Olemme k\u00e4sitelleet UT:sta jo Paavalin tekstit, ja pseudonyymiset eli Paavalin nimiss\u00e4 kirjoitetut tekstit, sek\u00e4 4 evankeliumia. Yhteens\u00e4 n\u00e4it\u00e4 on 17 UT:n kaikkiaan 27 tekstist\u00e4. Muihin UT:n teksteihin on siis j\u00e4\u00e4nyt viel\u00e4 10. J\u00e4lleen on todella laaja aihe k\u00e4sitelt\u00e4v\u00e4ksi, kun kaikki pit\u00e4\u00e4 saada yhteen lukuun. J\u00e4lleen joudumme tutustumaan n\u00e4ihin teksteihin helikopteriperspektiivist\u00e4, ja l\u00e4hinn\u00e4 ns. johdanto-oppia. Milloin kirjoitettu ja kuka, millainen asema UT:ssa, p\u00e4\u00e4sis\u00e4lt\u00f6, jne.
N\u00e4m\u00e4 10 teksti\u00e4 ovat:<\/p>\n\n\n\n
T\u00e4ss\u00e4 on laaja ja heterogeeninen joukko tekstej\u00e4. Historialliskriittisen tutkimuksen mukaan n\u00e4m\u00e4 ovat UT:n teksteist\u00e4 my\u00f6hempi\u00e4 ajoitukseltaan:<\/p>\n\n\n\n
Kaikki katoliset kirjeet (siis yleiset kirjeet koko kristikunnalle) ovat pseudonyymej\u00e4, eli toisen nimiss\u00e4 kirjoitettuja tai pseudepigrafeja (v\u00e4\u00e4r\u00e4ll\u00e4 nimell\u00e4 kirjoitettuja). Eiv\u00e4t siis ole Jaakobin tai Juudaksen, Jeesuksen veljien kirjoittamia, vaikka n\u00e4in kirjeiden alussa v\u00e4itet\u00e4\u00e4n. Eik\u00e4 apostoli Pietarin, kuten v\u00e4itet\u00e4\u00e4n. Vain Joh.ilmestyksess\u00e4 mainitaan kirjoittajaksi \u201dvanhin\u201d Johannes, joka ei kuitenkaan ole apostoli Johannes. Apt.teot ja Heprealaiskirje eiv\u00e4t sano mit\u00e4\u00e4n kirjoittajastaan, eiv\u00e4tk\u00e4 Johanneksen kirjeet, ne kolme on nimetty my\u00f6hemmin kuten Joh.evankeliumikin.<\/p>\n\n\n\n
Useiden n\u00e4iden tekstien kohdalla oli pitk\u00e4\u00e4n kiistely\u00e4 siit\u00e4, kuuluivatko ne edes UT:n kaanoniin. Kesti vuosisatoja, ennen kuin mm. Ilm.kirja, Hepr.kirje ja 2 Piet.kirje hyv\u00e4ksyttiin, ja vastaavasti kesti vuosisatoja Barnabaan kirjeen ja Hermaan Paimenen ulos j\u00e4\u00e4minen kaanonista (R\u00e4is\u00e4nen, 1989, s.37).<\/p>\n\n\n\n
Viel\u00e4 1500-luvulla Lutherkin esitti kritiikki\u00e4 siirt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 4 n\u00e4ist\u00e4 teksteist\u00e4 ensimm\u00e4isen saksankielisen UT:n loppuun apokryfisiksi, eli kaanonin ulkopuolelle. H\u00e4n arvosteli jyrk\u00e4sti Jaakobin kirjett\u00e4 \u201dolkikirjeen\u00e4\u201d, joka opettaa v\u00e4\u00e4rin uskon ja tekojen suhteesta. Heprealaiskirje ja Juudaksen kirje j\u00e4iv\u00e4t my\u00f6s pois Lutherin Raamatusta, sek\u00e4 Ilmestyskirja, joka \u201dtuskin lainkaan on kristillinen kirja\u201d, sanoi Luther (R\u00e4is\u00e4nen, 1984 s.150).<\/p>\n\n\n\n
