa.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/982\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":987,"href":"https:\/\/avaraauskoa.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/982\/revisions\/987"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/avaraauskoa.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=982"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}