Tutkimuksen 1. luvussa, johdannossa liitin kaksi k\u00e4sitett\u00e4 toisiinsa ristiriitaisella tavalla – uskonnoton ja usko. En pyri kumoamaan yleisesti hyv\u00e4ksyttyj\u00e4 k\u00e4sitteit\u00e4, mutta haluan kuitenkin pohtia niiden merkityksi\u00e4 avarammin.<\/p>\n\n\n\n
Uskonnoton on m\u00e4\u00e4ritelty sellaiseksi, joka ei usko Jumalaan. Tarkoittaako se, ettei h\u00e4nen tarvitse uskoa mihink\u00e4\u00e4n? T\u00e4m\u00e4n tutkimuksen perusteella n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 silt\u00e4, ett\u00e4 kyll\u00e4 tarvitsee. Uskonnoton sanana viittaa siihen, ettei usko ole mill\u00e4\u00e4n tavalla maailmakuvan pohjana. Materialistinen maailmakuva ei kuitenkaan perustu vain tieteelliseen tietoon, vaan my\u00f6s siihen uskoon, ettei ole olemassa muuta kuin materiaalinen todellisuus. T\u00e4t\u00e4 on k\u00e4sitelty laajasti, erityisesti luvuissa yksi ja kaksi.<\/p>\n\n\n\n
Uskonnottomuudella ehk\u00e4 halutaan antaa kuva, ett\u00e4 se maailmankuva perustuu tietoon eik\u00e4 uskoon. T\u00e4m\u00e4 on kuitenkin v\u00e4\u00e4r\u00e4 kuva. On totta, ett\u00e4 luonnontieteellist\u00e4 tietoa Jumalasta ei ole, mutta seh\u00e4n tarkoittaa ett\u00e4, tietoa ei ole. Tiedon puutetta ei voi muuttaa tiedoksi mill\u00e4\u00e4n tieteellisell\u00e4 tavalla.<\/p>\n\n\n\n
Luonnontiede oman m\u00e4\u00e4ritelm\u00e4ns\u00e4 mukaan ei tutki muuta kuin materiaalista todellisuutta. Joten se ei voi sanoa mit\u00e4\u00e4n materiaalisen todellisuuden ulkopuolella olevasta. V\u00e4itt\u00e4m\u00e4, ettei ole muuta kuin materiaalinen todellisuus, on metafyysinen, ei tieteellinen. Tieteellinen maailmankuva ei siis ole sama asia kuin materialistinen maailmakuva. Henkil\u00f6ll\u00e4 voi olla tieteellinen maailmankuva ja samalla my\u00f6s uskonnollinen maailmankuva. V\u00e4itt\u00e4isin siis, ett\u00e4 uskonnotonkin uskoo, h\u00e4n uskoo, ettei Jumalaa ole.<\/p>\n\n\n\n
Esko Valtaoja esitti oman uskontunnustuksensa kirjassaan \u201dKaiken teoria\u201d. Siin\u00e4 h\u00e4n kirjoitti sanan Sattuma isolla alkukirjaimella maailman synnyn yhteydess\u00e4. Se on h\u00e4nen uskonsa kohde. Toki tuskin h\u00e4n sit\u00e4 n\u00e4in ilmaisee, vaan sanoo ennemmin, ettei usko mihink\u00e4\u00e4n.<\/p>\n\n\n\n
Ateisti ei voi loogisesti sanoa Jumalan olemassaolosta uskovansa tieteeseen, koska tiede ei tutki Jumalan olemassaoloa. Muuten kyll\u00e4 tieteeseen voi uskoa, uskon ja luotan min\u00e4kin. Se on paras tapa tutkia materiaalista todellisuutta.<\/p>\n\n\n\n
Yleens\u00e4 ateisti tai uskonnoton sanookin olevansa agnostikko. T\u00e4m\u00e4 tarkoittaa, ettei voida tiet\u00e4\u00e4 onko Jumala olemassa, siis \u201dei voi tiet\u00e4\u00e4\u201d (a-gnosis).<\/p>\n\n\n\n