Siis puolet n\u00e4ist\u00e4 teksteist\u00e4 ovat olleet niiden ilmestymisest\u00e4 asti ep\u00e4ilyksen ja kritiikin kohteina. Mutta ne ovat lopulta vakiinnuttaneet paikkansa UT:ssa, joten k\u00e4sittelemme niit\u00e4 arvokkaina tekstein\u00e4. Ne ovat pyhi\u00e4 my\u00f6s, mutta vain niille annetun aseman vuoksi, ei yliluonnollisen syntytavan vuoksi. T\u00e4ss\u00e4h\u00e4n on tutkimuksen edetess\u00e4 Raamattun\u00e4kemys jo vahvistunut sellaiseksi, ett\u00e4 Raamattu on ihmisten kirjoittama, inhimillinen kirjakokoelma. Siin\u00e4 kerrotaan kuinka ihmiset eri aikoina ovat kokeneet Jumalan el\u00e4m\u00e4ss\u00e4\u00e4n. Se on paras kirja kristitylle Jumalasta, kristinuskon pyh\u00e4 kirja, arvokas ja korvaamaton l\u00e4hde uskon kysymyksiin.<\/p>\n\n\n\n
Emme t\u00e4ss\u00e4 mene enemp\u00e4\u00e4 kaanonin syntyyn, siihen paneudumme syvemmin my\u00f6hemm\u00e4ss\u00e4 luvussa. Kuitenkin esille tulee ristiriitoja ja eroja, joita juuri n\u00e4m\u00e4 k\u00e4sill\u00e4 olevat tekstit erityisesti sis\u00e4lt\u00e4v\u00e4t muihin UT:n teksteihin verrattuna. Ristiriidoistakin tulee viel\u00e4 erikseen oma lukunsa.<\/p>\n\n\n\n
T\u00e4m\u00e4 on n\u00e4ist\u00e4 10 tekstist\u00e4 merkitt\u00e4vin ja kertoo alkuseurakunnan historiaa. Se on Luukkaan evankeliumin kirjoittajan jatko evankeliumilleen. Tarina sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 vuodet n.30\u201360 jaa. Alku kertoo uudelleen Jeesuksen yl\u00f6snousemuksen j\u00e4lkeisi\u00e4 tapahtumia, tosin aivan eri lailla kuin Luukkaan evankeliumissa. Apt.tekojen kerronta puolestaan p\u00e4\u00e4ttyy Paavalin saapumiseen vangittuna Roomaan. Kirjoittaja j\u00e4tt\u00e4\u00e4 kertomatta sen, ett\u00e4 Paavali my\u00f6s kuoli siell\u00e4. Se olisi ollut niin ruma ja masentava lopetus muuten niin evankeliumin voittokulkua kuvaavalle tekstille. Apt.tekoja kuvataankin \u201dPyh\u00e4n Hengen teoiksi\u201d. Tai toinen kuvaava olisi ollut Paavalin teot, niin laaja on Paavalin el\u00e4m\u00e4n ja toiminnan osuus tekstist\u00e4.<\/p>\n\n\n\n
Tekstin huipentumana Aejmelaeus pit\u00e4\u00e4 Apt.15 lukua, jossa esitet\u00e4\u00e4n ns. \u201dapostolien kokous\u201d Jerusalemissa (Apt.15:1\u201329). T\u00e4m\u00e4 oli k\u00e4\u00e4nnekohta, jossa ratkottiin juutalaiskristillisyyden ja hellenistikristillisyyden konfliktia (Aejmelaeus, 2007, s.289). Tapahtumasta on kaksi kertomusta, rinnakkainen l\u00f6ytyy Paavalin kertomana (Gal.2:1\u201310). T\u00e4ss\u00e4 tulee ilmi se, ettei Apt. ole pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n historiallinen teos, vaan kirjoittaja harmonisoi ja silottelee asioita, niin t\u00e4ss\u00e4kin kohdassa. Gal. ja Apt. ovat useissa kohdissa ristiriidassa kesken\u00e4\u00e4n. Mainitsen t\u00e4ss\u00e4 vain yhden: Apt. kuvaa, kuinka Antiokiaan l\u00e4hetettiin kirje, jossa esitettiin kokouksen p\u00e4\u00e4t\u00f6s, mit\u00e4 pakanakristittyjen tuli tehd\u00e4, \u201dkarttaa ep\u00e4jumalille uhrattua lihaa\u201d ym. (Apt.15:28\u201329). Paavali sit\u00e4 vastoin sanoo, ettei mit\u00e4\u00e4n vaatimuksia asetettu: \u201d\u2026 n\u00e4m\u00e4 arvohenkil\u00f6t eiv\u00e4t vaatineet minulta mit\u00e4\u00e4n enemp\u00e4\u00e4\u2026 Heid\u00e4n k\u00f6yhi\u00e4\u00e4n meid\u00e4n vain tuli muistaa ja niin min\u00e4 olen ahkerasti tehnytkin\u201d (Gal.2:6\u201310). Luukas ei varsinaisesti valehtele, kyll\u00e4 t\u00e4llainen kirje my\u00f6hemmin l\u00e4hetettiin. Mutta siihen ja muihin Apt.tekojen historian py\u00f6ristelyihin palaamme omassa luvussa.<\/p>\n\n\n\n
