{"id":782,"date":"2025-04-14T08:39:55","date_gmt":"2025-04-14T08:39:55","guid":{"rendered":"https:\/\/avaraauskoa.fi\/?page_id=782"},"modified":"2025-09-28T15:19:46","modified_gmt":"2025-09-28T15:19:46","slug":"10-5-utn-tulkinnan-haasteita","status":"publish","type":"page","link":"https:\/\/avaraauskoa.fi\/index.php\/10-5-utn-tulkinnan-haasteita\/","title":{"rendered":"10.5. UT:n tulkinnan haasteita"},"content":{"rendered":"\n<h2 class=\"wp-block-heading alasivu\">10.5. UT:n tulkinnan haasteita<\/h2>\n\n\n\n<p class=\"alasivu\">Uusi testamentti on ollut koko 9. jakson teemana. Kaikki UT:n 27 kirjaa tai kirjett\u00e4 ovat olleet esill\u00e4. T\u00e4st\u00e4 jatkoimme selvittelem\u00e4ll\u00e4 kaanonin ja varhaisen kristillisyyden kysymyksi\u00e4 luvuissa 10.1.\u201310.4. Nyt pyrimme syvent\u00e4m\u00e4\u00e4n n\u00e4kemyksi\u00e4 tulkinnan kannalta.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"alasivu\">Eksegetiikka ei yksin ratkaise teologiaa, siis sit\u00e4, miten p\u00e4\u00e4dymme ajattelemaan eri\u00a0 Raamatun kohtien perusteella. Tulkinta eli hermeneutiikka tulee kuvaan mukaan. Toisin sanoin raamattun\u00e4kemys on eri asia kuin historiallinen raamatuntutkimus. Tutkimus kertoo, mit\u00e4 Raamattu tosiasiallisesti sis\u00e4lt\u00e4\u00e4. Raamattun\u00e4kemys on uskon ratkaisu, mit\u00e4 se merkitsee meille t\u00e4ss\u00e4 ja nyt. Mutta ratkaisun ei tarvitse olla sokea. R\u00e4is\u00e4nen sanoo asian viel\u00e4 n\u00e4inkin: Eksegetiikka ja teologia on pidett\u00e4v\u00e4 erill\u00e4\u00e4n. Teologia on, mit\u00e4 Raamatun sanoma merkitsee meille t\u00e4n\u00e4\u00e4n. (R\u00e4is\u00e4nen (3), 1984, s.121-122).<\/p>\n\n\n\n<p class=\"alasivu\">Kun koko Raamattu muodostuu valtavasta tulkinta- ja muutosprosessista, kuten eri luvut t\u00e4ss\u00e4 tutkimuksessa osoittivat &#8211; R\u00e4is\u00e4sen sanoin &#8211; ei ole mit\u00e4\u00e4n j\u00e4rke\u00e4, ett\u00e4 muutos olisi pys\u00e4htynyt joihinkin kirkolliskokouksiin, joissa erimieliset kirkonjohtajat sorvasivat virallisia opinkappaleita.\u00a0 Raamattu itse vaatii sanomansa aina uusiin ja uusiin tulkintoihin. Raamatulle rakentavat kristitytkin p\u00e4\u00e4tyv\u00e4t aivan eri tuloksiin, kuten esim. suhde sotaan ja asepalvelukseen (R\u00e4is\u00e4nen (3), 1984, s.148\u2013151). K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 aina tulkitsemme Raamattua muiden auktoriteettien avulla, kuten \u00a0kirkollinen perinne, kokemus, j\u00e4rki ja omatunto. N\u00e4in tekev\u00e4t my\u00f6s fundamentalistit. Kaikilla on joku paradigma, jotkut silm\u00e4lasit joiden l\u00e4pi tulkinta tehd\u00e4\u00e4n.