{"id":757,"date":"2025-04-14T07:14:34","date_gmt":"2025-04-14T07:14:34","guid":{"rendered":"https:\/\/avaraauskoa.fi\/?page_id=757"},"modified":"2025-09-28T14:52:40","modified_gmt":"2025-09-28T14:52:40","slug":"10-2-ulkopuolelle-jatetyt-tekstit","status":"publish","type":"page","link":"https:\/\/avaraauskoa.fi\/index.php\/10-2-ulkopuolelle-jatetyt-tekstit\/","title":{"rendered":"10.2. Ulkopuolelle j\u00e4tetyt tekstit"},"content":{"rendered":"\n<h2 class=\"wp-block-heading alasivu\">10.2. Ulkopuolelle j\u00e4tetyt tekstit<\/h2>\n\n\n\n<p class=\"alasivu\">K\u00e4sittelimme jo kaanonin ulkopuolelle j\u00e4\u00e4neit\u00e4 evankeliumeja, luvuissa 9.6. ja 9.7. Nyt tutkimme viel\u00e4 muita ulkopuolelle j\u00e4\u00e4neit\u00e4 tekstej\u00e4. Niit\u00e4kin on paljon, viel\u00e4 enemm\u00e4n kuin ne 40 evankeliumin nimell\u00e4 kulkenutta teksti\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"alasivu\">Olemme jo t\u00f6rm\u00e4nneet erilaisiin vaikeisiin termeihin, kuten apokryfinen teksti. Sana apokryfinen on harhaanjohtava. Se tarkoittaa \u201dsalattua\u201d. T\u00e4m\u00e4 nimitys annettiin Vanhan Testamentin sellaisille teksteille (ja nimityksen antoi Luther), joita ei pidetty samanarvoisina Raamatun muiden kirjojen kanssa, mutta jotka silti olivat hyvi\u00e4 ja hy\u00f6dyllisi\u00e4 lukea. Sitten kristikunnan v\u00e4lirikon seurauksena reformaatiossa termi sai kielteisi\u00e4 s\u00e4vyj\u00e4. Katolinen kirkko k\u00e4ytt\u00e4\u00e4kin termi\u00e4 \u201ddeuterokanoniset\u201d (toiseen kaanoniin kuuluvat) kirjat, joka on neutraali ilmaus.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"alasivu\">UT:n kohdalla t\u00e4m\u00e4 on ehk\u00e4 viel\u00e4kin harhaanjohtavampaa. Termi\u00e4 apokryfiset kirjat k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n, vaikka niill\u00e4 ei ole mink\u00e4\u00e4nlaista asemaa kirkkojen el\u00e4m\u00e4ss\u00e4. Eiv\u00e4t ne silti t\u00e4ysin hy\u00f6dytt\u00f6mi\u00e4 ja harhaoppisia ole olleet, mutta hyvin kirjavia. Edelleen k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n termi\u00e4 \u201dpseudepigrafit\u201d, eli v\u00e4\u00e4r\u00e4ll\u00e4 (tai toisen) nimell\u00e4 kirjoitetut tekstit. N\u00e4it\u00e4 toisen nimiss\u00e4 laadittuja tekstej\u00e4 on n\u00e4et kaikissa luokissa, niin kaanoniin kuuluvissa kuin muissakin. Edellist\u00e4 termi\u00e4 parempi on \u201dpseudonyyminen\u201d eli peitenimell\u00e4 (tai toisen nimell\u00e4) kirjoitettu teksti. Se on yleist\u00e4, my\u00f6s UT:n osalta, sek\u00e4 kaanoniin kuuluvissa, ett\u00e4 sen ulkopuolelle j\u00e4\u00e4neiss\u00e4 teksteiss\u00e4. Esim. Paavalin nimiin laitettuja kirjeit\u00e4 on UT:ssa 6. kuten luku 9.3. esitti. Ja kuten pian huomaamme, pseudonyymisi\u00e4 tekstej\u00e4 on runsaasti juuri UT:n ulkopuolisissa teksteiss\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"alasivu\">T\u00e4ss\u00e4 luvussa pyrin hahmottamaan kaikkea UT:n ymp\u00e4rill\u00e4 syntynytt\u00e4 kirjallisuutta, joita voi kutsua apokryfisiksi. L\u00e4ht\u00f6kohta on samat 4 l\u00e4hdett\u00e4, joita k\u00e4ytin luvussa 9.6. ulkopuolisista evankeliumeista. Niit\u00e4 vertailemalla saa jonkinlaisen k\u00e4sityksen kokonaisuudesta.