Tutkimuksemme on t\u00f6rm\u00e4nnyt jatkuvasti ristiriitaisiin teksteihin UT:ssa. Tekstit ovat eri mielt\u00e4 ja ristiriidassa toisten UT:n tekstien kanssa. Ja jopa sama teksti voi olla itsens\u00e4 kanssa ristiriidassa, tai saman kirjoittajan eri tekstit kesken\u00e4\u00e4n. Konservatiivinen tulkinta ja harmonian vaatimus tietenkin torjuu t\u00e4llaisen n\u00e4kemyksen. Itsekin luin jo 1980-luvulla kuuluisia kirjoja \u201dEvidence that demands verdict\u201d ja \u201dMore evidence that demands verdict\u201d. Ne yritt\u00e4v\u00e4t selitt\u00e4\u00e4 ristiriitoja pois. Ovat hyllyss\u00e4ni yh\u00e4 viel\u00e4kin.<\/p>\n\n\n\n
On tullut selv\u00e4ksi, etteiv\u00e4t ristiriidat ole ongelma, jos n\u00e4kemys on t\u00e4ss\u00e4 tutkimuksessa esitetyn mukainen. Voisiko sanoa, ett\u00e4 Raamattu on kuin kaukoputki, jolla katsomme Jumalaa. Jotkut ovat vain alkaneet uskoa kaukoputkeen, eik\u00e4 vain siihen, mit\u00e4 sielt\u00e4 n\u00e4kyy, eli Jumalaan.<\/p>\n\n\n\n
Ristiriitojen esitteleminen ei ole itse tarkoitus, eik\u00e4 Raamatun ainutlaatuisuutta ole tarkoitus murentaa. Rakennamme edelleen Raamattun\u00e4kemyst\u00e4, joka k\u00e4y j\u00e4rkeen, ottaa vakavasti tutkimuksen ja pyrkii sanoittamaan uskon Jumalaan t\u00e4h\u00e4n aikaan sopivaksi.<\/p>\n\n\n\n
K\u00e4sittelen kolmenlaisia eroja tai ristiriitoja: historiallisia, opillisia ja aikakausien v\u00e4lisi\u00e4.<\/p>\n\n\n\n
T\u00e4ll\u00e4 tarkoitan UT:n sis\u00e4ll\u00e4 olevia erilaisia, toisistaan poikkeavia saman tarinan esityksi\u00e4. Evankeliumeissa erityisesti 3 synoptisen osalta l\u00f6ytyy runsaasti t\u00e4llaisia.<\/p>\n\n\n\n
Evankeliumeissa olevia eroja:<\/strong> Mk 3:21\u201335 ja Mt 12:46\u201350 ja Lk 8:19\u201321: Kertomus, jossa Jeesuksen perhe pyrkii v\u00e4kijoukon l\u00e4pi h\u00e4nen luokseen. Tapahtuma sijoittuu kussakin evankeliumissa erilaiseen tekstiyhteyteen. Irrallinen kertomus on siis sijoitettu eri historiallisiin kehyksiin. Mk esitt\u00e4\u00e4 omaisten kokeneen Jeesuksen esiintyneen h\u00e4iritsev\u00e4sti, mutta eiv\u00e4t Mt eik\u00e4 Lk. Mk:ssa todellinen perhe olivat kaikki Jumalan tahdon tekij\u00e4t. Mt:ssa taas opetuslapset ovat todellinen perhe. Lk taas kiinnitt\u00e4\u00e4 huomion Jeesuksen \u00e4itiin, kuten muuallakin Lk:ssa.<\/p>\n\n\n\n Mk 5:21\u201343 ja Mt 9:18\u201326: Matteus k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 Mk:n teksti\u00e4 pohjana. Lyhent\u00e4\u00e4 ja yksinkertaistaa oleellisesti sek\u00e4 esitt\u00e4\u00e4 parantumisen eri tavalla, Mk:ssa kosketus, mutta Mt:ssa Jeesuksen sana parantaa.<\/p>\n\n\n\n Mk 10:35\u201340 ja Mt 20:20\u201323: Jaakob ja Johannes pyyt\u00e4v\u00e4t p\u00e4\u00e4st\u00e4 kunniapaikoille, Mt pist\u00e4\u00e4 \u00e4idin kysyj\u00e4ksi, jotta oppilaat eiv\u00e4t n\u00e4ytt\u00e4isi niin pahalta.<\/p>\n\n\n\n Mk 10:46 ja Lk 18:35 ja Mt 20:29\u201330: Mk:ssa oli sokea mies ja Jeesus poistumassa Jerikosta. Lk:ssa Jeesus onkin saapumassa Jerikoon. Ja Mt:ssa onkin kaksi sokeaa.