<\/p>\n\n\n\n<h3 class=\"wp-block-heading alasivu\">J\u00e4nnitteet tulkinnan haasteena<\/h3>\n\n\n\n<p class=\"alasivu\">UT:n teksteiss\u00e4 havaitut j\u00e4nnitteet ovat keskeisell\u00e4 sijalla tulkinnan kannalta. Pyrit\u00e4\u00e4nk\u00f6 j\u00e4nnitteet purkamaan ja ristiriidat harmonisoimaan pois? Vai annetaanko niiden j\u00e4\u00e4d\u00e4 n\u00e4kyviin? Millaisia tulkintoja t\u00e4ll\u00f6in tulee?<\/p>\n\n\n\n<p class=\"alasivu\">Olemme tutkimusmatkallamme p\u00e4\u00e4tyneet esitt\u00e4m\u00e4\u00e4n, ett\u00e4 UT sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 juutalaiskristillisi\u00e4 vs. hellenistikristillisi\u00e4 painotuksia, jotka synnytt\u00e4v\u00e4t ristiriitoja. My\u00f6s gnostilaisia painotuksia on sekoittunut UT: n teksteihin, jotka ovat ristiriitaisia \u201doikean\u201d opin kanssa. UT ei esit\u00e4 mit\u00e4\u00e4n tietty\u00e4 oppia, vaan eri UT:n tekstit esitt\u00e4v\u00e4t erilaisia n\u00e4kemyksi\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<ul class=\"wp-block-list alasivu\">\n<li>Matteus ja Luukas eiv\u00e4t ole samaa mielt\u00e4 kaikesta<\/li>\n\n\n\n<li>Markusta korjailevat ahkerasti niin Matteus kuin Luukaskin<\/li>\n\n\n\n<li>Johanneksen evankeliumi vasta erilainen onkin, muihin evankeliumeihin verrattuna<\/li>\n\n\n\n<li>erot Matteuksen ja Paavalin v\u00e4lill\u00e4 ovat suuret (ks. Luku 9.11.)<\/li>\n\n\n\n<li>Paavali ja Luukas ovat ristiriidassa monessa kohdassa<\/li>\n\n\n\n<li>Jaakob ja Paavali varsinkin ovat ristiriidassa, ja viel\u00e4 aivan keskeisest\u00e4 asiasta<\/li>\n\n\n\n<li>ja listaa voisi jatkaa. &nbsp;<\/li>\n<\/ul>\n\n\n\n<p class=\"alasivu\">Raamatullista yht\u00e4 oppia ei siis ole olemassa. On erilaisia painotuksia ja eri tulkintoja, ja samoista kysymyksist\u00e4 voi p\u00e4\u00e4ty\u00e4 useaan n\u00e4kemykseen.&nbsp;<\/p>\n\n\n\n<p class=\"alasivu\">Konservatiivi-eksegeetti James Dunn, jonka ajatuksia R\u00e4is\u00e4nen esittelee laajasti (R\u00e4is\u00e4nen (4), 1989, s.63\u201366), sopii t\u00e4h\u00e4n (esill\u00e4 jo luvussa 10.1.). Dunnin p\u00e4\u00e4telmi\u00e4 ovat:&nbsp;<\/p>\n\n\n\n<ul class=\"wp-block-list alasivu\">\n<li>Kirkon ykseys voi perustua vain \u201devankeliumiin\u201d, ei kaanoniin.<\/li>\n\n\n\n<li>Kaanon sen sijaan kanonisoi erilaisuuden.<\/li>\n\n\n\n<li>\u201d\u2019Oikeaoppisuus\u2019, joka pyrkii luomaan keinotekoista yhten\u00e4isyytt\u00e4, on UT:n valossa \u2019harhaopeista pahin\u2019\u201d.<\/li>\n\n\n\n<li>Mik\u00e4\u00e4n UT:n dokumentti ei sellaisenaan edusta kristinuskoa, niin kuin se aivan alussa oli.<\/li>\n\n\n\n<li>N\u00e4in ollen kristinuskon tulee aina kehitty\u00e4.<\/li>\n<\/ul>\n\n\n\n<h3 class=\"wp-block-heading alasivu\">Opin m\u00e4\u00e4rittelyn synkk\u00e4 historia<\/h3>\n\n\n\n<p class=\"alasivu\">Vanha dogmaattinen tutkiminen yll\u00e4piti pitk\u00e4\u00e4n kirkon rakentamia opillisia totuuksia. \u201dOikeaoppisuus\u201d m\u00e4\u00e4riteltiin ensimm\u00e4isin\u00e4 vuosisatoina ja sen mukaan toisia tuomittiin harhaoppisiksi ja erotettiin yhteydest\u00e4. Kirkkois\u00e4t liittyiv\u00e4t t\u00e4h\u00e4n vahvasti, kuten mm. luku 10.4. ja jatkossa 11.4. esitt\u00e4v\u00e4t. Harmonia oli kaukana ja riidat ja kamppailu vallasta kovaa. Oikeaoppisuus m\u00e4\u00e4riteltiin suurten kirkolliskokousten aikana.