{"id":816,"date":"2025-05-27T07:53:42","date_gmt":"2025-05-27T07:53:42","guid":{"rendered":"https:\/\/avaraauskoa.fi\/?page_id=816"},"modified":"2025-10-01T14:36:08","modified_gmt":"2025-10-01T14:36:08","slug":"12-2-uusi-testamentti","status":"publish","type":"page","link":"https:\/\/avaraauskoa.fi\/index.php\/12-2-uusi-testamentti\/","title":{"rendered":"12.2 Uusi Testamentti"},"content":{"rendered":"\n
12.2 Uusi Testamentti<\/h2>\n\n\n\n
Nyt on yhteenvedon aika. Kokoamme yhteen aikaisemmin kirjoitettua UT:sta ja rakennamme Raamattun\u00e4kemyst\u00e4, joka sopii t\u00e4h\u00e4n aikaamme. Jaksot 9., 10., ja 11. kaikki rakentavat t\u00e4t\u00e4 pohjaa. Poimin ensin kustakin luvusta keskeisen sis\u00e4ll\u00f6n lyhyesti:<\/p>\n\n\n\n
\n
Kaiken keski\u00f6ss\u00e4 on historian Jeesus, jonka el\u00e4m\u00e4 ja kuolema synnytti my\u00f6hemmin UT:n tekstit. Raamattu ei siis ole kaiken keskus, vaan Jeesus Kristus. (9.1.)<\/li>\n\n\n\n
Paavalin 7 aitoa kirjett\u00e4 ovat UT:n vanhimmat tekstit ja siksi sen keskeisint\u00e4 sis\u00e4lt\u00f6\u00e4. Ne ovat my\u00f6s ainoat tekstit, joiden kirjoittaja tunnetaan. H\u00e4n oli silminn\u00e4kij\u00e4, ainakin tavallaan ja h\u00e4n my\u00f6s tunsi suuren joukon silminn\u00e4kij\u00f6it\u00e4. Uskon sis\u00e4lt\u00f6\u00e4 rakennettaessa n\u00e4m\u00e4 tekstit ovat olennaisia. (9.2.)<\/li>\n\n\n\n
Kaikki UT:n tekstit ovat saaneet arvovaltaisen aseman. Mutta ne ovat kesken\u00e4\u00e4n arvoltaan erilaisia. Paavalin nimiss\u00e4 kirjoitetut, pseudonyymiset tekstit tulee arvioida aitojen Paavalin tekstien valossa. UT on arvokasta ja pyh\u00e4\u00e4 teksti\u00e4, mutta ei sanasta sanaan erehtym\u00e4t\u00f6nt\u00e4. (9.3.)<\/li>\n\n\n\n
UT:n tekstien ajoitus on ratkaisevan t\u00e4rke\u00e4\u00e4 tulkinnassa ja tekstien arvottamisessa. Tulkintaa on hyv\u00e4 tehd\u00e4 ensisijaisesti vanhimmasta aloittaen. (9.4.)<\/li>\n\n\n\n
UT:n 4 evankeliumia ovat paras otos suuresta joukosta evankeliumeja. Markus on varhaisin ja l\u00e4hde my\u00f6s Matteukselle ja Luukkaalle, joilla oli my\u00f6s Q-l\u00e4hde k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4\u00e4n. N\u00e4m\u00e4 ns. synoptiset evankeliumit kertovat muistettua ja metaforisoitua historiaa Jeesuksesta omilla painotuksillaan mukaillen. Johannes kertoo yl\u00f6snousseesta Kristuksesta P\u00e4\u00e4si\u00e4isen j\u00e4lkeisen ymm\u00e4rryksen mukaisesti, Jumalan Poikana. (9.5.)<\/li>\n\n\n\n