Kuitenkin mielest\u00e4ni sanalle ateisti pit\u00e4isi antaa arvon palautus. Kuka on ateisti, ilman arvolatausta ja leimaamista? Sana syntyy kahdesta osasta a-teisti. On siis ei-teisti, ei-jumalaa. Ateisti ei merkitse sit\u00e4, ett\u00e4 on tyhm\u00e4, ja \u201dtiet\u00e4\u00e4\u201d ettei Jumalaa ole. H\u00e4n on vain sit\u00e4 mielt\u00e4, ett\u00e4 Jumalaa ei ole.<\/p>\n\n\n\n
Jos soveltaa n\u00e4it\u00e4 ajatuksia uskonnottomiin kriitikkoihin, jotka ovat olleet hyvin tietoisia ja tarkkoja eri termien k\u00e4yt\u00f6st\u00e4, milt\u00e4 tilanne n\u00e4ytt\u00e4\u00e4? Cantell ja Dawkins eiv\u00e4t v\u00e4ltelleet ateistin nimityst\u00e4. Enqvist ei halunnut itse\u00e4\u00e4n kutsuttavan sill\u00e4 termill\u00e4, mutta Valtaoja kyll\u00e4 kutsuu Enqvisti\u00e4 ateistiksi. Valtaoja taas on p\u00e4\u00e4tt\u00e4nyt pysy\u00e4 agnostikkona, koska ei voi tiet\u00e4\u00e4 onko Jumalaa olemassa.<\/p>\n\n\n\n
Silti agnostikoksi itse\u00e4\u00e4n kutsuva Valtaoja kuitenkin ilmaisi kirjassaan itse olevansa tukevasti sill\u00e4 puolella, ett\u00e4 Sattuma on h\u00e4nen ainoa Jumalansa. H\u00e4n on ateisti, ilman arvostelua tai haukkumista, vain a-teisti, eli ei-jumalaa. Mielest\u00e4ni ei ole tarpeen liitt\u00e4\u00e4 ateistia halventavaa lis\u00e4yst\u00e4, ett\u00e4 h\u00e4n muka \u201dtiet\u00e4\u00e4\u201d, ettei Jumalaa ole. N\u00e4in ollen h\u00e4n olisi ateisti eik\u00e4 puolitiehen j\u00e4\u00e4nyt agnostikko. \u201d\u00c4\u00e4riateistiksi\u201d voisi kutsua henkil\u00f6\u00e4, joka vastoin olemassa olevaa tieteellist\u00e4 tai muutakaan tietoa v\u00e4itt\u00e4\u00e4 tiet\u00e4v\u00e4ns\u00e4, ettei Jumalaa ole. Enqvist tyrm\u00e4\u00e4 t\u00e4m\u00e4n termin omassa kirjassaan, mutta h\u00e4n ei ole ehk\u00e4 ajatellut asiaa t\u00e4st\u00e4 n\u00e4k\u00f6kulmasta. T\u00e4m\u00e4 olisi toimiva ratkaisu, jotta voitaisiin antaa ateisti-sana j\u00e4rkevien a-teistien k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n.<\/p>\n\n\n\n
Uskonnottomuus, mit\u00e4 se siis on? T\u00e4ss\u00e4 on esitetty vakiintuneesta k\u00e4sityksest\u00e4 poikkeava n\u00e4k\u00f6kulma. Uskonnottomuutta on monenlaista, mutta niiss\u00e4 usko on aina jollain tavalla mukana. Uskonnottomuus on nykyk\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 melko harhaan johtava termi. Tunnistan sek\u00e4 uskonnottomia, jotka uskovat, ett\u00e4 uskovia, jotka ovat uskonnottomia.
Ja jos viel\u00e4 k\u00e4rjist\u00e4\u00e4 v\u00e4itt\u00e4m\u00e4\u00e4, voisi sanoa, ett\u00e4 ei ole uskonnottomia, jotka eiv\u00e4t usko johonkin. T\u00e4ydellist\u00e4 tietoahan ei ole, tiedon loppuessa alkaa usko. Jumalan olemassaolo on kaikilla uskon asia, my\u00f6s sen kielt\u00e4minen.<\/p>\n\n\n\n
Ateistikin uskoo johonkin.<\/p>\n\n\n\n