<\/p>\n\n\n\n Mk 11:1\u201310 ja Lk 19:29\u201338 ja Mt 21:1\u201311 : Mk ja Lk esitt\u00e4\u00e4 ratsuna aasin varsan. Mt:ssa olikin aasi ja aasin varsa. Mt hakee VT:n t\u00e4yttyv\u00e4\u00e4 ennustusta.<\/p>\n\n\n\n Mt 27:3\u20138 ja Apt 1:15\u201319: 2 erilaista kertomusta Juudas Iskariotin kuolemasta.<\/p>\n\n\n\n Lk 15:1\u20132 ja Mt 18:12\u201314: Sama vertaus 100 lampaasta, joista yksi eksyy. Lk:ssa publikaaneja ja syntisi\u00e4 sek\u00e4 fariseuksia paikalla, Mt:ssa opetuslapset. Tarina siis eri kehyksiss\u00e4. (N\u00e4m\u00e4 esimerkit on otettu mukaillen, R\u00e4is\u00e4nen (3), 1984; (4), 1989; (5), 2006).<\/p>\n\n\n\n N\u00e4m\u00e4 esimerkit eiv\u00e4t ole kovin vakavia, eik\u00e4 niill\u00e4 ole suurta merkityst\u00e4 itse evankeliumin ydinsanoman kannalta. N\u00e4ist\u00e4 monet voi my\u00f6s harmonisoida yhteen, kun ottaa rikkaimman selostuksen historialliseksi ja muut vain j\u00e4tt\u00e4v\u00e4t v\u00e4h\u00e4n yksityiskohtia pois. Kuitenkin evankeliumien ristiriidat ovat helpoimmin ymm\u00e4rrett\u00e4vi\u00e4 siten, etteiv\u00e4t kirjoittajat olleet silminn\u00e4kij\u00f6it\u00e4.<\/p>\n\n\n\n Evankeliumien t\u00e4rkeimm\u00e4n osan kohdalla, yl\u00f6snousemuksen kertomuksissa on jo astetta vaikeampia kohtia. Esittelen t\u00e4ss\u00e4 vain muutamia, sill\u00e4 yl\u00f6snousemuksesta tulee osassa D laaja k\u00e4sittely. Muutama esimerkki (esimerkit mukaillen: Aejmelaeus, 1993\u20131996): Koskettivatko naiset Jeesusta n\u00e4hdess\u00e4\u00e4n h\u00e4net haudalla?<\/p>\n\n\n\n Jeesus nousi kuolleista ja sit\u00e4 seurasi korotus eli taivaaseen astuminen. Mk ja Mt antavat ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 korotuksen tapahtuneen v\u00e4litt\u00f6m\u00e4sti. Lk esitt\u00e4\u00e4 evankeliumissaan korotuksen tapahtuneen saman vuorokauden aikana, mutta sitten Apt:ssa kestikin 40 vuorokautta ennen kuin t\u00e4m\u00e4 tapahtui. Joh:ssa on erikoinen venytetty korotuksen tapahtuminen, jossa Jeesus kielt\u00e4\u00e4 koskemasta, koska ei ole viel\u00e4 mennyt Is\u00e4n luokse (Joh.20:17). <\/p>\n\n\n\n N\u00e4ist\u00e4 esimerkeist\u00e4 voisi luulla, ett\u00e4 Aejmelaeus p\u00e4\u00e4tyi ep\u00e4ilem\u00e4\u00e4n yl\u00f6snousemusta, mutta h\u00e4n kirjoittaa p\u00e4invastoin, H\u00e4n sanoo kolmannessa osassa, ett\u00e4 h\u00e4nen henkil\u00f6kohtainen uskon vakaumuksensa vahvistui t\u00e4m\u00e4n suuren yl\u00f6snousemus-tutkimuksen j\u00e4lkeen. T\u00e4h\u00e4n palaamme laajasti osassa D.