T\u00e4ss\u00e4 tutkimuksessa on haettu j\u00e4rkeenk\u00e4yv\u00e4\u00e4 uskoa. J\u00e4rjellinen usko johti muutamaan muuhun adjektiiviin, jotka oli pakko p\u00e4\u00e4st\u00e4\u00e4 mukaan: avaruus, iloisuus ja suvaitsevaisuus, \u00e4lykk\u00e4\u00e4n lis\u00e4ksi. Suvaitsevaisuus on helposti negatiivinen termi, varsinkin jos ajattelee sen englanninkielist\u00e4 vastinetta \u201dtolerance\u201d. Se on siet\u00e4mist\u00e4, ei positiivista toisen kunnioitusta. T\u00e4ss\u00e4 tarkoitan ja k\u00e4yt\u00e4n termi\u00e4 positiivisesti – toisen mielipiteen ja uskon kunnioitusta tarkoittaen. Avaruutta olen pit\u00e4nyt jatkuvasti esill\u00e4, esimerkiksi vertauksella tikkataulusta. Iloisuus sanoo itsess\u00e4\u00e4n jo paljon, mutta viel\u00e4 sekin p\u00e4\u00e4see my\u00f6hemmin paremmin esille.<\/p>\n\n\n\n
T\u00e4m\u00e4n tutkimuksen yksi minua eteenp\u00e4in vienyt syntyajatus on, ett\u00e4 kristinusko yleisimmin samaistetaan tunkkaiseen, vanhentuneeseen ja ajat sitten relevanssinsa menett\u00e4neeseen k\u00e4sitykseen kristinuskosta. Ja t\u00e4llaisen uskon vastustaminen ja naurettavaksi osoittaminen on helppoa.<\/p>\n\n\n\n
Useita vuosia sitten sanoin, ett\u00e4 etsin tapaa olla \u201duskottavasti uskossa\u201d. Sill\u00e4 tarkoitin naurettavista uskon ilmaisuista poikkeavaa tapaa olla kristitty. T\u00e4ss\u00e4 ajassa monet uskoon liitetyt k\u00e4sitykset ovat ulkopuolisten mielest\u00e4 naurettavia. Eik\u00e4 syytt\u00e4, voisi t\u00e4m\u00e4n osan A perusteella sanoa. Mutta t\u00e4ytyyh\u00e4n kristinuskon olla resilientti ja relevantti my\u00f6s t\u00e4ss\u00e4 ajassa, n\u00e4in haluan ajatella.<\/p>\n\n\n\n
Miksi en\u00e4\u00e4 t\u00e4ss\u00e4 i\u00e4ss\u00e4 pit\u00e4isi ajatella kaikki uusiksi, eik\u00f6 \u201dgood old religion\u201d ole tarpeeksi hyv\u00e4 minulle? Koen haasteena etsi\u00e4 relevanttia tapaa olla kristitty, joka palvelisi my\u00f6s nuorempaa polvea, t\u00e4ss\u00e4 ajassa. Olen ollut t\u00e4m\u00e4n \u201duuden paradigman\u201d per\u00e4ss\u00e4 jo 90-luvun alusta asti, silloin itsekin juuri vasta 30 vuotta t\u00e4ytt\u00e4neen\u00e4, eli ei t\u00e4m\u00e4 mik\u00e4\u00e4n vanhuuden kynnyksell\u00e4 syntynyt h\u00f6peryys ole ollut. Nyt koen viimeistelev\u00e4ni t\u00e4t\u00e4 jo yli 30 vuotta sitten saamaani haastetta ja visiota.<\/p>\n\n\n\n
Tuo uskottavasti uskossa oleminen on kiteytynyt viimeisten vuosien aikana t\u00e4m\u00e4n luvun otsikoksi. Millaista on siis \u201davara, iloinen, \u00e4lyk\u00e4s ja suvaitsevainen\u201d usko? N\u00e4m\u00e4 samat adjektiivit olivat jo nettisivun etusivulla, jos satuit lukemaan niihin liitetyt lyhyet kuvaukset. T\u00e4ss\u00e4k\u00e4\u00e4n en esit\u00e4 joukkoa dogmeja, mutta hiukan laajemmin kuvauksin. Vain ideoita, joiden katson olevan laajan kristillisen uskon kriittisten rajojen sis\u00e4ll\u00e4. Uskon, ett\u00e4 n\u00e4ill\u00e4 ajatuksilla voi edelleen sanoa olevansa kristitty, j\u00e4rkev\u00e4sti ja uskottavasti.<\/p>\n\n\n\n