<\/p>\n\n\n\n<ol class=\"wp-block-list alasivu\">\n<li>Heikki R\u00e4is\u00e4nen pyrki p\u00e4\u00e4teoksessaan \u201dThe Rise of Christian Beliefs\u201d k\u00e4sittelem\u00e4\u00e4n kaikkia olemassa olevia l\u00e4hteit\u00e4 kahdelta ensimm\u00e4iselt\u00e4 vuosisadalta jaa (R\u00e4is\u00e4nen (1), 2010, s.xxi-xxii ja 468\u2013474). N\u00e4in h\u00e4n vahvistaa my\u00f6s el\u00e4m\u00e4nkerrassaan (R\u00e4is\u00e4nen (6), 2014). Arviolta R\u00e4is\u00e4sell\u00e4 on ollut k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 n. 140 l\u00e4hdett\u00e4, UT:n lis\u00e4ksi.<\/li>\n\n\n\n<li>Wikipedian luettelo UT:n apokryfisist\u00e4 kirjoista hakusanalla \u201devankeliumit\u201d antoi 19 UT:n ulkopuolista evankeliumia. \u201dApokryfiset kirjat\u201d-hakusanalla l\u00f6ytyi laaja joukko lis\u00e4\u00e4 tekstej\u00e4 (81 kpl), ja \u201devankeliumi\u201d-nimell\u00e4 l\u00f6ytyi yhteens\u00e4 noin 40 eri teosta. &nbsp;<\/li>\n\n\n\n<li>Kolmas l\u00e4hde on Nag Hammadin l\u00f6yt\u00f6. Nag Hammadin l\u00f6yd\u00f6s sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 52 kirjoitusta (Dunderberg &amp; Marjanen, 2006, s.444\u2013446), ja erillisi\u00e4 tekstej\u00e4 on 46 kpl. Kun vertasin n\u00e4it\u00e4 Wikipedian luetteloon, puuttui sielt\u00e4 per\u00e4ti 20 teksti\u00e4, jotka ovat Nag Hammadin l\u00f6yd\u00f6ss\u00e4.<\/li>\n\n\n\n<li>Viel\u00e4 on kirja \u201dApostoliset Is\u00e4t\u201d, jossa on varhaiskristillisi\u00e4 tekstej\u00e4. Kun vertasin Apostoliset Is\u00e4t teoksen 17 erillist\u00e4 teksti\u00e4, tuli lis\u00e4\u00e4 uusia tekstej\u00e4 (Huttunen, Salminen &amp; Tervahauta, 2020). Nimitt\u00e4in n\u00e4ist\u00e4 9 teksti\u00e4 puuttui Wikipedian listalta.<\/li>\n<\/ol>\n\n\n\n<p class=\"alasivu\">R\u00e4is\u00e4sen lista on selv\u00e4sti laajin, ja tutkijan ominaisuudessa kertonut k\u00e4ytt\u00e4neens\u00e4 kaikkia tunnettuja ja s\u00e4ilyneit\u00e4 l\u00e4hteit\u00e4. Kovin helppoa ei ole tehd\u00e4 t\u00e4t\u00e4 laskutoimitusta, kun valmista listaa ei h\u00e4nen kirjoissaan ole, mutta arviolta R\u00e4is\u00e4sell\u00e4 on ollut k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 n. 140 l\u00e4hdett\u00e4, UT:n lis\u00e4ksi. H\u00e4nen rajauksensa on kuitenkin erilainen kuin jossain toisaalla: H\u00e4n on ensinn\u00e4kin ottanut mukaan vain tunnettuja l\u00e4hteit\u00e4 (tuntemattomia, joista ei ole s\u00e4ilynyt teksti\u00e4, niit\u00e4 ei ole mukana, t\u00e4llaisia esim. nimelt\u00e4 mainitut tekstit, joihin joku muu aikalainen viittaa). Toiseksi R\u00e4is\u00e4nen ottaa mukaan my\u00f6s juutalaisia l\u00e4hteit\u00e4, joita my\u00f6s syntyi kahden ensimm\u00e4isen vuosisadan aikana, mutta eiv\u00e4t ole kristillisi\u00e4 vaan l\u00e4hemp\u00e4n\u00e4 VT:n tekstej\u00e4. Edelleen ajoitus on ilmeisen keskeinen R\u00e4is\u00e4sell\u00e4. Jos joku teksti on ajoitettu selv\u00e4sti 200-luvulle tai sen j\u00e4lkeen, h\u00e4n ei ole k\u00e4ytt\u00e4nyt n\u00e4it\u00e4 (muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta). H\u00e4n my\u00f6s mainitsee, ett\u00e4 tutkijat arvioivat jopa yli 85 % teksteist\u00e4 kadonneen kahdelta ensimm\u00e4iselt\u00e4 vuosisadalta (R\u00e4is\u00e4nen (1), 2010, s.5).