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"alasivu\">Sit\u00e4 edelsi kehityskulku, jossa ensin m\u00e4\u00e4riteltiin arvovaltaiset tekstit, mutta se ei poistanut riitoja. Sitten vedottiin \u201duskon s\u00e4\u00e4nt\u00f6\u00f6n\u201d eli piti olla oikea tulkinta. Sek\u00e4\u00e4n ei riitt\u00e4nyt, ja seuraavaksi &nbsp;auktoriteetti annettiin arvovaltaisille henkil\u00f6ille, joiden tuli ratkoa ristiriidat. Ja n\u00e4m\u00e4 henkil\u00f6t olivat &nbsp;apostolisen suksession m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4mi\u00e4, kuten paavi ja piispat, joilla oli opi-isin\u00e4\u00e4n apostoleihin jatkuva ketju. T\u00e4m\u00e4k\u00e4\u00e4n ei johtanut yksimielisyyteen. Piispatkin olivat kesken\u00e4\u00e4n eri mielt\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"alasivu\">Tulkinnan haasteet ja suuri moninaisuus varhaisten kristittyjen keskuudessa johtivat lukuisiin kirkon jakaantumisiin, joskin niit\u00e4 kutsuttiin alkuun vain harhaoppisten erottamiseksi. Id\u00e4n ja L\u00e4nnen kirkko olivat eri linjoilla jo hyvin varhain, vuosisatoja ennen 1054 jaa. tapahtunutta lopullista kirkon jakaantumista Ortodoksikirkoksi ja Katoliseksi kirkoksi. Reformaation aikoihin Katolisesta kirkosta erosi kokonainen joukko protestanttisia kirkkokuntia, luterilaiset yhten\u00e4 niist\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"alasivu\">Luther ja protestanttisuus, hek\u00e4\u00e4n eiv\u00e4t p\u00e4\u00e4sseet monesta kohdasta yhteisymm\u00e4rrykseen Hyv\u00e4n esimerkin antaa kuuluisa Calvinin lista \u201d5 points of Calvinism\u201d (Seaton, 1970), joka sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 suuria teologisia kysymyksi\u00e4. Niist\u00e4 ei kaikista ole p\u00e4\u00e4sty yksimielisyyteen. Kuka siis on oikeassa, se tuntuu suorastaan typer\u00e4lt\u00e4 kysymykselt\u00e4. &nbsp;<\/p>\n\n\n\n<h3 class=\"wp-block-heading alasivu\">N\u00e4k\u00f6kulma tulkintaan<\/h3>\n\n\n\n<p class=\"alasivu\">Ensin pit\u00e4\u00e4 korostaa, ett\u00e4 usko ei ole niink\u00e4\u00e4n oikeisiin opinkohtiin uskomista kuin Jumalaan uskomista ja luottamista.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"alasivu\">Erilaisten tulkintojen mahdollisuus UT:n sis\u00e4ll\u00e4 on johtanut moninaisuuteen my\u00f6s kristillisyydess\u00e4. Eik\u00f6 siis olisi parempi my\u00f6nt\u00e4\u00e4, ettei ole yht\u00e4 oikeaa uskon tulkintaa. Nostetaan moninaisuus kunniaan. Kunnioitetaan toisia, jotka eiv\u00e4t n\u00e4e asioita samalla tavalla. Kaikilla on jonkinlaiset silm\u00e4lasit, joiden l\u00e4pi todellisuus n\u00e4kyy erilaisena. Kunnioitetaan toisia ja muistetaan n\u00f6yr\u00e4sti, ettei oma n\u00e4kemys ole muiden yl\u00e4puolella.