Tutkimuksen tekstit ovat viitanneet t\u00e4h\u00e4n jatkuvasti, siksi esit\u00e4n vain muutamia keskeisi\u00e4 ajatuksia. Minulle se merkitsee ensinn\u00e4kin sit\u00e4, ett\u00e4 ei ole yht\u00e4 totuutta. Kaikki katsovat todellisuutta omien silm\u00e4lasiensa l\u00e4pi, siis subjektiivisesti. Minun ei tarvitse torjua ja vastustaa eri tavalla ajattelevia, mutta ei my\u00f6sk\u00e4\u00e4n taipua painostukseen omien perusteltujen ajatusteni kanssa. Diversiteetti ja erilaisuus on rikkaus. Alkukirkon aikana moninaisuus ja erilaisuus kukoisti. N\u00e4kemyksi\u00e4 oli paljon, erilaisia, kilpailevia. Valitettavasti \u2013 ja oli ehk\u00e4 kristikunnan suurin virhe alkuaikoina \u2013 yhden \u201doikeaoppisen\u201d uskon hakeminen ja toisten torjuminen, jopa v\u00e4kivalloin, johti ik\u00e4viin seurauksiin. Siltik\u00e4\u00e4n moninaisuus ei tukahtunut, sen todistaa t\u00e4m\u00e4n p\u00e4iv\u00e4n kristillisten ilmauksien laaja kirjo. Nyt on nousussa moninaisuuden ja avarakatseisuuden kunnioitus ja edist\u00e4minen.<\/p>\n\n\n\n
Yksi suosikki kielikuvani l\u00f6ytyy tikkataulusta. Tikka osuu tauluun sadoilla eri tavoilla. T\u00e4ss\u00e4 tikkataulussa ei ole h\u00e4r\u00e4nsilm\u00e4\u00e4 (\u201dbull\u2019s eye\u201d), johon pit\u00e4isi t\u00e4hd\u00e4t\u00e4. On hyv\u00e4 keskustella, k\u00e4yd\u00e4 dialogia, keskin\u00e4isess\u00e4 kunnioituksessa, mutta kun joku v\u00e4itt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 h\u00e4n on osunut ainoana keskelle, se tukahduttaa dialogin.<\/p>\n\n\n\n
Avaran kristillisyyden voisi lyhyesti tiivist\u00e4\u00e4: erilaisuuden kunnioittaminen, uskon ja el\u00e4m\u00e4n moninaisuuden ymm\u00e4rt\u00e4minen ja arvostaminen.<\/p>\n\n\n\n
T\u00e4ss\u00e4 joitakin ajatuksia, kuinka ilon pit\u00e4isi kuulua kristillisyyteen: Ilon pit\u00e4isi olla iloa t\u00e4ss\u00e4 ajassa, liiallinen tuonpuoleisuus helposti tukahduttaa ilon. Valitettavasti usein harras kristillisyys on jopa lietsonut el\u00e4m\u00e4n synkkyyden korostusta. Tuonpuoleisen ilon hintana on saatettu pit\u00e4\u00e4 t\u00e4m\u00e4n ajan kurjuutta. On jopa pyritty kurjuuteen ja askeesiin. T\u00e4m\u00e4 oli jo varhaisessa kristillisyydess\u00e4 yksi voimakas suuntaus. Silloin uskottiin viel\u00e4 Kristuksen paluun olevan l\u00e4hell\u00e4, eik\u00e4 n\u00e4in ollen arkiel\u00e4m\u00e4ss\u00e4 kannattanut en\u00e4\u00e4 tuhlata aikaa, vaan valmistautua tuonpuoleiseen, joka oli aivan k\u00e4sill\u00e4. Er\u00e4skin piispa, kirkkois\u00e4 Origenes oli kuohinnut itsens\u00e4, ettei vain syntinen ilo p\u00e4\u00e4sisi valtaan (Halldorf s.65). Hengen hedelm\u00e4, siis uskon vaikutus el\u00e4m\u00e4\u00e4n on parhaimmillaan \u201drakkaus, ilo, rauha\u201d jne (Galatalaiskirje 5:22\u201323).<\/p>\n\n\n\n
Jos kristillisyys viel\u00e4 uudelleen alkaisi kiinnostaa t\u00e4m\u00e4n ajan ihmisi\u00e4, mielest\u00e4ni ilo on siin\u00e4 avainasemassa. Iloinen kristillisyys on el\u00e4m\u00e4st\u00e4 nauttimista, \u201d\u201d\u00e4l\u00e4 tartu, \u00e4l\u00e4 maista, \u00e4l\u00e4 kosketa\u201d ovat vain arvottomia k\u00e4skyj\u00e4, ja tyydytt\u00e4v\u00e4t ihmisen ylpeytt\u00e4\u201d (Kolossalaiskirje 2:21\u201323). Tietenkin el\u00e4m\u00e4st\u00e4 nauttimisen tulee olla vastuullista eik\u00e4 pid\u00e4 vahingoittaa toisia. K\u00e4skyjen ja s\u00e4\u00e4nt\u00f6jen sijaan voisi korostaa \u201del\u00e4m\u00e4st\u00e4 nousevia arvoja\u201d, siis ett\u00e4 el\u00e4m\u00e4 opettaa mik\u00e4 on hyv\u00e4\u00e4 ja mik\u00e4 vahingollista. Niist\u00e4 ei pid\u00e4 tehd\u00e4 k\u00e4skykokoelmaa ja uskonnon perusteella vaatia niiden sokeaa noudattamista.<\/p>\n\n\n\n