<\/p>\n\n\n\n<p class=\"alasivu\">Vertailun vuoksi hahmotan viel\u00e4, paljonko eri tekstej\u00e4 l\u00f6ytyy kolmen muun l\u00e4hteen perusteella. Oletus on, ett\u00e4 tullaan l\u00e4helle R\u00e4is\u00e4sen lukua 140 eri tekstist\u00e4.\u00a0 Wikipedian hakusanalla l\u00f6ytyi 81 apokryfist\u00e4 kirjoitusta muita kuin evankeliumiksi nimettyj\u00e4. T\u00e4ss\u00e4 listassa on kuitenkin paljon nimi\u00e4, joista teksti\u00e4 ei ole olemassa. On vain jostain l\u00f6ytynyt varhainen maininta sellaisen olemassaolosta. Esimerkeiksi sopii mm. Paavalin 3. kirje Korinttilaisille, Korinttilaisten kirje Paavalille ja Paavalin kirje Laodikealaisille, jotka kaikki mainitaan UT:n kirjeiss\u00e4 (kirjeet korinttilaisille: 1 Kor.5:9\u201310 sanoo, ett\u00e4 \u201d<em>Sanoin kirjeess\u00e4ni teille, ett\u00e4\u2026<\/em>\u201d. Paavali siis oli kirjoittanut kirjeen jo ennen UT:n ensimm\u00e4ist\u00e4 kirjett\u00e4 korinttilaisille. Samoin 1. Kor.7:1 sanoo: \u201d<em>Otan nyt puheeksi asian, josta kirjoititte.<\/em>\u201d My\u00f6s korinttilaiset olivat siis kirjoittaneet Paavalille). N\u00e4it\u00e4 tekstej\u00e4 ei ole s\u00e4ilynyt. Karkea arvio siis on, ett\u00e4 korkeintaan 75 kirjoitusta n\u00e4ist\u00e4 voi olla tekstej\u00e4, eik\u00e4 vain pelkk\u00e4 tekstin nimi.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"alasivu\">Wikipedian tiedot eiv\u00e4t ole tarkkoja eiv\u00e4tk\u00e4 mill\u00e4\u00e4n tietyll\u00e4 tavalla loogisia. Ne eiv\u00e4t tee eroa sille, onko teksti olemassa vai ei. Kolmas ja nelj\u00e4s l\u00e4hde ovat Nag Hammadin l\u00f6yt\u00f6 (ks. luku 10.3.) sek\u00e4 kirja \u201dApostoliset Is\u00e4t\u201d (ks. luku 10.4.), jossa on varhaiskristillisi\u00e4 tekstej\u00e4. L\u00f6ytyyk\u00f6 n\u00e4iss\u00e4 muualla mainitsemattomia tekstej\u00e4? Wikipedian luettelosta puuttui per\u00e4ti 20 teksti\u00e4, jotka ovat Nag Hammadin l\u00f6yd\u00f6ss\u00e4. Apostoliset Is\u00e4t-teoksen 17 erillisest\u00e4 tekstist\u00e4 9 teksti\u00e4 puuttui Wikipedian listalta.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"alasivu\">T\u00e4st\u00e4 varovainen arvio on, ett\u00e4 UT:n ulkopuolisia tekstej\u00e4 olisi 75+20+9 = 104 teksti\u00e4, jotka ovat s\u00e4ilyneet. T\u00e4h\u00e4n voi lis\u00e4t\u00e4 s\u00e4ilyneit\u00e4 evankeliumeja 15 teksti\u00e4, joten yhteens\u00e4 ollaan 119 tekstiss\u00e4. Jos kaikki vain nimetytkin, mutta ei s\u00e4ilyneet olisi kelpuutettu tulisi m\u00e4\u00e4r\u00e4ksi noin 150 teksti\u00e4. Luvut osuvat l\u00e4helle R\u00e4is\u00e4sen tekstim\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4, kun otamme huomioon hiukan erilaiset kriteerit tekstivalinnassa.