T\u00e4m\u00e4n luvun 9.5. valossa n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 vaikealta uskoa, ett\u00e4 Jumala olisi antanut tekstin. Inhimillisyys ja tekstien muokkaus tulevat vahvasti esiin. Eiv\u00e4t evankelistatkaan pit\u00e4neet toistensa tekstej\u00e4 erehtym\u00e4tt\u00f6min\u00e4, vaan muokkasivat niit\u00e4 mielens\u00e4 mukaan. Raamatun teksti on ollut kaiken aikaa muutoksessa, jo syntyvaiheessakin. Kirjoittajat eiv\u00e4t edes pyrkineet historialliseen tarkkuuteen. Niit\u00e4 ei tulisi arvioida my\u00f6sk\u00e4\u00e4n t\u00e4lt\u00e4 pohjalta. (9.5.)<\/li>\n\n\n\n
Evankeliumeja syntyi runsaasti alkuseurakunnan aikoina. Muita kuin UT:iin hyv\u00e4ksytyt 4 on tunnistettu n. 40 eri nimist\u00e4 evankeliumia, joista suurin osa on kadonnut. Tekstej\u00e4 on s\u00e4ilynyt n. 15 ja varteenotettavia ulkopuolelle j\u00e4\u00e4neit\u00e4 evankeliumeja on n.10. N\u00e4it\u00e4 apokryfisia evankeliumeja voi kuka tahansa lukea, ne eiv\u00e4t ole salaisia tai piiloteltuja. Ne eiv\u00e4t juurikaan haasta UT:n evankeliumeja. (9.6.)<\/li>\n\n\n\n
T\u00e4rkeimm\u00e4t 5 ulkopuolelle j\u00e4\u00e4nytt\u00e4 evankeliumia ovat: Tuomaan, Marian, Totuuden, Filippuksen ja Juudaksen evankeliumit. Tuomaan evankeliumi oli hyvin suosittu ja hyvin l\u00e4hell\u00e4 synoptisia evankeliumeja. Monet n\u00e4ist\u00e4 evankeliumeista olivat gnostilaisia painotuksiltaan. Voi siis sanoa, ett\u00e4 jo varhaisessa kristillisyydess\u00e4 oli moninaisuus l\u00e4sn\u00e4. (9.7.)<\/li>\n\n\n\n
UT:n evankeliumit ovat arvokkaita ja merkityksellisi\u00e4 tekstej\u00e4. Ne ovat kristinuskon ydinsanoman v\u00e4litt\u00e4ji\u00e4. Jos niit\u00e4 pit\u00e4\u00e4 Jumalan sanasta sanaan antamina, erehtym\u00e4tt\u00f6min\u00e4 ja historiallisesti kokonaan paikkansa pit\u00e4vin\u00e4, tulee niist\u00e4 \u00e4lykk\u00e4\u00e4lle lukijalle naurettavia, jopa satua. Tarvitsemme t\u00e4h\u00e4n aikaan ja uskottavaan uskoon eri n\u00e4k\u00f6kulman, jota t\u00e4ss\u00e4 on pitk\u00e4\u00e4n tavoiteltu. Harmonisointi ja ristiriitojen pois pyyhkiminen johtaa monien detaljien hylk\u00e4\u00e4miseen. Kutakin teksti\u00e4 tulee k\u00e4sitell\u00e4 omanaan vanhimmasta tekstist\u00e4 alkaen. (9.8.)<\/li>\n\n\n\n
Raamatun pist\u00e4minen inhimillisiin kehyksiins\u00e4 ei mit\u00e4t\u00f6i Hyv\u00e4\u00e4 Sanomaa. T\u00e4rkein viesti on selv\u00e4 ja l\u00f6ydett\u00e4viss\u00e4: Jeesus Kristus on yl\u00f6snoussut ja uskomalla h\u00e4neen p\u00e4\u00e4see Jumalan lapseksi. Mit\u00e4\u00e4n muuta ei vaadita. (9.9.)<\/li>\n\n\n\n
UT:ssa on eri tasoisia tekstej\u00e4, my\u00f6s useita pitk\u00e4\u00e4n kiistanalaisia tekstej\u00e4 on p\u00e4\u00e4ssyt mukaan. Kaanon ei siis ole tarkkarajainen. 7 t\u00e4ss\u00e4 luvussa esitellyist\u00e4 teksteist\u00e4 olivat ja ovat edelleenkin hy\u00f6dyllisi\u00e4, mutta kriittist\u00e4 lukemista edellytt\u00e4vi\u00e4. UT:n tekstien erehtym\u00e4tt\u00f6myys ja historiallinen tarkkuus ovat my\u00f6hemmin p\u00e4\u00e4lle liimattuja vahingollisia stigmoja (Aejmelaeus). (9.10.)<\/li>\n\n\n\n
