{"id":793,"date":"2025-04-17T15:06:32","date_gmt":"2025-04-17T15:06:32","guid":{"rendered":"https:\/\/avaraauskoa.fi\/?page_id=793"},"modified":"2025-10-01T14:13:28","modified_gmt":"2025-10-01T14:13:28","slug":"11-2-ensimmaiset-koodeksit","status":"publish","type":"page","link":"https:\/\/avaraauskoa.fi\/index.php\/11-2-ensimmaiset-koodeksit\/","title":{"rendered":"11.2 Ensimm\u00e4iset koodeksit"},"content":{"rendered":"\n<h2 class=\"wp-block-heading alasivu\">11.2 Ensimm\u00e4iset koodeksit<\/h2>\n\n\n\n<p class=\"alasivu\">Edellisen luvun papyrukset olivat kaislasta tehtyj\u00e4 k\u00e4\u00e4r\u00f6n muotoisia ja helposti tuhoutuvia k\u00e4sikirjoituksia. Ne korvasi varsinkin 300-luvulta l\u00e4htien pergamentit, el\u00e4imen nahasta, erityisesti lampaan nahasta tehdyill\u00e4 kirjan muotoon saaduilla pergamenttilaitoksilla, koodekseilla (M\u00e4kipelto &amp; Huotari, 2023, s.21, 34). Konstantinus Suuri, Rooman keisari teki kristinuskosta valtion uskonnon 300-luvulla ja tarve Raamatun tekstit sis\u00e4lt\u00e4ville kirjoille suorastaan r\u00e4j\u00e4hti.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"alasivu\">Vanhimmat s\u00e4ilyneet koodeksit ovatkin 300-luvulta ja 400-luvulta. Nelj\u00e4 vanhinta ja laajaa Raamatun koodeksia ovat:<\/p>\n\n\n\n<ol class=\"wp-block-list alasivu\">\n<li>Codex Vaticanus&nbsp; 300-luvulta, s\u00e4ilytettyn\u00e4 Vatikaanissa<\/li>\n\n\n\n<li>Codex Sinaiticus 300-luvulta, s\u00e4ilytettyn\u00e4 Lontoossa (British Library)<\/li>\n\n\n\n<li>Codex Aleksandrinus 400-luvulta s\u00e4ilytettyn\u00e4 Lontoossa (British Library)<\/li>\n\n\n\n<li>Codex Bezae 400-luvulta s\u00e4ilytettyn\u00e4 Cambridgessa<\/li>\n<\/ol>\n\n\n\n<p class=\"alasivu\">(M\u00e4kipelto &amp; Huotari, 2023, s.34, 124, 126, 176, Kiilunen &amp; Huhtala, 2008, s.23).<\/p>\n\n\n\n<p class=\"alasivu\">Wikipediasta l\u00f6ytyy my\u00f6s laaja lista ns. Unsiaaleista (suurilla kirjaimilla yhteen kirjoitettua teksti\u00e4), jollaista sen ajan teksti usein oli (List of NT Uncials). Niit\u00e4 on numeroitu 324 erillist\u00e4, jotkut suuria kokonaisuuksia, muutama koko Raamattukin, ja suuri osa pienempi\u00e4 k\u00e4sikirjoituskappaleita. Listan k\u00e4rjess\u00e4 ovat juuri edell\u00e4 mainitut sek\u00e4 Codex Ephraem 400-luv. (s\u00e4il. Pariisissa). Suuri osa, l\u00e4hes kaikki n\u00e4ist\u00e4 koodekseista on ajoitettu 400\u2013900-luvuille.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"alasivu\">Kreikankielisi\u00e4 k\u00e4sikirjoituksia UT:sta on l\u00e4hes 6&nbsp;000 (M\u00e4kipelto &amp; Huotari, 2023, s.35), ja se kertoo UT:n valtavasta suosiosta ja k\u00e4yt\u00f6st\u00e4. Mutta se on osoittanut my\u00f6s sen, ett\u00e4 tekstit ovat muuttuneet, kun vertailussa on huomattu eroja samojen tekstien eri versioiden v\u00e4lill\u00e4. Suurin osa muutoksista on vain pieni\u00e4 kirjoitusvirheit\u00e4, n\u00e4m\u00e4h\u00e4n olivat k\u00e4sin kirjoitettuja kopioita. Mutta my\u00f6s suurempia eroja l\u00f6ytyy, teksti\u00e4 on haluttu korjata ja muuttaa. M\u00e4kipelto &amp; Huotari esittelee muutoksien syit\u00e4: tahattomat virheet, tarkoitukselliset lis\u00e4ykset, poistot ja tekstien siirrot (sama, s.40\u201352). Lis\u00e4ys tehtiin esim. k\u00e4sikirjoituksen marginaaliin, joka seuraavissa kopioissa siirtyi itse tekstiin.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"alasivu\">UT:n t\u00e4llaisia kohtia l\u00f6yt\u00e4\u00e4 nyky\u00e4\u00e4n uusista k\u00e4\u00e4nn\u00f6ksist\u00e4, kuten Kirkkoraamattu 1992 ja UT2020, jotka viittaavat tekstien eroavaisuuksiin hakasulkein, alaviittein tms. tavoin. Esimerkkej\u00e4:<\/p>\n\n\n\n<ul class=\"wp-block-list alasivu\">\n<li>Apt. 8:37 puuttuu vanhimmista k\u00e4sikirjoituksista (M\u00e4kipelto &amp; Huotari, 2023, s.45). Lis\u00e4yksell\u00e4 on haluttu korostaa, ett\u00e4 usko tarvitaan ennen kastetta.