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"alasivu\">Jos on s\u00e4ilynyt vain 15 % kirjoitetuista, kuten tutkijat olettavat R\u00e4is\u00e4sen mukaan, niin olisi kirjoituksia ollut olemassa noin 800, valtaosa t\u00e4ysin tuntemattomia. P\u00e4\u00e4ttelemme siis, ett\u00e4 UT:n ulkopuolelle on j\u00e4\u00e4nyt huomattava m\u00e4\u00e4r\u00e4 kirjoituksia.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"alasivu\">T\u00e4ss\u00e4 alla on suppeampi lista (R\u00e4is\u00e4nen (2), 2011), josta saa v\u00e4h\u00e4n kuvaa, millaisia tekstej\u00e4 on olemassa. T\u00e4ss\u00e4 on mukana my\u00f6s VT:iin sis\u00e4ltyvi\u00e4 tekstej\u00e4 ja tekstikokonaisuuksia, ei vain yksitt\u00e4isi\u00e4 tekstej\u00e4, mutta lista antaa kuvaa. &nbsp;<\/p>\n\n\n\n<p class=\"alasivu\">1. Apol. &nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp; Justinos, Ensimm\u00e4inen Apologia<br>Apost. op. &nbsp;&nbsp;&nbsp; Kahdentoista apostolin opetus<br>2. Bar. &nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp; Toinen Barukin kirja<br>Barn. &nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp; Barnabaan kirje<br>Dial. &nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp; Justinos, Dialogi<br>Diogn. &nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp; Kirje Diognetokselle<br>Fil. ev. &nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp; Filippuksen evankeliumi<br>Hen. &nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp; Ensimm\u00e4inen Henokin kirja<br>Ign., Ef. &nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp; Ignatios, Kirje efesolaisille<br>Ign., Filad. &nbsp;&nbsp; Ignatios, Kirje filadelfialaisille<br>Ign., Magn. &nbsp; Ignatios, Kirje magnesialaisille<br>Ign., Room. &nbsp; Ignatios, Kirje roomalaisille<br>Ign., Smyrn. Ignatios, Kirje smyrnalaisille<br>Jes. taiv. &nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp; Jesajan taivaaseenastuminen<br>Joh. sal. &nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp; Johanneksen salainen kirja<br>Kesk. Vap. &nbsp;&nbsp; Keskusteluja Vapahtajan kanssa<br>1. Klem. &nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp; Ensimm\u00e4inen Klemensin kirje<br>2. Klem. &nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp; Toinen Klemensin kirje<br>Klemens Aleks. Klemens Aleksandrialainen<br>Kolm. tutk. &nbsp; Kolmiosainen tutkielma<br>1. Makk. &nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp; Ensimm\u00e4inen makkabilaiskirja<br>2. Makk. &nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp; Toinen makkabilaiskirja<br>4. Makk. &nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp; Nelj\u00e4s makkabilaiskirja<br>Mar. ev. &nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp; Marian evankeliumi<br>NHKV &nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp; Nag Hammadin k\u00e4tketty viisaus<br>Piet. ev. &nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp; Pietarin evankeliumi<br>Piet. Fil. &nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp; Pietarin kirje Filippukselle<br>Piet. ilm. &nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp; Pietarin ilmestys<br>Pol. Fil. &nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp; Polykarpoksen kirje filippil\u00e4isille<br>Pol. Mart. &nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp; Polykarpoksen marttyyrio<br>Ps.