UT:n tekstien v\u00e4liset ym. ristiriidat ovat historiallisia (sama tapahtuma eri tavalla), opillisia ja aikakauteen sidottuja. Historiallinen tarkkuus ei ollut edes kirjoittajien tavoite, joten ei sen puute ole ongelma. Erehtym\u00e4tt\u00f6myysk\u00e4\u00e4n ei kanna uskottavasti t\u00e4m\u00e4n luvun perusteella. Inhimillisyys ja kirjoittajien eri tavoitteet ja n\u00e4kemykset tulevat ilmi. Raamattu on silti erinomainen kaukoputki Jumalan etsimiseen. (9.11.) <\/li>\n\n\n\n
UT:n kaanon ei ole tarkkarajainen, hyvi\u00e4 tekstej\u00e4 on j\u00e4\u00e4nyt ulkopuolelle ja heikompia tekstej\u00e4 on p\u00e4\u00e4ssyt mukaan. UT:n tekstit ovat eri arvoisia. Kaanon kanonisoi erilaisuuden. Yht\u00e4 oikeaa oppia on mahdoton l\u00f6yt\u00e4\u00e4. Kristinuskon tulee aina kehitty\u00e4, niin kuin se on kehittynyt aivan alusta asti. UT:n kanonisointi s\u00e4ilytti arvokkaat tekstit t\u00e4h\u00e4n p\u00e4iv\u00e4\u00e4n. (10.1.)<\/li>\n\n\n\n
Kilpailevien tekstien suuri m\u00e4\u00e4r\u00e4 synnytti tarpeen kanonisoinnille. Niit\u00e4 oli jopa 800 tutkijat arvioivat, ja s\u00e4ilyneit\u00e4kin pitk\u00e4lle yli 100 (arviot 119\u2013140).\u00a0 Tekstien suuri m\u00e4\u00e4r\u00e4 ei ole ongelma, seh\u00e4n kertoo kristinuskon suosiosta jo kahden ensimm\u00e4isen vuosisadan aikana. Kaanonin ulkopuolelle j\u00e4\u00e4neiss\u00e4 teksteiss\u00e4 oli erityisesti juutalaiskristillisi\u00e4 ja gnostilaisia tekstej\u00e4. (10.2)<\/li>\n\n\n\n
Nag Hammadin l\u00f6yt\u00f6 oli yksi merkitt\u00e4vimpi\u00e4 n\u00e4ist\u00e4 UT:n ulkopuolelle j\u00e4\u00e4neist\u00e4 teksteist\u00e4. Ne on saatu vasta 2000-luvulla laajemmin k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n (46 eri teksti\u00e4), ja my\u00f6s suomeksi. Niist\u00e4 on sanottu, \u201dett\u00e4 Nag Hammadin k\u00e4tketty viisaus<\/em> rikastuttaa kuvaamme toisen ja kolmannen vuosisadan kristillisyydest\u00e4, joka oli paljon monimuotoisempi ilmi\u00f6 kuin pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n Uuden testamentin ja kirkkoisien kirjoituksista voisi p\u00e4\u00e4tell\u00e4.\u201d Teksteist\u00e4 suuri osa on gnostilaista kirjallisuutta. Gnostilaisuus tuomittiin harhaopiksi 150-luvulla. T\u00e4ss\u00e4 paljastuu, ett\u00e4 oikeaoppisuuden synty oli hyvin riitaisa prosessi, jossa valtaa k\u00e4ytettiin tukahduttavasti ja turvauduttiin jopa v\u00e4kivaltaan. Gnostilaiset painotukset ovat t\u00e4n\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 vahvasti esill\u00e4 ja isoja teemoja. Mm. piispojen yksinvaltius kirkossa, naisten asema kirkossa jne. (10.3.)<\/li>\n\n\n\n