T\u00e4ss\u00e4 paljastuu yksi suuri koko UT:n l\u00e4pi kulkeva j\u00e4nnite: Juutalaiskristillisyys oli teesi \u2013 hellenistikristillisyys antiteesi ja Apt. synteesi. Luukas siis pyrki harmonisoimaan ja tasoittelemaan ristiriitoja ja esitt\u00e4m\u00e4\u00e4n yhdistelm\u00e4n kilpailevista paradigmoista. T\u00e4h\u00e4n palaamme heti seuraavassa luvussa.<\/p>\n\n\n\n
”Mit\u00e4 juutalaisin kirjoitus UT:ssa\u201d, kirjoittaa Aejmelaeus (2007, s.325). Kuitenkin teksti on hienoa kreikan kielt\u00e4. T\u00e4m\u00e4 p\u00e4\u00e4si UT:iin, koska sit\u00e4 luultiin Paavalin kirjoittamaksi. Kirjoittajaksi on arvailtu, ett\u00e4 ehk\u00e4 Apollos, ja ehk\u00e4 Roomassa kirjoitettu.<\/p>\n\n\n\n
Kirje sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 ankarimman linjan luopioita vastaan (Hepr.6:4\u20136 ja 10:25\u201327). Ei voi saada anteeksi synti\u00e4, jos tekee sit\u00e4 ehdoin tahdoin. T\u00e4st\u00e4 syyst\u00e4 Luther hylk\u00e4si tekstin UT:n apokryfikirjaksi (Aejmelaeus, 2007, s.327).<\/p>\n\n\n\n
Kirjeess\u00e4 on eritt\u00e4in paljon VT:n viittauksia, esimerkkej\u00e4 ja tarinoita. Kristityt ovat uusi er\u00e4maavaelluksella oleva Jumalan kansa (uusi liitto).<\/p>\n\n\n\n
Aejmelaeus esitt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 toivon painopiste oli muuttunut: oli siis siirrytty t\u00e4m\u00e4npuoleisesta tuonpuoleiseen, eli ajatuksesta Kristuksen paluusta maan p\u00e4\u00e4lle oli siirrytty odotukseen p\u00e4\u00e4syst\u00e4 Kristuksen luokse iankaikkisuuteen. Liittynee siit\u00e4 odotuksesta luopumiseen, ett\u00e4 Kristus palaa pikaisesti maan p\u00e4\u00e4lle. (Aejmelaeus, 2007, s.332).<\/p>\n\n\n\n
T\u00e4m\u00e4 oli viel\u00e4 maltillinen pseudepigrafi, kirjoitettu n. 100 jaa. Kirjoittaja ei siis ollut Jaakob, Jeesuksen veli, joka kivitettiin v. 62 (Aejmelaeus, 2007, s.335\u2013336). Lutherin nimitys \u201dolkikirje\u201d viittasi heikkoon laatuun, ja kirje oli ep\u00e4ilyksen kohteena jo alkukirkossa (Eusebius 300-luvulla). T\u00e4m\u00e4nkin kirjeen Luther hyllytti apokryfien osastoon.<\/p>\n\n\n\n
Selv\u00e4\u00e4 on, ett\u00e4 Jaakob on hyvin kriittinen Paavalin opetusta vastaan. Se on ns. \u201dhalvan armon\u201d kritiikki\u00e4. V\u00e4lj\u00e4ht\u00e4nyt paavalilaisuus on vastustuksen kohteena, onhan teksti jo n. 50 vuotta Paavalin tekstej\u00e4 my\u00f6h\u00e4isempi. Jaak.2:8\u201326 on erityisen kovaa \u201dvain teot pelastavat\u201d-tyyppist\u00e4 teksti\u00e4.<\/p>\n\n\n\n
T\u00e4m\u00e4kin on pseudepigrafi (v\u00e4\u00e4r\u00e4ll\u00e4 nimell\u00e4 kirjoitettu), hyv\u00e4\u00e4 kreikkaa, jonka Aejmelaeus ajoittaa selv\u00e4sti my\u00f6hemm\u00e4ksi (n. 100\u2013110), kuin luvun alussa esitetty ajoitus. Kirje on kirjoitettu Roomassa. Teologinen perint\u00f6 oli paavalilaista, ei Pietarin ajattelua. Mutta hyv\u00e4n tekeminen on tullut my\u00f6s t\u00e4ss\u00e4 kirjeess\u00e4 t\u00e4rke\u00e4ksi.<\/p>\n\n\n\n