&nbsp;<\/li>\n\n\n\n<li>1.Kor.14:34\u201335 l\u00f6ytyy eri kohdista teksti\u00e4, mik\u00e4 viittaa siihen, ett\u00e4 se on my\u00f6hempi lis\u00e4ys (sama, s. 50). Olen viitannut t\u00e4h\u00e4n jo aikaisemmin, siin\u00e4 Paavalin tekstiin on laitettu naiset hiljent\u00e4v\u00e4 lis\u00e4ys (ks. Luku 9.3.).<\/li>\n\n\n\n<li>Edelleen Mark.evank. loppu Mk.16:9\u201320 on yksi kolmesta erilaisesta lopetuksesta. Varhaisin versio loppuu jakeeseen 8. Loput 2 eri versiota ovat my\u00f6hempi\u00e4 lis\u00e4yksi\u00e4 (sama, s.118\u2013119). &nbsp;<\/li>\n\n\n\n<li>Joh.evank. viimeinen luku 21 n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 my\u00f6s my\u00f6hemm\u00e4lt\u00e4 lis\u00e4ykselt\u00e4 (sama, s.116\u2013117).<\/li>\n\n\n\n<li>Pietarin k\u00e4ynti haudalla ja k\u00e4\u00e4rinliinojen n\u00e4keminen, Luuk.24:12 uupuu useista k\u00e4sikirjoituksista. Lis\u00e4yksell\u00e4 pyrittiin ehk\u00e4 korostamaan, ett\u00e4 Jeesus nousi ruumiineen p\u00e4ivineen (sama, s. 120, 128).<\/li>\n\n\n\n<li>Viel\u00e4 Joh.7:53-8:11, uupuu varhaisimmista k\u00e4sikirjoituksista (sama, s.121). &nbsp;<\/li>\n<\/ul>\n\n\n\n<p class=\"alasivu\">Eri koodeksien v\u00e4lill\u00e4 on opilliseksi ymm\u00e4rrett\u00e4vi\u00e4 eroja. \u201dOikea\u201d oppi ehk\u00e4 korjattiin teksteihinkin. Lis\u00e4\u00e4 esimerkkej\u00e4:<\/p>\n\n\n\n<ul class=\"wp-block-list alasivu\">\n<li>Luuk.3:21\u201322 \u201dTaivaasta kuului \u00e4\u00e4ni: Sin\u00e4 olet minun Poikani. T\u00e4n\u00e4\u00e4n min\u00e4 synnytin sinut\u201d. T\u00e4m\u00e4 l\u00f6ytyy Codex Bezae-k\u00e4sikirjoituksesta, ja tukee adoptionistien uskomusta (ks. 9.11. kristologian eri versioista). Toinen versio on \u201dsinuun min\u00e4 olen mieltynyt\u201d, joka poistaa opillisen ongelman (sama s.124\u2013125).<\/li>\n\n\n\n<li>Joh.1:18 sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 kaksi versiota: \u201dainoa poika\u201d ja \u201dainoa Jumala\u201d. Varhaisempi on luultavasti \u201dainoa poika\u201d. Toinen versio pyrki selvent\u00e4m\u00e4\u00e4n Jeesuksen Jumaluutta (sama, s.125).<\/li>\n\n\n\n<li>Joh.19:40 Codex Aleksandrinus kertoo, ett\u00e4 \u201dmiehet ottivat Jumalan ruumiin\u201d, ei Jeesuksen ruumista (sama, s.126).<\/li>\n\n\n\n<li>Luuk.22:41\u201344, kohdasta puuttui Jeesuksen k\u00e4rsimyst\u00e4 kuvaava tuska ja veren hikoileminen (j.43\u201344). T\u00e4m\u00e4 lis\u00e4ttiin doketismin kumoamiseksi, ettei Jeesus olisi ollut aito ihminen (sama s.126\u2013127).&nbsp; &nbsp;<\/li>\n<\/ul>\n\n\n\n<p class=\"alasivu\">My\u00f6s koodeksien ja k\u00e4sikirjoitusten eroavaisuuksien kertoma viesti on sama kuin moni muu t\u00e4m\u00e4n tutkimuksen l\u00f6yt\u00f6: Raamatun tekstien moninaisuus, rosoisuus ja moni\u00e4\u00e4nisyys tulee esiin.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"alasivu\">Aikaisemmin tutkimuksessa etsittiin alkuper\u00e4ist\u00e4 tekstimuotoa. Nyt ylip\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4n alkuper\u00e4isen tekstin ajatus on ongelmallinen, kun tekstien synty itsess\u00e4\u00e4n oli monivaiheinen ja aina on ollut useita tekstiversioita liikkeell\u00e4 (M\u00e4kipelto &amp; Huotari, 2023, s.208\u2013209).