-Klem. &nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp; Pseudoklemensil\u00e4inen romaani<br>Q &nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp; Q-evankeliumi (Q-l\u00e4hde, Logia-l\u00e4hde)<br>1 QH &nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp; Qumranin Hymnien kirja<br>1 QM &nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp; Qumranin Sotak\u00e4\u00e4r\u00f6<br>1 QS &nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp; Qumranin Yhdyskuntas\u00e4\u00e4nt\u00f6<br>11 QMelch &nbsp;&nbsp; Qumran, Melkisedek<br>Riemuv. kirja Riemuvuosien kirja<br>Sal. oodit &nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp; Salomon oodit<br>Sal.ps. &nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp; Salomon psalmit<br>Siir. &nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp; Siirakin kirja<br>Tot. ev. &nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp; Totuuden evankeliumi<br>Tulk. tied. &nbsp;&nbsp;&nbsp; Tulkinta tiedosta<br>Tuom. ev. &nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp; Tuomaan evankeliumi<br>Tutk. yl\u00f6sn. &nbsp; Tutkielma yl\u00f6snousemuksesta<br>Vert. &nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp; Hermas, Vertaukset<br>Viis. &nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp; Viisauden kirja (Salomon viisaus)<\/p>\n\n\n\n<p class=\"alasivu\">Olen jo todennut, ett\u00e4 tekstien runsaus ei ole ongelma. Jeesuksen merkitys oli suuri ja tekstej\u00e4 tuotettiin runsaasti. Kuten jo todettu, apokryfinen kirjoitus on termin\u00e4 helposti harhaan johtava. \u201dSalattu\u201d antaa v\u00e4\u00e4r\u00e4n kuvan. Ei n\u00e4it\u00e4 ole salattu, niist\u00e4 monet eiv\u00e4t vain koskaan saaneet arvostettua asemaa. T\u00e4ll\u00f6in my\u00f6s on luonnollista, ettei niist\u00e4 monetkaan ole s\u00e4ilyneet tai vain yksi k\u00e4sikirjoitus, usein koptinkielinen, Egyptin kuivien olosuhteiden ansiosta s\u00e4ilynyt (kuten Nag Hammadin l\u00f6yt\u00f6). Voi sanoa, ett\u00e4 suosio tekstin kirjoituksen aikoina poiki kopioita tekstist\u00e4 ja niit\u00e4 on my\u00f6s s\u00e4ilynyt enemm\u00e4n t\u00e4h\u00e4n aikaan. Toisaalta pit\u00e4\u00e4 my\u00f6s sanoa, ett\u00e4 harhaoppisiksi julistetut kirjoitukset saivat usein huonoa kohtelua, niit\u00e4 pyrittiin jopa tuhoamaan. Onneksi on n\u00e4m\u00e4kin edes s\u00e4ilyneet ja nyt tutkittavissa ja vertailtavissa. Salaisuuden verho pyyhkiytyy pois.<\/p>\n\n\n\n<h3 class=\"wp-block-heading alasivu\">L\u00e4hdeluettelo<\/h3>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-table alasivu\"><table class=\"has-fixed-layout\"><tbody><tr><td>Dunderberg Ismo &amp; Marjanen Antti (toim.)<\/td><td>Nag Hammadin K\u00e4tketty Viisaus<\/td><td>WSOY, Helsinki 2006<\/td><\/tr><tr><td>Huttunen Niko, Salminen Joona &amp; Tervahauta Ulla (toim.)