Mik\u00e4 on evankeliumien t\u00e4rkein viesti? Olemme pitk\u00e4\u00e4n tutkineet evankeliumeja ja l\u00f6yt\u00e4neet niin yht\u00e4l\u00e4isyyksi\u00e4 kuin erojakin. Kullakin evankelistalla oli oma painotuksensa ja tarkoituksensa tekstill\u00e4\u00e4n. Yhteist\u00e4 kuitenkin on sen viestin v\u00e4itt\u00e4minen, ett\u00e4 Jeesus on Kristus, Messias eli voideltu, jolla oli Jumalan antama teht\u00e4v\u00e4.<\/p>\n\n\n\n
Historiallisuus on silt\u00e4 osin t\u00e4rke\u00e4\u00e4, ett\u00e4 Jeesus todella k\u00e4rsi ristinkuoleman. Sille haimme todisteita jo luvussa 9.1. \u201dHistoriallinen Jeesus\u201d. Sen historiallinen luotettavuus on kaikkien muiden sen ajan ja my\u00f6hempienkin tapahtumien rinnalla ylivoimainen. Todisteita on valtavasti, ja sen aiheuttama valtava muutos suuressa joukossa ihmisi\u00e4 sinet\u00f6i tapahtuman historiallisuuden. Suuri joukko ihmisi\u00e4 oli valmis jopa kuolemaan Jeesuksen nimen t\u00e4hden.<\/p>\n\n\n\n
Evankeliumitekstien osalta on sen sijaan t\u00e4rke\u00e4\u00e4 huomata, ett\u00e4 kirjoittajat eiv\u00e4t edes pyrkineet historialliseen tarkkuuteen. Niit\u00e4 ei tulisi arvioida my\u00f6sk\u00e4\u00e4n t\u00e4lt\u00e4 pohjalta. Heill\u00e4 oli silminn\u00e4kij\u00f6iden todistuksia suullisena tietona ja osin my\u00f6s ehk\u00e4 kirjoitettuina tekstein\u00e4. Historiallisuus ei siis ollut mik\u00e4\u00e4n kysymys. Kysymys oli ennen kaikkea merkityksest\u00e4: mik\u00e4 merkitys kaikella oli? Siihen kirjoittajat halusivat vastata.<\/p>\n\n\n\n
Evankeliumit kirjoitettiin, jotta lukijat uskoisivat, ett\u00e4 Jeesus on Jumalan Poika ja Vapahtaja (Joh.20:31). Historiallinen erehtym\u00e4tt\u00f6myys ja erehtym\u00e4tt\u00f6myys ylip\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4n on paljon my\u00f6hemmin p\u00e4\u00e4lle liimattu vahingollinen ja ep\u00e4uskottava stigma.<\/p>\n\n\n\n
On my\u00f6s t\u00e4rke\u00e4\u00e4 ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4, ettei Jeesus antanut valmista kristinuskon sanomaa puheissaan. H\u00e4nen varsinainen teht\u00e4v\u00e4 ja kohtalo oli kuolla ristill\u00e4. Siin\u00e4 vasta syntyi t\u00e4rkein viesti. Ymm\u00e4rrys Jeesuksen ristinkuolemasta avautui yl\u00f6snousemuksen j\u00e4lkeen. Siksi evankeliumien p\u00e4\u00e4sanomakin syntyi vasta P\u00e4\u00e4si\u00e4isen j\u00e4lkeen. Niinp\u00e4 uskon kannalta oleellista uutta ilmoitusta ja tietoa tuli my\u00f6s p\u00e4\u00e4si\u00e4isen j\u00e4lkeen (ks. Joh.16:12\u201315, Pyh\u00e4n Hengen oli tarkoituskin \u201djohtaa teid\u00e4t tuntemaan koko totuuden<\/em>\u201d\u2026). Se oli siis kirjoittajien mielest\u00e4 yht\u00e4 p\u00e4tev\u00e4\u00e4 tietoa ja teksti\u00e4 kuin Jeesuksen muistetut puheet. Ei ollut kirjoittajien tavoite kirjoittaa vain puhtaasti Jeesuksen lausumia asioita, eik\u00e4 mit\u00e4\u00e4n muuta. Muistettu historia ja uusi ajattelu olivat saman arvoisia, evankelistoilla ei ollut tarvetta niit\u00e4 erotella. Siksi ei ole varsinaisesti mik\u00e4\u00e4n ongelma, ett\u00e4 Joh.evank. sis\u00e4lt\u00e4isi vain yhden prosentin Jeesuksen aitoja sanoja. Niit\u00e4h\u00e4n oli jo synoptisissa evankeliumeissa. Ja yht\u00e4 t\u00e4rke\u00e4\u00e4 oli se ymm\u00e4rrys, mik\u00e4 syntyi p\u00e4\u00e4si\u00e4istapahtumien j\u00e4lkeen. Ja Joh.evank. antaa t\u00e4h\u00e4n vastauksia.