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"alasivu\">Kristinuskon historia on ollut jatkuvaa muuttumista ja muuntumista, useimmiten pitk\u00e4n vastustelun j\u00e4lkeen. Niin nyky\u00e4\u00e4nkin. Mutta muutoksen suuri motivaattori on se, ett\u00e4 &#8221;<strong><em>uusien tulkintojen omaksuminen tekee kristillisen vaihtoehdon mahdolliseksi meid\u00e4n lastenlapsille.<\/em>\u201d<\/strong> (R\u00e4is\u00e4nen (3), 1984, s.60).<\/p>\n\n\n\n<h3 class=\"wp-block-heading alasivu\">Historiallisen aikajanan merkitys&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;<\/h3>\n\n\n\n<p class=\"alasivu\">Esitin Uuden testamentin aikajanan jo luvussa 9.4. Siell\u00e4 keskityin esittelem\u00e4\u00e4n konservatiivisen ja historialliskriittisen tutkimuksen ja n\u00e4kemyksen v\u00e4lisi\u00e4 eroja ajoituksessa. Totesin, kuinka keskeinen on Paavalin kuoleman ajoitus, koska Paavalin nimiss\u00e4 kirjoitetut tekstit, ns. pseudonyymiset tekstit osuivat juuri t\u00e4h\u00e4n ajanjaksoon. Siis siihen, jolloin Paavali oli jo todenn\u00e4k\u00f6isesti kuollut. \u00a0<\/p>\n\n\n\n<p class=\"alasivu\">Esittelin my\u00f6s lyhyesti tulkinnan periaatteita, joka l\u00e4htev\u00e4t tekstien ajoituksesta. Varhaisemmat tekstit ohjaavat tulkintaa. Aikajanan merkitys tulee siis esiin siin\u00e4, kuinka t\u00e4rke\u00e4 kukin teksti on. Varhaisimmat tekstit ovat t\u00e4rkeimpi\u00e4. Kun tutkimme luvussa 9.10. muita UT:n tekstej\u00e4, viimeist\u00e4 kymment\u00e4 niist\u00e4, huomasimme niiden ajoituksen olevan my\u00f6hempi kuin t\u00e4rkeimpien tekstien. Samoin niiden asema oli kiistelty jo alkuseurakunnassa. Seitsem\u00e4n kymmenest\u00e4 p\u00e4\u00e4si vain rimaa hipoen osaksi UT:a ja usein hiukan v\u00e4\u00e4rin perustein.\u00a0<\/p>\n\n\n\n<p class=\"alasivu\">Historiallinen aikajana siis arvottaa tekstit t\u00e4rkeydess\u00e4. Toki tied\u00e4n, ett\u00e4 konservatiivinen tulkinta pit\u00e4\u00e4 kaikki tekstit samanarvoisina, ja pyrkii harmonisoimaan kaikki n\u00e4kemykset yhteen. V\u00e4\u00e4j\u00e4\u00e4m\u00e4tt\u00e4 silloinkin ristiriidat j\u00e4\u00e4v\u00e4t tarkalle tutkijalle n\u00e4kyviin. Harmonisointi ei onnistu pyyhkim\u00e4tt\u00e4 osaa tekstien yksityiskohdista pois. Priorisointia on siis silloinkin pakko tehd\u00e4, eik\u00e4 siis \u201draamatullinen n\u00e4kemys\u201d ole sit\u00e4 oikeasti, vaan sekin on vain yksi tulkinta.&nbsp;<\/p>\n\n\n\n<p class=\"alasivu\">Tietomme on vajavaista, eik\u00e4 tarkkaa varmasti oikeaa aikajanaa meill\u00e4 ole. T\u00e4m\u00e4kin haastaa tulkintojen tekoa ja tuo lis\u00e4\u00e4 variaatiota tulkintoihin. On pakko suostua olemaan tiet\u00e4m\u00e4tt\u00e4 kaikkea. Totuus on monis\u00e4rm\u00e4ist\u00e4 ja ep\u00e4t\u00e4ydellist\u00e4.