Viel\u00e4 Luku 10.3: Jos aikaisemmin totesimme juutalaiskristillisyyden painotusten sekoittuneen UT:n teksteihin, voimme nyt my\u00f6s todeta, ett\u00e4 n\u00e4in on my\u00f6s gnostilaisten painotusten osalta. Niit\u00e4 on sekoittunut UT:n teksteihin. Erityisesti Johanneksen evankeliumissa. Ja Paavalillakin. Voimme l\u00f6yt\u00e4\u00e4 viisaita ajatuksia gnostilaisten teksteist\u00e4, vaikka kaikkea ei tarvitse p\u00e4\u00e4st\u00e4\u00e4 seulan l\u00e4pi. (10.3.)<\/li>\n\n\n\n
Apostolisten Isien tekstit ovat yht\u00e4 varhaisia kuin monet UT:n tekstit. Jotkut niist\u00e4 olivat jopa varhaisten koodeksien osana ja siten ik\u00e4\u00e4n kuin osana kaanonia, kuten Barnabaan kirje ja Hermaan Paimen. (10.4.)<\/li>\n\n\n\n
UT:n sis\u00e4iset j\u00e4nnitteet ovat tulkinnan haasteena. UT:ssa ei ole ristiriidatonta oppia, eri tekstit ovat j\u00e4nnitteisi\u00e4. Raamattua on siis pakko tulkita, ja tulkinta-avain ratkaisee mihin n\u00e4kemykseen p\u00e4\u00e4dyt\u00e4\u00e4n. Silti Raamattu on paras kaukoputki, jolla etsi\u00e4 Jumalaa. (10.5.)<\/li>\n\n\n\n
Varhaisimmat s\u00e4ilyneet koodeksit, kokonaiset kirjan muotoon saatetut laitokset 300- ja 400-luvuilta ja sen j\u00e4lkeen, vahvistavat UT:n ja koko Raamatun syntytarinan kristittyjen k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n. My\u00f6s koodeksien ja k\u00e4sikirjoitusten eroavaisuuksien kertoma viesti on sama kuin moni muu t\u00e4m\u00e4n tutkimuksen l\u00f6yt\u00f6: Raamatun tekstien moninaisuus, rosoisuus ja moni\u00e4\u00e4nisyys tulee esiin. (11.2.)<\/li>\n\n\n\n
Kirkkois\u00e4t kehittiv\u00e4t kristillisen opin vuosisatojen aikana. Voimme sanoa melko luotettavasti, ett\u00e4 tieto tai teoria uskosta ei ole yksiselitteinen, ei ole olemassa yht\u00e4 oikeaa tulkintaa uskosta. Usko on liian moniulotteinen, sen t\u00e4hden sen teorian on oltava moninainen, erilaisuutta ja diversiteetti\u00e4 sis\u00e4lt\u00e4v\u00e4. Ei siis \u201dbull\u2019s eye\u201d vaan koko tikkataulu. Keskeisen\u00e4 teemana on Jumalan mysteeri, suuruus ja tuntemattomuus. Emme pysty saamaan Jumalaa emmek\u00e4 uskon salaisuutta yhteen oikeaan oppiin, kun tietomme on niin vajavaista. On suostuttava olemaan tiet\u00e4m\u00e4tt\u00e4. Ei pid\u00e4 langeta varmuuden syntiin tai harhaan. (11.3.)<\/li>\n\n\n\n
Viel\u00e4 Luku 11.3: Usko on kehittynyt kaikkina aikoina, joten sen tulee kehitty\u00e4 nyky\u00e4\u00e4nkin. Uskon sanoittaminen t\u00e4h\u00e4n aikaan sopivaksi on suorastaan velvollisuutemme. Moninaisuus on hyv\u00e4 asia, mutta yksi oikea oppi mahdoton ja jopa vaarallista. (11.3.)<\/li>\n\n\n\n
Esimerkit kirkkoisien kirjoittamista kirjoista kertoo samaa: erilaisuus ja diversiteetti kukoistavat, usko kehittyi. Ja sen tulee kehitty\u00e4 nyky\u00e4\u00e4nkin.<\/li>\n<\/ul>\n\n\n\n
Mit\u00e4 hy\u00f6ty\u00e4 on uudesta Raamattun\u00e4kemyksest\u00e4?<\/strong><\/h3>\n\n\n\n