<\/p>\n\n\n\n Siis, mik\u00e4 oli se t\u00e4rkein viesti evankeliumeissa? Se oli todistus siit\u00e4, ett\u00e4 Jeesus ristiinnaulittiin, kuoli ja haudattiin, nousi kuolleista ja astui yl\u00f6s taivaisiin Jumalan luo.<\/p>\n\n\n\n Evankeliumeja joskus tituleerataan p\u00e4\u00e4si\u00e4isen tapahtumiksi maailman pisimmill\u00e4 johdannoilla. Vain viimeiset luvut olivat sanoman ydint\u00e4. Ja viimeiset luvut kaikissa evankeliumeissa kertovat p\u00e4\u00e4si\u00e4isen tapahtumat, yksityiskohtaisesti. Eiv\u00e4t ne kerro tapahtumia kuin ne olisivat videolla kuvattu. Kuvaukset poikkeavat toisistaan. Se ei ole ongelma, se on rikkaus. On helppo ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 Markuksen j\u00e4lkeen my\u00f6hemmin kirjoitetut evankeliumit sis\u00e4lsiv\u00e4t uusia perusteluja ja argumentteja kristinuskon sanomasta, vastauksina uusiin vastav\u00e4itteisiin. He kirjoittivat omille aikalaisilleen. N\u00e4in Luukas ja Johannes. Samanlaista tekstien rikastamista ja kertomusten v\u00e4ritt\u00e4mist\u00e4 teki jo Matteuskin.<\/p>\n\n\n\n Kun kesken\u00e4\u00e4n erilaiset evankeliumit laitetaan j\u00e4rjestykseen, vanhin teksti on historiallisesti luotettavinta – siis Markus ja Matteus. N\u00e4it\u00e4kin vanhempi on Paavalin kuvaus, joka l\u00f6ytyy ensimm\u00e4isest\u00e4 kirjeest\u00e4 Korinttilaisille jo n. 53 jaa (1.Kor.15).<\/p>\n\n\n\n Tutkimme seuraavaksi, mitk\u00e4 olivat p\u00e4\u00e4si\u00e4isen tapahtumien keskeisimm\u00e4t asiat. Niit\u00e4 olivat Jeesuksen ristiinnaulitseminen, kuolema ja hautaus. Sitten sapatin j\u00e4lkeen ensimm\u00e4iset haudalla k\u00e4ynnit, jolloin yl\u00f6snousemus tuli Jeesuksen seuraajien tietoon. Seuraavaksi alkoi tapahtua Jeesuksen ilmestymisi\u00e4 oppilailleen ja seuraajilleen. Ja viimeisen\u00e4 Jeesus korotettiin tai kirkastettiin, eli h\u00e4n nousi taivaaseen Jumalan luo.<\/p>\n\n\n\n Aloitamme Paavalin kirjoituksista, jotka ovat vanhimmat ja autenttiset, siis h\u00e4nen itsens\u00e4 kirjoittamia. H\u00e4nell\u00e4 1.Kor.15 on ainoa laaja kuvaus yl\u00f6snousemuksesta, mutta lis\u00e4ksi lyhyit\u00e4 viitteit\u00e4, esim. Gal.1:15\u201316, 1.Kor.9:1. Arvoa nostaa viel\u00e4 se, ett\u00e4 Paavalin alun perin Kristuksen seuraajien vastustaja.<\/p>\n\n\n\n Paavali esittelee yl\u00f6snousemuksen ja sen todistajat kohdassa 1.Kor.15:1\u201311. H\u00e4n esitt\u00e4\u00e4 evankeliumiksi sen, ett\u00e4<\/p>\n\n\n\n T\u00e4m\u00e4 on mielest\u00e4ni kaikkein painavin todiste evankeliumin puolesta. Paavali vannoo itse kohdanneensa Kristuksen (ilmestyksess\u00e4), sitten h\u00e4n kertoo useista muista, jotka h\u00e4n oli my\u00f6s tavannut, ja heid\u00e4n kokemista Kristuksen ilmestymisist\u00e4.<\/p>\n\n\n\n Jos evankeliumien kirjoittajat eiv\u00e4t olleet tavanneet silminn\u00e4kij\u00f6it\u00e4, Paavali oli varmasti tavannut heit\u00e4. Ja h\u00e4n oli tavallaan itsekin silminn\u00e4kij\u00e4.<\/p>\n\n\n\n Evankeliumit painottavat enemm\u00e4n tyhj\u00e4\u00e4 hautaa yl\u00f6snousemuksen todisteena. Toki ilmestyksi\u00e4kin oli, mutta ne eiv\u00e4t t\u00e4sm\u00e4\u00e4 l\u00e4hellek\u00e4\u00e4n Paavalin kertomaa todistusta. Evankeliumeissa ilmestyksi\u00e4 kokivat ensi sijassa naiset.