<\/p>\n\n\n\n Erot Apostolien teoissa:<\/strong> Pelastuuko uskosta vai teoista:<\/strong> Paavali esitt\u00e4\u00e4 tiukasti, ettei lain teoilla ole mit\u00e4\u00e4n tekemist\u00e4 pelastuksen kanssa. Gal.kirje pursuaa t\u00e4t\u00e4 argumentointia, \u201d\u2026ettei ihminen tule vanhurskaaksi tekem\u00e4ll\u00e4 lain tekoja vaan uskomalla Jeesukseen Kristukseen\u2026\u201d (Gal.2:16). Ja t\u00e4m\u00e4 toistuu useasti: Gal.3:11, 24\u201326, 5:4\u20135. Koko Gal.kirje on lain kumoamista pelastuksen tien\u00e4. My\u00f6s sama l\u00f6ytyy Paavalin teologisesta p\u00e4\u00e4teoksesta, Roomalaiskirjeest\u00e4. Lain kumoaminen pelastuksen tien\u00e4 ja \u201dJumalan vanhurskaus tulee uskosta Jeesukseen Kristukseen, ja sen saavat omakseen kaikki, jotka uskovat.\u201d (Room.3:22). Ja toistoa useita kertoa: 3:23, 24, 26, 28, 30. Edelleen 4:24, 5:1 jne.<\/p>\n\n\n\n Heprealaiskirje sit\u00e4 vastoin esitt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 teoilla pelastuksen voi menett\u00e4\u00e4: Hepr.6:4\u20136 ja 10:25\u201327: Ei voi saada anteeksi synti\u00e4, jos tekee sit\u00e4 ehdoin tahdoin. T\u00e4st\u00e4 syyst\u00e4 Luther hylk\u00e4si koko kirjeen UT:n apokryfikirjaksi (Aejmelaeus, 2007, s.327).<\/p>\n\n\n\n My\u00f6s Jaakobin kirje on hyvin kriittinen Paavalin opetusta vastaan. Se on ns. \u201dhalvan armon\u201d kritiikki\u00e4. V\u00e4lj\u00e4ht\u00e4nyt paavalilaisuus on vastustuksen kohteena, onhan teksti jo n. 50 vuotta Paavalin tekstej\u00e4 my\u00f6h\u00e4isempi. Jaak.2:8\u201326 on erityisen kovaa \u201dvain teot pelastavat\u201d-tyyppist\u00e4 teksti\u00e4: \u201dMit\u00e4 hy\u00f6ty\u00e4 siit\u00e4 on, jos joku sanoo uskovansa, mutta h\u00e4nelt\u00e4 puuttuvat teot? Ei kai usko silloin voi pelastaa h\u00e4nt\u00e4?\u201d (Jaak.2:14).<\/p>\n\n\n\n Edelleen voisi jatkaa, kuinka Luukkaan evankeliumi korostaa parannuksen tekoa pelastuksen tien\u00e4. My\u00f6s Matteuksen ebankeliumi on eri linjoilla Paavalin kanssa.<\/p>\n\n\n\n Matteus vs. Paavali:<\/strong> Jopa siis konservatiivinen teologia on tuottanut kriittist\u00e4 tutkimusta, ilman pyrkimyst\u00e4 harmonisoida eroja.<\/p>\n\n\n\n Lain (Tooran) kumoaminen kumoaa VT:n Jumalan sanana:<\/strong> T\u00e4t\u00e4 taustaa vasten Mk 7:14\u201323 n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 erikoiselta. Fariseusten kanssa v\u00e4itell\u00e4\u00e4n k\u00e4sien pesusta ym. Sitten Jeesus sanoo (j.15): \u201dei mik\u00e4\u00e4n, mik\u00e4 ihmisen ulkopuolelta menee h\u00e4nen sis\u00e4\u00e4ns\u00e4, voi h\u00e4nt\u00e4 saastuttaa\u2026\u201d ja per\u00e4\u00e4n (j.19b) \u201dn\u00e4in h\u00e4n sanoi kaikki ruoat puhtaiksi.\u201d T\u00e4ss\u00e4 Jeesus asettuu itse Tooraa vastaan (tosin, eih\u00e4n t\u00e4m\u00e4 ainoa kerta ole). Matteus onkin j\u00e4tt\u00e4nyt pois t\u00e4m\u00e4n Markuksen radikaalin huomautuksen (j.19b).<\/p>\n\n\n\n Vaikkakin R\u00e4is\u00e4nen my\u00f6nt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 jae 19 on redaktorin lis\u00e4\u00e4m\u00e4, eik\u00e4 Jeesuksen sanoma (t\u00e4st\u00e4 pitk\u00e4 ja vakuuttava analyysi s.43\u201351), silti t\u00e4lt\u00e4 pohjalta on my\u00f6nnett\u00e4v\u00e4, ettei Toora ainakaan kokonaan ole Jumalan antama. R\u00e4is\u00e4nen osoitti siis, ett\u00e4 Jeesus purki Tooran auktoriteetin Jumalan sanana. Paavali syyllistyy samaan, h\u00e4nh\u00e4n kritisoi Tooraa, siis lakia, eritt\u00e4in rajusti, toki ristiriitaisetkin kommentit muistaen.