Kirje on lohdutukseksi ja rohkaisuksi vainoja k\u00e4rsiville kristityille. Erityinen kiinnostus alistumaan joutuvia osapuolia kohtaan, joita olivat kristityt vainoissa, orjat nurjien is\u00e4ntien alla, ja ei-kristityn miehen vaimot.<\/p>\n\n\n\n
T\u00e4m\u00e4 on UT:n nuorin teksti, ajoitus jopa n. 130\u2013150 jaa. Se on my\u00f6s voimakkaan pseudepigrafinen ja paha sellainen. Jo alkukirkko ep\u00e4ili t\u00e4t\u00e4 kirjett\u00e4 (Origenes 200-luvun alussa, Aejmelaeus, 2007, s.350). Teksti hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 Juudaksen kirjett\u00e4 tai p\u00e4invastoin, ne ovat siis l\u00e4hell\u00e4 toisiaan sis\u00e4ll\u00f6lt\u00e4\u00e4n.<\/p>\n\n\n\n
2 Piet. puolustaa lopun ajan viiv\u00e4stymist\u00e4 hyv\u00e4ll\u00e4 vastauksella: Jumalan aikak\u00e4sitys on \u201dyksi p\u00e4iv\u00e4 kuin tuhat vuotta\u2026\u201d Ja Jumala \u201dtahtoo ett\u00e4 kaikki k\u00e4\u00e4ntyisiv\u00e4t\u201d. Jo siis UT:n sis\u00e4ll\u00e4 on yritetty selitt\u00e4\u00e4 sit\u00e4, miksi odotettu loppu \u201dt\u00e4m\u00e4n sukupolven aikana\u201d (Lk 21:31\u201332 ym.) ei toteutunutkaan.<\/p>\n\n\n\n
UT oli jo syntym\u00e4ss\u00e4, ja siksi pyh\u00e4t kirjoitukset, inspiraatio ja tulkinta olivat aiheina. Puolustaa Paavalin tekstej\u00e4 ja varoittaa niiden v\u00e4\u00e4r\u00e4st\u00e4 tulkinnasta (gnostilaiset). Paavalin kirjeiden kokoelma oli jo olemassa ja tunnettu (Aejmelaeus, 2007, s.352).<\/p>\n\n\n\n
Juudas, kirjoittaja, v\u00e4itt\u00e4\u00e4 olevansa Jeesuksen veli Juudas. Teksti puolustaa enkelien palvontaa, ja on vastaan Kolossalaiskirjett\u00e4. Painotukseltaan se on juutalaiskristillinen. Tiedossa ei ole kirjoitusaikaa eik\u00e4 paikkaa. T\u00e4m\u00e4nkin kirjeen Luther hyllytti apokryfeihin.<\/p>\n\n\n\n
Aejmelaeus esitt\u00e4\u00e4 n\u00e4iden syntyneen pian Joh.evank. j\u00e4lkeen, ehk\u00e4 siis noin 110 jaa tienoilla.<\/p>\n\n\n\n
Kirjeill\u00e4 oli yksi ja sama kirjoittaja, mutta joka on eri kuin Joh.evank. sek\u00e4 Joh.ilmestyksell\u00e4. Kullakin kolmella kokonaisuudella siis eri kirjoittajat. 2. ja 3. Joh.kirjeen kirjoittajaa on ep\u00e4ilty samaksi kuin Patmoksen Johannes (Ilm.kirja), mutta teologia ja kieli ovat aivan erilaista.<\/p>\n\n\n\n
1.Joh. sis\u00e4ll\u00f6ss\u00e4 Gnostilaisvastaisuuden k\u00e4rki on ter\u00e4v\u00f6itynyt. Nyt korostetaan Jeesuksen ihmisyytt\u00e4 (1.Joh.4:2), Joh.evank. tueksi, jossa oli Jeesuksen Jumaluuden korostus. Kirje on my\u00f6s riitakirje, srk:sta oli eronnut ryhm\u00e4, ehk\u00e4 juuri gnostilaisia. Veljesrakkautta korostetaan, samoin tekoja.<\/p>\n\n\n\n