<\/p>\n\n\n\n Paavali ei mainitse miss\u00e4\u00e4n tyhj\u00e4\u00e4 hautaa. Paavalin saamassa traditiossa ei ollut tietoa tyhj\u00e4st\u00e4 haudasta, h\u00e4nh\u00e4n sanoo, ett\u00e4 \u201dannoin teille tiedoksi t\u00e4m\u00e4n, mink\u00e4 itse olin saanut\u201d(j.3). Paavali ei siis tiennyt mit\u00e4\u00e4n tyhj\u00e4n haudan traditiosta. T\u00e4t\u00e4 ei pysty nyt avaamaan laajemmin, se j\u00e4\u00e4 my\u00f6hemp\u00e4\u00e4n osaan D.<\/p>\n\n\n\n Paavali listaa tarkasti kaikki ilmestyksi\u00e4 saaneet, mutta niiss\u00e4 ei ole ainuttakaan naista. Tuntien Paavalin historian, h\u00e4n arvosti naisia ty\u00f6tovereinaan, siksi on vaikea uskoa, ett\u00e4 Paavali olisi v\u00e4heksynyt naisia yl\u00f6snousemuksen todistajina. T\u00e4h\u00e4n meill\u00e4 ei ole oikein hyv\u00e4\u00e4 vastausta. Emme tied\u00e4, tiesik\u00f6 Paavali naisista mit\u00e4\u00e4n vai ei.<\/p>\n\n\n\n Ent\u00e4 ilmestyminen \u201dyli 500 veljelle\u201d, mihin Paavali siin\u00e4 viittaa? Aejmelaeuksen mukaan (1993, osa 1) t\u00e4m\u00e4 viittasi Helluntaihin, jolloin paljon v\u00e4ke\u00e4 oli paikalla ja tapahtui kummia ja suuri joukko koki piston syd\u00e4mess\u00e4\u00e4n (Apt.2). Mutta Luukas ei voinut esitt\u00e4\u00e4 asiaa niin, koska h\u00e4n oli lukinnut ilmestymiset 40 p\u00e4iv\u00e4\u00e4n ja Helluntai oli vasta sen j\u00e4lkeen. Niinp\u00e4 Luukas esitti Helluntain tapahtumat Pyh\u00e4n Hengen vuodatuksena, ilman Kristuksen ilmestymist\u00e4. Aivan hyvin molemmat voivat olla yht\u00e4 aikaa mahdollisia.<\/p>\n\n\n\n Paavalin mukaan ilmestykset olivat yl\u00f6snousemuksen vahvin todistus. Siksi h\u00e4n mainitsee ne evankeliuminsa yhteydess\u00e4. T\u00e4t\u00e4 esitt\u00e4\u00e4 my\u00f6s Aejmelaeus (2007), kun h\u00e4n nime\u00e4\u00e4 kirjansa luvun 1 \u201dAlkur\u00e4j\u00e4hdykseksi\u201d. T\u00e4ll\u00e4 h\u00e4n viittaa siihen, kuinka pelokkaat ja piiloon paenneet Jeesuksen seuraajat yht\u00e4kki\u00e4 saivat rohkeuden ja vakuuttavat sanat todistaa Kristuksesta, juuri Apt.2:ssa. Kertaalleen pettyneet oppilaat ja uskonsa menett\u00e4neet olivatkin nyt t\u00e4ysin vakuuttuneita ja rohkeita suurenkin joukon edess\u00e4. He olivat kokeneet Kristuksen ilmestyksen ja vakuuttuneet yl\u00f6snousemuksesta.<\/p>\n\n\n\n Paljon j\u00e4\u00e4 viel\u00e4 avoimia kysymyksi\u00e4, joihin paneudumme osassa D, jossa yl\u00f6snousemuksen yksityiskohtiin ja moniin kysymyksiin haetaan mahdollisia vastauksia.<\/p>\n\n\n\n Mutta t\u00e4rkein viesti on l\u00f6ydetty. Se ei ole t\u00e4m\u00e4n vaikeampi l\u00f6yt\u00e4\u00e4. Jeesus Kristus on yl\u00f6snoussut ja uskomalla h\u00e4neen p\u00e4\u00e4see Jumalan lapseksi. Mit\u00e4\u00e4n muuta ei vaadita.<\/p>\n\n\n\n\n
L\u00e4hdeluettelo<\/h3>\n\n\n\n
Aejmelaeus Lars<\/td> Jeesuksen yl\u00f6snousemus osat 1\u20133<\/td> Suomen Eksegeettinen Seura, Helsinki, 1993\u20131996<\/td><\/tr> Aejmelaeus Lars<\/td> Kristinuskon Synty \u2013 Johdatus Uuden testamentin taustaan ja sanomaan<\/td> Kirjapaja, Helsinki 2007<\/td><\/tr><\/tbody><\/table><\/figure>\n\n\n\n