<\/p>\n\n\n\n Kristologiasta monia eri malleja:<\/strong> Aihe oli vuosisatoja alkuseurakunnan kiistojen aihe ja kirkolliskokousten vakioteema pitk\u00e4n aikaa. Erimielisyys Kristuksen olemuksesta, siis Kristologiasta, jatkui ainakin vuoteen 787, jolloin oli viimeinen virallinen koko kristikuntaa edustanut kirkolliskokous. T\u00e4st\u00e4 tulee lis\u00e4\u00e4 osiossa 10.<\/p>\n\n\n\n Lars Aejmelaeus (2007) esitt\u00e4\u00e4 kaksi- ja kolmivaiheisen kristologisen mallin. Kolmivaiheinen kristologia Aejmelaeuksen mukaan Paavalin p\u00e4\u00e4malli:<\/p>\n\n\n\n Eri variaatioita on viel\u00e4 lis\u00e4\u00e4, joihin ei t\u00e4ss\u00e4 menn\u00e4. Kristuksen kaksiluonto-oppi on vaikea pala ihmisen logiikalle, se ei k\u00e4y j\u00e4rkeen. Voiko Jeesus olla yht\u00e4 aikaa tosi Jumala ja tosi ihminen? Kaksivaihemallit antavat kuvan, ett\u00e4 Jeesus saavutti vasta yl\u00f6snousemuksessa Jumalallisen aseman, oli siis ihminen sit\u00e4 ennen. Tai Johanneksen kasteessa Messiaan aseman, jota Jeesus piilotteli ristinkuolemaan asti. T\u00e4t\u00e4 kutsutaan my\u00f6s alakristologiaksi. Pre-eksistenssi taas nostaa Jeesuksen Jumalaksi jo ennen syntym\u00e4\u00e4ns\u00e4 ihmiseksi (kolmivaihemalli). T\u00e4m\u00e4 on my\u00f6s ns. yl\u00e4- tai korkeakristologiaa.<\/p>\n\n\n\n T\u00e4t\u00e4 k\u00e4sitell\u00e4\u00e4n jatkossa laajemmin, siksi t\u00e4h\u00e4n t\u00e4rke\u00e4\u00e4n ja laajaan aiheeseen ei nyt menn\u00e4 syvemmin.<\/p>\n\n\n\n Juutalaiskristillinen vs. hellenistikristillinen painotus:<\/strong> Karkea jaottelu esim. evankeliumien v\u00e4lill\u00e4 menee n\u00e4in: Markus oli hellenistipainotuksen kannalla, mutta Matteus taas juutalaiskristillinen kirjoittaja. Luukas puolestaan pyrki harmonisoimaan ja luomaan synteesin n\u00e4iden kahden painotuksen v\u00e4lilt\u00e4. Siksi Markuksen teksti\u00e4 muuteltiin Mt:n ja Lk:n teksteiss\u00e4.<\/p>\n\n\n\n Paavali oli hellenistikristillisyyden t\u00e4rkein teologi. H\u00e4nell\u00e4 oli siihen sopiva tausta, h\u00e4n oli syntynyt Tarsoksessa, roomalaisessa kreikankielisess\u00e4 suurkaupungissa. H\u00e4n p\u00e4\u00e4tyi k\u00e4\u00e4ntymisens\u00e4 j\u00e4lkeen Antiokiaan, jonne kreikkaa puhuvat kristityt olivat paenneet Jerusalemista (Apt.8:1 ja 11:19). Yksi heid\u00e4n johtohahmoistaan Stefanus kivitettiin Jerusalemissa (Apt.7:54\u201360), ja juutalaiset alkoivat vainota heit\u00e4, siksi he pakenivat. Antiokiassa kehittyi oma teologia, vapaampana juutalaisuudesta, ja he levittiv\u00e4t hyv\u00e4\u00e4 sanomaa ei-juutalaisillekin. Ja varsinkin pian alkavilla l\u00e4hetysmatkoilla Paavali kehitti omaa teologiaansa. H\u00e4n sanoi saaneensa sen suoraan Jeesukselta Kristukselta (Gal.1:11\u201312, 