&nbsp;<\/p>\n\n\n\n<h3 class=\"wp-block-heading alasivu\">Esimerkkej\u00e4 opillisista eroista &#8211; tulkintaeroista<\/h3>\n\n\n\n<p class=\"alasivu\">N\u00e4m\u00e4 eritt\u00e4in keskeiset uskon teemat ovat tulleet esiin:<\/p>\n\n\n\n<ul class=\"wp-block-list alasivu\">\n<li><strong>Pelastuuko uskosta vai teoista? <\/strong>Kautta aikojen t\u00e4m\u00e4 on ollut kiistan aiheena. Ja siit\u00e4 kiisteltiin jo UT:n sis\u00e4ll\u00e4. Paavali esitt\u00e4\u00e4 tiukasti, ettei lain teoilla ole mit\u00e4\u00e4n tekemist\u00e4 pelastuksen kanssa; ettei ihminen tule vanhurskaaksi tekem\u00e4ll\u00e4 lain tekoja vaan uskomalla Jeesukseen Kristukseen. \u201d<em>Jumalan vanhurskaus tulee uskosta Jeesukseen Kristukseen, ja sen saavat omakseen kaikki, jotka uskovat.<\/em>\u201d (Room.3:22). Heprealaiskirje sit\u00e4 vastoin esitt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 teoilla pelastuksen voi menett\u00e4\u00e4 (Hepr.6:4\u20136 ja 10:25\u201327): Ei voi saada anteeksi synti\u00e4, jos tekee sit\u00e4 ehdoin tahdoin. My\u00f6s Jaakobin kirje on hyvin kriittinen Paavalin opetusta vastaan. Se on ns. \u201dhalvan armon\u201d kritiikki\u00e4. Jaak.2:8\u201326 on erityisen kovaa \u201dvain teot pelastavat\u201d-tyyppist\u00e4 teksti\u00e4: \u201d<em>Mit\u00e4 hy\u00f6ty\u00e4 siit\u00e4 on, jos joku sanoo uskovansa, mutta h\u00e4nelt\u00e4 puuttuvat teot? Ei kai usko silloin voi pelastaa h\u00e4nt\u00e4?<\/em>\u201d (Jaak.2:14). Edelleen voisi jatkaa, kuinka Luukk.evank. korostaa parannuksen tekoa pelastuksen tien\u00e4. My\u00f6s Matt.evank. on eri linjoilla Paavalin kanssa.<\/li>\n\n\n\n<li><strong>Oliko Jeesuksen yl\u00f6snousemus ruumiillinen vai hengellinen? <\/strong>T\u00e4st\u00e4 Paavali antaa 1.Kor:15:ss\u00e4 sen k\u00e4sityksen, ett\u00e4 Jeesuksen yl\u00f6snousemus oli hengellinen ei ruumiillinen. H\u00e4n pit\u00e4\u00e4 omaa kokemustaan Jeesuksen kohtaamisesta \u201dn\u00e4kemisen\u00e4\u201d ja samanlaisena kuin aikaisemmin yl\u00f6snousseen n\u00e4hneet. Luukas taas on Paavalin n\u00e4kemyst\u00e4 vastaan, ja siksi h\u00e4n kirjoittaa Apt. alkuun 40 p\u00e4iv\u00e4n ajan, jolloin Jeesus ilmestyi ja ruumiillisena. N\u00e4in Luukas sulki pois Paavalin n\u00e4yn erilaisena. Luukas meni my\u00f6s evankeliumissaan pitk\u00e4lle esitellen koskettelua ja sy\u00f6mist\u00e4 pyrkien todistelemaan, ett\u00e4 Jeesus oli ruumiillisesti noussut kuolleista. Mutta samalla h\u00e4n loi teksteihins\u00e4 joukon ristiriitoja, jotka tarkalle lukijalle pist\u00e4v\u00e4t silm\u00e4\u00e4n. T\u00e4m\u00e4 oli yksi keskeisi\u00e4 riitoja jo ensimm\u00e4isell\u00e4 ja toisella vuosisadalla ja on sit\u00e4 yh\u00e4 (ks. Luku 10.3.).