Miten k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n kristillisyys avautuu, kun katsoo UT:n tekstej\u00e4 historiallis-kriittisest\u00e4 n\u00e4k\u00f6kulmasta? Osa C pyrkii tuomaan k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n uskon kysymykset esille. T\u00e4ss\u00e4 viel\u00e4 kokoamme ajatuksia yhteen Raamattun\u00e4kemyksest\u00e4. Raamattun\u00e4kemys on kuin j\u00e4\u00e4vuori, joka antaa n\u00e4kyv\u00e4lle osalle, eli k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n el\u00e4m\u00e4lle muodon ja v\u00e4rin. Siis iso tekij\u00e4 taustalla, vaikka ei niin n\u00e4kyv\u00e4sti esill\u00e4 arjessa ja el\u00e4m\u00e4ss\u00e4. Esit\u00e4n t\u00e4ss\u00e4 viel\u00e4 tiivistettyn\u00e4 keskeiset asiat:<\/p>\n\n\n\n
\n
Raamattu on ihmisten kirjoittama ja siis inhimillinen kirja. Ei Jumalan kirjoittama, eik\u00e4 sanasta sanaan inspiroima. Silti se on Pyh\u00e4 kirja, valintaprosessin ja sille annetun arvovallan my\u00f6t\u00e4.<\/li>\n\n\n\n
UT ei ole harmoninen kokonaisuus. Sielt\u00e4 l\u00f6ytyy muutamia koulukuntia, jotka kilpailevat sanomallaan. Erityisesti hellenistikristillinen painotus ja juutalaiskristillinen kilpaileva painotus.<\/li>\n\n\n\n
UT:n kirjeet ovat painoarvoltaan erilaisia, mutta kaikki voivat olla arvostettuja. Koska niiss\u00e4 on painotuseroja ja ristiriitoja, valintaa on pakko tehd\u00e4. Ei voi v\u00e4itt\u00e4\u00e4 edustavansa koko UT:n opetusta, koska eri kirjeet (niiden paradigmat) ovat eri mielt\u00e4 keskeisist\u00e4kin asioista.<\/li>\n\n\n\n
Harmonisointi johtaa UT:n v\u00e4\u00e4ristymiseen. Yhden totuuden hakeminen johtaa hakijan ennakkok\u00e4sityksen toteutumiseen (sama, josta kriittist\u00e4 lukijaa aina syytet\u00e4\u00e4n). Vrt. rikostutkimus ja sopimattomien todisteiden p\u00f6yd\u00e4lt\u00e4 pyyhkiminen (ks. Luku 9.8.).<\/li>\n\n\n\n
UT on rikas ja erilaisuutta kannustava pyh\u00e4 kirja, siksi my\u00f6s kristillisyys sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 erilaisuutta ja monimuotoisuutta! Ei ole yht\u00e4 oikeaa (oikeaoppista) tapaa olla kristitty. Erilaisuus on rikkaus ja sit\u00e4 pit\u00e4\u00e4 kunnioittaa ja varjella.<\/li>\n\n\n\n
Ei ole \u201dh\u00e4r\u00e4nsilm\u00e4\u00e4\u201d UT:n opillisessa tulkinnassa, vaan koko tikkataulu! <\/li>\n\n\n\n
On hy\u00f6dyt\u00f6nt\u00e4 etsi\u00e4 yht\u00e4 oikeaa kirkkokuntaa tai teologiaa. Teologian tulee kehitty\u00e4, mutta ei kohti yht\u00e4 ainoaa oikeaa paradigmaa, vaan kohti t\u00e4ss\u00e4 ajassa relevanteinta paradigmaa! Siihenkin on toki monta vastausta.<\/li>\n\n\n\n