16\u201317, 2:2\u20136), eik\u00e4 varsinkaan Jerusalemin apostoleilta ja kertoo, kuinka joutuikin riitoihin juutalaispainotusta esitt\u00e4vien kanssa. Paavalin kirjeiss\u00e4 onkin sitten n\u00e4ht\u00e4viss\u00e4 jatkuvaa kamppailua kahden kilpailevan painotuksen v\u00e4lill\u00e4. Paavali taisteli oman hellenistikristillisyytens\u00e4 puolesta, v\u00e4ill\u00e4 kovinkin sanank\u00e4\u00e4ntein: \u201dSaisivat kuohita itsens\u00e4, nuo teid\u00e4n yllytt\u00e4j\u00e4nne\u201d(Gal.5:12). H\u00e4n viittasi juutalaiskristittyihin, jotka kiersiv\u00e4t vaatimassa ymp\u00e4rileikkausta ja muutenkin juutalaisen lain noudattamista kristityksi k\u00e4\u00e4ntyneilt\u00e4.<\/p>\n\n\n\n Lukemalla Paavalin kirjeit\u00e4, erityisesti Gal., 2.Kor., ja Room. kirjeit\u00e4 huomaa kyll\u00e4 t\u00e4m\u00e4n kiistan keskeisen aseman. Alkuseurakunnan historia kertoo sitten my\u00f6hemmin, kuinka juutalaiskristittyj\u00e4 tuomittiin harhaoppisiksi, ns. ebioniitit. UT:n tekstit olivat jo silloin kirjoitettu, ja sen sis\u00e4ll\u00e4 n\u00e4kyy j\u00e4nnite edelleen.<\/p>\n\n\n\n Vaikka Raamatun kanta olisi yhten\u00e4inen, on se nykyaikana vaikea k\u00e4sitt\u00e4\u00e4 joissakin asioissa. T\u00e4llaisia ovat mm. pikainen lopun odotus, veren nauttimiskielto, naisen asema, orjuus jne. My\u00f6s ihmeet voi lis\u00e4t\u00e4 t\u00e4h\u00e4n listaan. UT on kirjoitettu antiikin aikana, jolloin maailmankuva ja tiedon m\u00e4\u00e4r\u00e4 olivat totaalisen erilaiset. Sen ajan k\u00e4sitykset luonnollisesti p\u00e4\u00e4tyiv\u00e4t my\u00f6s UT:n teksteihin vaihtelevasti.<\/p>\n\n\n\n Emeritus piispa Wille Riekkinen esitt\u00e4\u00e4 hienosti nykyaikamme n\u00e4k\u00f6kulman tuoman ongelman: Jos on vaatimus historiallisesta totuudesta, johtaa ihme tekstin ep\u00e4uskotta-vuuteen ja usko Jeesukseen murenee. Jos taas ihmekertomus on metaforaa, jonka merkitys on oleellinen, siit\u00e4 seuraa, ett\u00e4 Jeesus on Jumalan l\u00e4hettil\u00e4s (Riekkinen, 2023, s.72\u201377).<\/p>\n\n\n\n Eroja on nyt k\u00e4sitelty laajasti, vaikka ei tyhjent\u00e4v\u00e4sti. Voisi sanoa, ett\u00e4 Eksegetiikka tekee Raamatun maailman el\u00e4v\u00e4ksi ja kiinnostavaksi. Historiallinen tarkkuus ei ollut edes kirjoittajien tavoite, joten ei sen puute ole ongelma. Erehtym\u00e4tt\u00f6myysk\u00e4\u00e4n ei kanna uskottavasti t\u00e4m\u00e4n luvun perusteella. Inhimillisyys ja kirjoittajien eri tavoitteet ja n\u00e4kemykset tulevat ilmi. Raamattu on silti erinomainen kaukoputki. <\/p>\n\n\n\n
Mk 2:26 ja Mt 12:3\u20134: Mk lainaa virheellisesti VT:a, Mt j\u00e4tt\u00e4\u00e4 virheet pois (henkil\u00f6 oli v\u00e4\u00e4r\u00e4 eik\u00e4 ollut ylipappi).<\/p>\n\n\n\nYl\u00f6snousemuskertomusten eroja<\/h3>\n\n\n\n
Haudalle saapui Sapatin j\u00e4lkeisen\u00e4 sunnuntaiaamuna: 1 nainen (Joh.20:1), 2 naista (Mt.28:1), 3 naista (Mk.16:1) ja yli kolme naista (Lk.24:1,10) evankeliumista riippuen.