<\/li>\n\n\n\n<li><strong>Onko VT:n laki voimassa kristityille? <\/strong>T\u00e4m\u00e4 keskustelu oli k\u00e4ynniss\u00e4 jo UT:n syntyaikoina. Lyhyesti, esim. Matteus pit\u00e4\u00e4 lain voimassa ja Vuorisaarna korostaa lain pysyvyytt\u00e4. Jeesus ei tullut kumoamaan vaan t\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4n lain (Mt 5:17\u201319). On paljon kohtia, joissa Matteus muuttaa Markuksesta lainattuja kohtia, lain suuntaan. Paavali puolestaan vastustaa kiivaasti lakia ja my\u00f6s ymp\u00e4rileikkausta. Matteukselle koko laki on voimassa&nbsp; &#8211; Paavalin mielest\u00e4 Kristus on tehnyt laista lopun (Laajemmin, ks. 9.11.).<\/li>\n\n\n\n<li><strong>Ovatko hyv\u00e4t teot Hengen hedelm\u00e4\u00e4 vai rangaistuksen uhalla toteutettuja? <\/strong>Matteuksella tuomion pelko ja uhka ovat keskeisell\u00e4 sijalla etiikan perusteluissa ja kristityn el\u00e4m\u00e4ss\u00e4. Paavali sen sijaan motivoi positiivisesti. Hyv\u00e4t teot syntyv\u00e4t kun \u201dvaeltaa Hengess\u00e4\u201d. Rakkaudesta voisi kysy\u00e4 samalla tavalla. Matteukselle rakkaus on k\u00e4skyist\u00e4 suurin. Paavali taas korostaa, ett\u00e4 rakkaus on Hengen hedelm\u00e4 ja heijastusta Jumalan rakkaudesta.<\/li>\n\n\n\n<li><strong>UT:n kristologisia malleja on useita. <\/strong>Moninaisuus n\u00e4kyy siis jo UT:ssa, joten moninaisuutta tulisi suvaita my\u00f6s kirkossa, esitti aikoinaan R\u00e4is\u00e4nen. Esim. UT:n vanhimmissa kerrostumissa voi n\u00e4hd\u00e4 ns. adoptiaanisen mallin (Room 1:4, Apt 2:36, Apt. 13:32\u201333), Jumala asetti Jeesuksen Herraksi her\u00e4tt\u00e4ess\u00e4\u00e4n h\u00e4net kuolleista. Kaksivaiheisessa mallissa on kaksi hiukan eri versiota, Paavalin ja Markuksen malli:<\/li>\n\n\n\n<li>Paavali (Room.1:2\u20134): \u2026\u201dHengen puolelta Jumalan Poika\u2026, yl\u00f6snousemuksessa t\u00e4h\u00e4n asemaan asetettu.\u201d<\/li>\n\n\n\n<li>Markus (Mark.1:10\u201311): Jeesuksesta tehd\u00e4\u00e4n Jumalan Poika kastetapahtuman yhteydess\u00e4.<\/li>\n<\/ul>\n\n\n\n<p class=\"alasivu\">Kolmivaiheinen kristologia on my\u00f6s UT:ssa:<\/p>\n\n\n\n<ul class=\"wp-block-list alasivu\">\n<li>Fil.2:6\u201311: Vaihe 1 \u2013 Kristuksen pre-eksistenssi, vaihe 2 \u2013 Jeesus maan p\u00e4\u00e4ll\u00e4, vaihe 3 \u2013 korotettu yli kaiken Jumalan rinnalle.<\/li>\n<\/ul>\n\n\n\n<p class=\"alasivu\"><strong>Juutalaiskristillinen vs. hellenistikristillinen painotus tulevat esiin:<\/strong><\/p>\n\n\n\n<ul class=\"wp-block-list alasivu\">\n<li>Jo edell\u00e4 luetelluissa kohdissa t\u00e4m\u00e4 kahden kilpailevan ajattelun vaikutus oli keskeist\u00e4. Varsin pian varhaiset kristityt palauttivat juutalaisia k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6j\u00e4 kristillisyyteen ilman UT:n tukea. Tai asiat nostettiin esiin my\u00f6h\u00e4isiss\u00e4 UT:n teksteiss\u00e4, niiss\u00e4 ristiriitoja aiheuttaneissa, joita ei mukisematta p\u00e4\u00e4stetty UT:n kaanoniin. Jumalanpalvelus, pappien asema, kirkon hierarkia ja monet muut asiat palautuivat kristillisyyteen juutalaisen mallin mukaan (ks. tarkemmin 10.4. Apostolisten isien tekstit).