<\/td><td>Apostoliset Is\u00e4t \u2013 Kokoelma varhaiskristillisi\u00e4 kirjoituksia<\/td><td>Suomen Teologinen Kirjallisuuden seura, Vaasa 2020<\/td><\/tr><tr><td>R\u00e4is\u00e4nen Heikki (1)<\/td><td>The Rise of Christian Beliefs<\/td><td>Forest Press, Minneapolis<br>2010<\/td><\/tr><tr><td>R\u00e4is\u00e4nen Heikki (2)<\/td><td>Mit\u00e4 Varhaiset Kristityt Uskoivat<\/td><td>WSOY, Helsinki 2011<\/td><\/tr><tr><td>R\u00e4is\u00e4nen Heikki (6)<\/td><td>Taistelua ja Tulkintaa<\/td><td>Kirjapaja, Helsinki 2014<\/td><\/tr><tr><td>Wikipedia<\/td><td>Hakusanat: \u201dEvankeliumit\u201d, \u201dapokryfiset kirjat\u201d<\/td><td><\/td><\/tr><\/tbody><\/table><\/figure>\n\n\n\n<div class=\"wp-block-buttons alasivu is-layout-flex wp-block-buttons-is-layout-flex\">\n<div class=\"wp-block-button\"><a class=\"wp-block-button__link wp-element-button\" href=\"https:\/\/avaraauskoa.fi\/index.php\/b-uskottava-usko\/\">paluu<\/a><\/div>\n\n\n\n<div class=\"wp-block-button alasivu\"><a class=\"wp-block-button__link wp-element-button\" href=\"https:\/\/avaraauskoa.fi\/index.php\/10-3-nag-hammandin-tekstit\/\">seuraava<\/a><\/div>\n<\/div>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>10.2. Ulkopuolelle j\u00e4tetyt tekstit K\u00e4sittelimme jo kaanonin ulkopuolelle j\u00e4\u00e4neit\u00e4 evankeliumeja, luvuissa 9.6. ja 9.7. Nyt tutkimme viel\u00e4 muita ulkopuolelle j\u00e4\u00e4neit\u00e4 tekstej\u00e4. Niit\u00e4kin on paljon, viel\u00e4 enemm\u00e4n kuin ne 40 evankeliumin nimell\u00e4 kulkenutta teksti\u00e4. Olemme jo t\u00f6rm\u00e4nneet erilaisiin vaikeisiin termeihin, kuten apokryfinen teksti. Sana apokryfinen on harhaanjohtava. Se tarkoittaa \u201dsalattua\u201d. T\u00e4m\u00e4 nimitys annettiin Vanhan Testamentin sellaisille &hellip; <a href=\"https:\/\/avaraauskoa.fi\/index.php\/10-2-ulkopuolelle-jatetyt-tekstit\/\" class=\"more-link\">Jatka artikkeliin <span class=\"screen-reader-text\">10.2. Ulkopuolelle j\u00e4tetyt tekstit<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"parent":0,"menu_order":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"","meta":{"footnotes":""},"class_list":["post-757","page","type-page","status-publish","hentry"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/avaraauskoa.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/757","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/avaraauskoa.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/avaraauskoa.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/avaraauskoa.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/avaraauskoa.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=757"}],"version-history":[{"count":6,"href":"https:\/\/avaraauskoa.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/757\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":956,"href":"https:\/\/avaraauskoa.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/757\/revisions\/956"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/avaraauskoa.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=757"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}