On t\u00e4rke\u00e4\u00e4 etsi\u00e4 t\u00e4ss\u00e4 ajassa relevanttia uskon tulkintaa! T\u00e4ss\u00e4 diversiteetti, erilaisuuden kunnioitus, jne ovat t\u00e4rkeimpi\u00e4 arvoja, jotta kristinusko puhuttelee t\u00e4m\u00e4n postmodernin ajan ihmisi\u00e4. \u201dYhden totuuden ajaminen on kuin ven\u00e4l\u00e4ist\u00e4 totalitarismia\u201d (ks. Dokumentti: Suomi on eurooppalainen).<\/li>\n<\/ul>\n\n\n\n<\/figure>\n\n\n\n
UT:n kirjeiden painoarvojen erilaisuutta kuvaa hyvin Gaussin k\u00e4yr\u00e4. Kaikki eiv\u00e4t ole saman arvoisia, vaikka kaikki ovat arvostettuja. My\u00f6sk\u00e4\u00e4n raja kaanoniin valittujen ja ulkopuolelle j\u00e4\u00e4neiden v\u00e4lill\u00e4 ei ole suuri.<\/p>\n\n\n\n
Tekstej\u00e4 oli valintaprosessin aikana valtavasti, ja kaanon nosti tietyt tekstit arvostettuun asemaan. Kiistaa kuitenkin kesti 300-luvun lopulle asti, mitk\u00e4 kuuluvat \u201dpyhiin\u201d kirjoituksiin ja mitk\u00e4 eiv\u00e4t, ja jopa paljon pidemp\u00e4\u00e4nkin.<\/p>\n\n\n\n
Paavalin aidot kirjeet 7 kpl olivat heti kiistatta mukana. Samoin 4 evankeliumia. My\u00f6s pseudonyymiset 6 kirjett\u00e4, joita pidettiin Paavalin kirjoittamina. Yhteens\u00e4 20 teksti\u00e4 saivat kiistattomimman tunnustuksen ”pyhin\u00e4”, my\u00f6s Apt, 1.Joh.kirje ja 1.Piet.kirje.<\/p>\n\n\n\n
7 teksti\u00e4 oli pitk\u00e4\u00e4n kiistanalaisia, jotka vasta hyvin my\u00f6h\u00e4\u00e4n, kompromissienkin tuloksena hyv\u00e4ksyttiin kaanoniin. N\u00e4it\u00e4 olivat: 2. Pietarin kirje, 2. & 3. Johanneksen kirje, Heprealaiskirje, Jaakobin kirje, Juudaksen kirje sek\u00e4 Johanneksen Ilmestys.<\/p>\n\n\n\n
Apostolisten isien kirjoitukset taas ovat monet syntyneet samoihin aikoihin ja olivat hyvinkin arvostettuja, mutta eiv\u00e4t p\u00e4\u00e4tyneet kaanoniin. N\u00e4it\u00e4 on yht. 15\u201317 kirjoitusta, arvostetuimpia 1.Clemensin kirje (my\u00f6s Kleemens), Ignatioksen 7 kirjett\u00e4 ja Didakhe. N\u00e4it\u00e4 voi pit\u00e4\u00e4 hyvinkin yht\u00e4 arvokkaina kuin kiistanalaisimmat kaanoniin p\u00e4\u00e4tyneet tekstit. Varhaisimmat koodeksit sis\u00e4lsiv\u00e4t my\u00f6s Barnabaan kirjeen sek\u00e4 Hermaan Paimen-tekstin, joten nekin olivat arvostettuja.<\/p>\n\n\n\n
Niinp\u00e4 alla oleva kuva pyrkii esitt\u00e4m\u00e4\u00e4n eri tekstien arvostuserot Gaussin k\u00e4yr\u00e4n avulla:<\/p>\n\n\n\n<\/figure>\n\n\n\n
Gaussin k\u00e4yr\u00e4 kuvaa, kuinka kaanon ei siis ole tarkkarajainen. Sek\u00e4 UT:iin p\u00e4\u00e4sseiden, ett\u00e4 ulkopuolelle j\u00e4\u00e4neiden kohdalla on kysymysmerkkej\u00e4. Kaikki tekstit eiv\u00e4t ole samanarvoisia, jotkut ovat painoarvoltaan merkitt\u00e4v\u00e4mpi\u00e4.<\/p>\n\n\n\n
![\"\"](\"https:\/\/avaraauskoa.fi\/wp-content\/uploads\/2025\/05\/kuva-1024x576.jpg\")
<\/figure>\n\n\n\n![\"\"](\"https:\/\/avaraauskoa.fi\/wp-content\/uploads\/2025\/05\/kuva2.jpg\")
<\/figure>\n\n\n\n