&nbsp;<\/p>\n\n\n\n<p class=\"alasivu\">Historiallisesti kuitenkin syntyy vahva jatkumo varhaisesta kristillisyydest\u00e4 ja UT:n tekstien olemassa olosta. Tieteellinen tutkimus on maailmalaajuista, korkeatasoista ja luotettavaa my\u00f6s teologian alalla. Tietoa on kumuloitunut k\u00e4sitt\u00e4m\u00e4t\u00f6n m\u00e4\u00e4r\u00e4 parin vuosituhannen aikana, ja nykyteknologian ansiosta se on helposti kaikkien tutkijoiden ja asiasta kiinnostuneiden saatavilla. T\u00e4st\u00e4 syyst\u00e4 on mahdollista, ett\u00e4 nyky\u00e4\u00e4n tiedet\u00e4\u00e4n asioita jopa paremmin, kuin l\u00e4hes aikalaiset, jotka p\u00e4\u00e4tteliv\u00e4t asioita sata tai pari sataa vuotta tapahtumien j\u00e4lkeen.&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;<\/p>\n\n\n\n<h3 class=\"wp-block-heading alasivu\">L\u00e4hdeluettelo<\/h3>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-table alasivu\"><table class=\"has-fixed-layout\"><tbody><tr><td>Kiilunen Jarmo, Huhtala Aarne (toim.)<\/td><td>Urhea Judit, Viisas Sirak<\/td><td>Kirjapaja, Helsinki 2008<\/td><\/tr><tr><td>Kuula Kari, Nissinen Martti &amp; Riekkinen Wille <\/td><td>Johdatus Raamattuun<\/td><td>Kirjapaja, Helsinki 2008<\/td><\/tr><tr><td>M\u00e4kipelto Ville, Huotari Paavo<\/td><td>Sensuroitu \u2013 Raamatun muutosten vaiettu historia<\/td><td>Otava, Keuruu 2023<\/td><\/tr><tr><td>Wikipedia<\/td><td>Hakusanat: List of New Testament Uncials, Raamatun k\u00e4sikirjoitukset<\/td><td><\/td><\/tr><\/tbody><\/table><\/figure>\n\n\n\n<div class=\"wp-block-buttons alasivu is-layout-flex wp-block-buttons-is-layout-flex\">\n<div class=\"wp-block-button\"><a class=\"wp-block-button__link wp-element-button\" href=\"https:\/\/avaraauskoa.fi\/index.php\/b-uskottava-usko\/\">paluu<\/a><\/div>\n\n\n\n<div class=\"wp-block-button\"><a class=\"wp-block-button__link wp-element-button\" href=\"https:\/\/avaraauskoa.fi\/index.php\/11-3-kirkkoisat\/\">seuraava<\/a><\/div>\n<\/div>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>11.2 Ensimm\u00e4iset koodeksit Edellisen luvun papyrukset olivat kaislasta tehtyj\u00e4 k\u00e4\u00e4r\u00f6n muotoisia ja helposti tuhoutuvia k\u00e4sikirjoituksia. Ne korvasi varsinkin 300-luvulta l\u00e4htien pergamentit, el\u00e4imen nahasta, erityisesti lampaan nahasta tehdyill\u00e4 kirjan muotoon saaduilla pergamenttilaitoksilla, koodekseilla (M\u00e4kipelto &amp; Huotari, 2023, s.21, 34). Konstantinus Suuri, Rooman keisari teki kristinuskosta valtion uskonnon 300-luvulla ja tarve Raamatun tekstit sis\u00e4lt\u00e4ville kirjoille suorastaan r\u00e4j\u00e4hti. &hellip; <a href=\"https:\/\/avaraauskoa.fi\/index.php\/11-2-ensimmaiset-koodeksit\/\" class=\"more-link\">Jatka artikkeliin <span class=\"screen-reader-text\">11.2 Ensimm\u00e4iset koodeksit<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"parent":0,"menu_order":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"","meta":{"footnotes":""},"class_list":["post-793","page","type-page","status-publish","hentry"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/avaraauskoa.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/793","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/avaraauskoa.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/avaraauskoa.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/avaraauskoa.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/avaraauskoa.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=793"}],"version-history":[{"count":3,"href":"https:\/\/avaraauskoa.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/793\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":969,"href":"https:\/\/avaraauskoa.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/793\/revisions\/969"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/avaraauskoa.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=793"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}