Toinen ja 3. Johanneksen kirje eiv\u00e4t kaanoniin ehk\u00e4 muuten olisi p\u00e4\u00e4sseet, kuin 1. Joh:n vanavedess\u00e4. Varoituksia harhaopeista on 2.Joh:ssa ja 3.Joh on riitakirje, kun srk:n johtaja ei kuunnellut eik\u00e4 totellut kirjoittajaa, joten h\u00e4n yritti saada Gaiuksen hoitamaan asian.<\/p>\n\n\n\n
T\u00e4t\u00e4 teksti\u00e4 vierastettiin alusta alkaen. Vasta 300-luvulla se alkoi p\u00e4\u00e4st\u00e4 kaanoniin. Esim. kirkkois\u00e4 Kyrillos Jerusalemilaisen kirja (n. 350 jaa) ei sis\u00e4lt\u00e4nyt ainuttakaan lainausta Ilm.kirjasta, vaikka sis\u00e4lsi liki 2 000 viittausta muihin teksteihin (Kyrillos, 2013).<\/p>\n\n\n\n
Ainoastaan Ilm.kirja mainitsee tuhatvuotisen valtakunnan k\u00e4sitteen. Se viittaa t\u00e4m\u00e4npuoleiseen paluuodotukseen, joka sammui jo UT:n kirjoitusten aikana ja muuttui tuonpuoleiseksi odotukseksi.<\/p>\n\n\n\n
Ilmestyskirjan peto ja pedon luku 666 ovat tunnettuja juuri Ilm.kirjasta. Peto oli Rooman keisari Domitianus, jonka uskottiin olevan j\u00e4lleensyntynyt Nero. Teksti on v\u00e4rik\u00e4st\u00e4 tarujen, legendojen, myyttisten perint\u00f6jen ja mystiikan toistoa \u2013 babylonialaista, egyptil\u00e4ist\u00e4, kreikkalaista, eik\u00e4 vain vanhatestamentillista ja juutalaista (Aejmelaeus, 2007, s.391).<\/p>\n\n\n\n
T\u00e4ss\u00e4 olivat loputkin UT:n tekstit. Millaista on uskottava usko? Pit\u00e4\u00e4k\u00f6 sen k\u00e4yd\u00e4 j\u00e4rkeen? Vai pit\u00e4isik\u00f6 se ottaa vastaan kuin lapsi, eik\u00e4 kysell\u00e4 turhia? On niit\u00e4, jotka sanovat, ett\u00e4 ei tarvitse ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4, eik\u00e4 edes voi ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4, koska kyseess\u00e4 ovat Jumalan salaisuudet. Kaipa t\u00e4t\u00e4 kaikkea voi niinkin l\u00e4hesty\u00e4, ja ehk\u00e4 v\u00e4h\u00e4n kadehdin niit\u00e4, jotka t\u00e4h\u00e4n pystyv\u00e4t. Uskomaan, vaikka ei k\u00e4y j\u00e4rkeen.<\/p>\n\n\n\n
Erehtym\u00e4tt\u00f6myys kuitenkin murenee k\u00e4siss\u00e4, jos UT:n tekstej\u00e4 tutkii tarkasti, niin kuin historiallinen tutkimus on 200 vuoden ajan tehnyt. Mutta historiallinen tarkkuus ja erehtym\u00e4tt\u00f6myys eiv\u00e4t ole vaatimuksina ja silti sanoman merkitys voi olla t\u00e4rke\u00e4.<\/p>\n\n\n\n
| Aejmelaeus Lars<\/td> | Kristinuskon Synty \u2013 Johdatus Uuden testamentin taustaan ja sanomaan<\/td> | Kirjapaja, Helsinki 2007<\/td><\/tr> |
| Kuula Kari, Nissinen Martti & Riekkinen Wille <\/td> | Johdatus Raamattuun<\/td> | Kirjapaja, Helsinki 2008<\/td><\/tr> |
| Kyrillos<\/td> | Jerusalemin uskontunnustus<\/td> | Perussanoma Oy, EU 2013<\/td><\/tr> |
| R\u00e4is\u00e4nen Heikki (3)<\/td> | Raamattun\u00e4kemyst\u00e4 etsim\u00e4ss\u00e4<\/td> | Gaudeamus, Helsinki 1984<\/td><\/tr> |
| R\u00e4is\u00e4nen Heikki (4)<\/td> | Tuhat ja yksi tulkintaa – Luova n\u00e4k\u00f6kulma Raamattuun<\/td> | Yliopistopaino, Helsinki 1989<\/td><\/tr> |
| R\u00e4is\u00e4nen Heikki (5)<\/td> | Rosoinen Raamattu<\/td> | WSOY, Helsinki 2006<\/td><\/tr><\/tbody><\/table><\/figure>\n\n\n\n |