<\/li>\n<\/ul>\n\n\n\n<h3 class=\"wp-block-heading alasivu\">Tulkinnan suuntaviivoja<\/h3>\n\n\n\n<p class=\"alasivu\">T\u00e4t\u00e4 on k\u00e4sitelty luvussa 9.8., kun olimme evankeliumien keskell\u00e4. Esittelin siell\u00e4 historialliskriittisen kolmen vaiheen metodin:&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;<\/p>\n\n\n\n<p class=\"alasivu\">1. L\u00e4hteet laitetaan aikaj\u00e4rjestykseen, mik\u00e4 ensin kirjoitettu, mik\u00e4 my\u00f6hemmin.<br>2. Hypoteesit muotoillaan varhaisemmista teksteist\u00e4.<br>3. K\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 on vain yksi teksti kerrallaan, joka on johdonmukainen hypoteesin kanssa.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"alasivu\">Ensinn\u00e4kin pyrimme saamaan tekstit aikaj\u00e4rjestykseen. Toiseksi &#8211; varhaisimmat tekstit, siis esim. Paavalin aidot kirjeet nostetaan etusijalle ja t\u00e4rkeimmiksi, kun hypoteeseja siis v\u00e4itt\u00e4mi\u00e4 jostain asetetaan. Jos on ristiriitoja, ensisijaisesti pidet\u00e4\u00e4n varhaisinta teksti\u00e4 p\u00e4tev\u00e4n\u00e4. Eri tekstej\u00e4 ei tule sekoittaa kesken\u00e4\u00e4n, eik\u00e4 luoda synteesi\u00e4 poimimalla eri teksteist\u00e4 palasia, vaan pysyt\u00e4\u00e4n yhdess\u00e4 tekstiss\u00e4 kerrallaan. Toisin sanoen ei harmonisoida. Annetaan ristiriitojen n\u00e4ky\u00e4 eri tekstien v\u00e4lill\u00e4. &nbsp;&nbsp;<\/p>\n\n\n\n<p class=\"alasivu\">Historialliskriittinen tutkimus tekee Raamatun maailman el\u00e4v\u00e4ksi ja kiinnostavaksi. UT:n tekstien historiallinen tarkkuus vaihtelee, se ei ole ongelma. Erehtym\u00e4tt\u00f6myytt\u00e4k\u00e4\u00e4n ei voi vaatia. Inhimillisyys ja kirjoittajien eri tavoitteet ja n\u00e4kemykset tulevat ilmi. Raamattu on silti erinomainen kaukoputki, jolla Jumalaa voi etsi\u00e4.\u00a0<\/p>\n\n\n\n<h3 class=\"wp-block-heading alasivu\">L\u00e4hdeluettelo<\/h3>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-table alasivu\"><table class=\"has-fixed-layout\"><tbody><tr><td>Aejmelaeus Lars<\/td><td>Kristinuskon Synty \u2013 Johdatus Uuden testamentin taustaan ja sanomaan<\/td><td>Kirjapaja, Helsinki 2007<\/td><\/tr><tr><td>Kuula Kari, Nissinen Martti &amp; Riekkinen Wille <\/td><td>Johdatus Raamattuun<\/td><td>Kirjapaja, Helsinki 2008<\/td><\/tr><tr><td>Riekkinen Wille<\/td><td>Kirjain vai Henki<\/td><td>Teos, Helsinki 2023<\/td><\/tr><tr><td>R\u00e4is\u00e4nen Heikki (3)<\/td><td>Raamattun\u00e4kemyst\u00e4 etsim\u00e4ss\u00e4<\/td><td>Gaudeamus, Helsinki 