Olivatko opetuslapset Galileassa vai Jerusalemissa, kun yl\u00f6snousemus oli tapahtunut? Mk ja Mt viittaavat, ett\u00e4 Galileassa (Mk.14:28,16:7, Mt:28:7,10), Joh ensin Jerusalemissa (Joh.20) ja sitten Galileassa (Joh.21). Ja Luukas Jerusalemissa (Lk.24, Apt.1:1\u201312).<\/p>\n\n\n\n\n
Apostolien teot poikkeavat monessa kohtaa Paavalia koskien. Kerroin jo luvussa 9.10., kuinka kirjoittaja harmonisoi ja silottelee asioita, ja esimerkkin\u00e4 oli Apt.15 ja \u201dapostolien kokous\u201d. Monia muitakin poikkeamia l\u00f6ytyy, joissa Paavalin esitys ja Luukkaan \u201dhistoria\u201d ovat ristiriidassa (esimerkit otettu mukaillen, Aejmelaeus, 2007, s.170\u2013190):<\/p>\n\n\n\n\n
o Kokouksen p\u00e4\u00e4t\u00f6kset erilaiset: Paavalin mukaan \u201dei mit\u00e4\u00e4n lis\u00e4vaatimuksia\u201d vain rahanker\u00e4ys k\u00f6yhille (Gal.2:6\u201310) Mutta Luukas esitt\u00e4\u00e4 kirjett\u00e4 (ns. dekreetti) l\u00e4hetetyksi (Apt.15:28\u201329).
o Apostolien dekreetti ei ollut Paavalin tiedossa. T\u00e4m\u00e4 k\u00e4y ilmi siit\u00e4, ettei h\u00e4n noudattanut sit\u00e4 l\u00e4hetysmatkoillaan.<\/li>\n\n\n\n
Muitakin kohtia Aejmelaeus esittelee, mutta t\u00e4ss\u00e4 vain joitakin esimerkkej\u00e4.<\/li>\n<\/ul>\n\n\n\nOpilliset erot<\/h3>\n\n\n\n
Kautta aikojen t\u00e4m\u00e4 on ollut kiistan aiheena. Ja siit\u00e4 kiisteltiin jo UT:n sis\u00e4ll\u00e4. T\u00e4ss\u00e4 paljastuu my\u00f6s yksi keskeisimmist\u00e4 j\u00e4nnitteist\u00e4 UT:n sis\u00e4ll\u00e4, nimitt\u00e4in juutalaiskristillinen ja hellenistikristillinen painotus. R\u00e4is\u00e4nen muistuttaa, ett\u00e4 jo 1800-luvulla F.Chr.Baur esitti avaimena varhaiskirkon historian ymm\u00e4rt\u00e4miseen juutalais- ja pakanakristillisyyden v\u00e4lien selvittely\u00e4 (R\u00e4is\u00e4nen (3), 1984, s.10).<\/p>\n\n\n\n
Fuller Theological Seminary on tunnettu konservatiivinen teologian oppilaitos. Siell\u00e4 tehty v\u00e4it\u00f6skirja (Roger Mohrlang) vertailee Matteuksen ja Paavalin eroja (R\u00e4is\u00e4nen (4), 1989, s.74\u201384). Viisi merkitt\u00e4v\u00e4\u00e4 eroa keskeisiss\u00e4 uskon kysymyksiss\u00e4 nousi esiin: 1.Laki, 2. Palkka ja rangaistus, 3. Suhde Kristukseen ja armoon, 4. Rakkaus, 5. Sis\u00e4iset voimat.<\/p>\n\n\n\n\n
T\u00e4m\u00e4 teksti pohjautuu R\u00e4is\u00e4sen artikkeliin (R\u00e4is\u00e4nen (3), 1984, s.40\u201352). Kaikille ensimm\u00e4isen vuosisadan juutalaisille, my\u00f6s Jeesukseen uskoville, Raamattu (siis VT) oli Jumalan sanaa. Ei siis esim. ihmisten todistusta Jumalasta, vaan kirjaimellisesti Jumalan sanaa. Ruokas\u00e4\u00e4nn\u00f6kset olivat keskeinen osa Jumalan ilmoitettua sanaa. Juutalaiset jopa k\u00e4rsiv\u00e4t ennemmin marttyyrikuoleman kuin s\u00f6iv\u00e4t sianlihaa. Heille \u201dlain rikkominen suurissa ja pieniss\u00e4 asioissa oli samanvertaista\u201d. Pieni\u00e4 t\u00e4ss\u00e4 olivat nuo ruokas\u00e4\u00e4nn\u00f6kset.<\/p>\n\n\n\n
Kristologiasta on useita malleja UT:ssa. Moninaisuus n\u00e4kyy jo UT:ssa, joten moninaisuutta tulisi suvaita my\u00f6s kirkossa, esitti aikoinaan R\u00e4is\u00e4nen. Esim. UT:n vanhimmissa kerrostumissa voi n\u00e4hd\u00e4 ns. adoptiaanisen mallin (Room 1:4, Apt 2:36, Apt. 13:32\u201333), Jumala asetti Jeesuksen Herraksi her\u00e4tt\u00e4ess\u00e4\u00e4n h\u00e4net kuolleista.<\/p>\n\n\n\n
Kaksivaiheisessa on kaksi hiukan eri versiota, Paavalin ja Markuksen malli:<\/p>\n\n\n\n\n
\n
Opillisten erojen taustalla, joita t\u00e4ss\u00e4 on esitelty, voi hyvin olla jo 1800-luvulla esitetty v\u00e4ite, ett\u00e4 varhaiskirkon historian ymm\u00e4rt\u00e4misen avaimena olisi juutalais- ja pakanakristillisyyden v\u00e4lien selvittely (R\u00e4is\u00e4nen (3), 1984, s.10). T\u00e4t\u00e4 UT:n eroja selitt\u00e4v\u00e4\u00e4 j\u00e4nnitett\u00e4 korostaa my\u00f6s Aejmelaeus (2007).<\/p>\n\n\n\nAikakausien v\u00e4liset erot<\/h3>\n\n\n\n
L\u00e4hdeluettelo<\/h3>\n\n\n\n
Aejmelaeus Lars<\/td> Jeesuksen yl\u00f6snousemus osat 1\u20133<\/td> Suomen Eksegeettinen Seura, Helsinki, 1993\u20131996<\/td><\/tr> Aejmelaeus Lars<\/td> Kristinuskon Synty \u2013 Johdatus Uuden testamentin taustaan ja sanomaan<\/td> Kirjapaja, Helsinki 2007<\/td><\/tr> Kuula Kari, Nissinen Martti
& Riekkinen Wille<\/td>Johdatus Raamattuun<\/td> Kirjapaja, Helsinki 2008<\/td><\/tr> Riekkinen Wille<\/td> Kirjain vai Henki<\/td> Teos, Helsinki 2023<\/td><\/tr> R\u00e4is\u00e4nen Heikki (3)<\/td> Raamattun\u00e4kemyst\u00e4 etsim\u00e4ss\u00e4<\/td> Gaudeamus, Helsinki 1984<\/td><\/tr> R\u00e4is\u00e4nen Heikki (4)<\/td> Tuhat ja yksi tulkintaa – Luova n\u00e4k\u00f6kulma Raamattuun<\/td> Yliopistopaino, Helsinki 1989<\/td><\/tr> R\u00e4is\u00e4nen Heikki (5)<\/td> Rosoinen Raamattu<\/td> WSOY, Helsinki 2006<\/td><\/tr><\/tbody><\/table><\/figure>\n\n\n\n