1984<\/td><\/tr><tr><td>R\u00e4is\u00e4nen Heikki (4)<\/td><td>Tuhat ja yksi tulkintaa &#8211; Luova n\u00e4k\u00f6kulma Raamattuun<\/td><td>Yliopistopaino, Helsinki 1989<\/td><\/tr><tr><td>R\u00e4is\u00e4nen Heikki (5)<\/td><td>Rosoinen Raamattu<\/td><td>WSOY, Helsinki 2006<\/td><\/tr><tr><td>Seaton W J<\/td><td>The Five Points of calvinism<\/td><td>The Banner of Truth Trust, GB 1970<\/td><\/tr><\/tbody><\/table><\/figure>\n\n\n\n<div class=\"wp-block-buttons alasivu is-layout-flex wp-block-buttons-is-layout-flex\">\n<div class=\"wp-block-button\"><a class=\"wp-block-button__link wp-element-button\" href=\"https:\/\/avaraauskoa.fi\/index.php\/b-uskottava-usko\/\">paluu<\/a><\/div>\n\n\n\n<div class=\"wp-block-button\"><a class=\"wp-block-button__link wp-element-button\" href=\"https:\/\/avaraauskoa.fi\/index.php\/11-1-varhaisimmat-papyrukset\/\">seuraava<\/a><\/div>\n<\/div>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>10.5. UT:n tulkinnan haasteita Uusi testamentti on ollut koko 9. jakson teemana. Kaikki UT:n 27 kirjaa tai kirjett\u00e4 ovat olleet esill\u00e4. T\u00e4st\u00e4 jatkoimme selvittelem\u00e4ll\u00e4 kaanonin ja varhaisen kristillisyyden kysymyksi\u00e4 luvuissa 10.1.\u201310.4. Nyt pyrimme syvent\u00e4m\u00e4\u00e4n n\u00e4kemyksi\u00e4 tulkinnan kannalta. Eksegetiikka ei yksin ratkaise teologiaa, siis sit\u00e4, miten p\u00e4\u00e4dymme ajattelemaan eri\u00a0 Raamatun kohtien perusteella. Tulkinta eli hermeneutiikka tulee &hellip; <a href=\"https:\/\/avaraauskoa.fi\/index.php\/10-5-utn-tulkinnan-haasteita\/\" class=\"more-link\">Jatka artikkeliin <span class=\"screen-reader-text\">10.5. UT:n tulkinnan haasteita<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"parent":0,"menu_order":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"","meta":{"footnotes":""},"class_list":["post-782","page","type-page","status-publish","hentry"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/avaraauskoa.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/782","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/avaraauskoa.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/avaraauskoa.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/avaraauskoa.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/avaraauskoa.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=782"}],"version-history":[{"count":8,"href":"https:\/\/avaraauskoa.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/782\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":962,"href":"https:\/\/avaraauskoa.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/782\/revisions\/962"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/avaraauskoa.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=782"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}