Sit\u00e4 ei voi luvata kenellek\u00e4\u00e4n, ett\u00e4 el\u00e4m\u00e4 menee aina kuin Str\u00f6ms\u00f6ss\u00e4. Vaikeuksien keskell\u00e4 iloinen kristillisyys voisi ilmet\u00e4 keskin\u00e4isen\u00e4 huolenpitona ja kiitollisuutena siit\u00e4, mik\u00e4 on hyvin.<\/p>\n\n\n\n
Seksuaalivastaisuus on paljon esill\u00e4 ja kristillisyys kovan kritiikin kohteena. Valitettavasti joitakin UT:n kohtia on yliviljelty, ja my\u00f6s antiikin ajan filosofiat vaikuttivat negatiivisesti. Kaikki keskeiset filosofiat: platonilaisuus, epikurolaisuus, stoalaisuus ym. olivat kaikki hyvin seksuaalivastaisia. Sellaiseksi muotoutui my\u00f6s alkukirkon polku, ja monet kirkkois\u00e4t lis\u00e4siv\u00e4t v\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 taakkaa. Pahin heist\u00e4 oli ehk\u00e4 Augustinus. Liek\u00f6 h\u00e4nen omat tuskansa siirtyneet opetukseen? H\u00e4nell\u00e4 oli n\u00e4et ennen k\u00e4\u00e4ntymist\u00e4\u00e4n kristityksi jalkavaimo ja lapsi t\u00e4m\u00e4n kanssa. Jalkavaimot olivat yleisi\u00e4 siihen aikaan. K\u00e4\u00e4ntymyksens\u00e4 ja piispuutensa ehtona h\u00e4n joutui luopumaan rakastamastaan naisesta ja l\u00e4hett\u00e4m\u00e4\u00e4n h\u00e4net Afrikkaan. H\u00e4nell\u00e4 taisi olla nuoren miehen vahva seksuaalivietti, ja yht\u00e4l\u00f6 oli h\u00e4nelle mahdoton. Ei siis ihme, jos jutut menev\u00e4t silloin v\u00e4h\u00e4n kieroon.<\/p>\n\n\n\n
Seksi on yksi el\u00e4m\u00e4n eliksiireist\u00e4, ja on vahinko, ett\u00e4 kristillisyys on ajautunut ik\u00e4v\u00e4n moraalinvartijan asemaan. En tietenk\u00e4\u00e4n tarkoita vapaata seksi\u00e4, mutta j\u00e4lleen \u201del\u00e4m\u00e4st\u00e4 nousevia arvoja\u201d voisi pit\u00e4\u00e4 esill\u00e4, ja v\u00e4hemm\u00e4n sormen heristely\u00e4. T\u00e4st\u00e4 voisi jatkaa aiheeseen seksuaaliv\u00e4hemmist\u00f6ist\u00e4, mihin on aikaisemmin lyhyesti viitattukin.<\/p>\n\n\n\n
T\u00e4m\u00e4 on n\u00e4ist\u00e4 aiheista laajin k\u00e4sitelt\u00e4v\u00e4ksi. Siit\u00e4 koko t\u00e4m\u00e4 tutkimukseni A-osa suurimmalta osaltaan puhuukin. L\u00e4ht\u00f6kohtana on tieteen arvostus tunnistaen kuitenkin sen rajoitukset. Tiede tutkii materiaalista maailmaa.<\/p>\n\n\n\n
Olen valinnut eritt\u00e4in \u00e4lykk\u00e4iden tieteen ammattilaisten kritiikin, jotta voisi n\u00e4hd\u00e4, l\u00f6ytyyk\u00f6 niihin \u00e4lykk\u00e4it\u00e4, perusteltuja vastauksia ja kest\u00e4\u00e4k\u00f6 kristillisyys t\u00e4ss\u00e4 rumputulessa. T\u00e4m\u00e4n kirjan perusteella itse uskallan sanoa, ett\u00e4 kyll\u00e4 kest\u00e4\u00e4. Mutta uudelleen sanoitettuna. T\u00e4t\u00e4 kriittisyytt\u00e4 ja uudelleen arviointia on tehty jo pari sataa vuotta – my\u00f6s kristityt itse. Ehk\u00e4 voi jopa sanoa, ett\u00e4 sit\u00e4 on tehty aina. Se on hyv\u00e4 asia. Usko pit\u00e4\u00e4 sanoittaa uudelleen kuhunkin aikaan sopivaksi.<\/p>\n\n\n\n
T\u00e4m\u00e4n kirjan keskeiset teemat, joiden on n\u00e4hty tarvitsevan uudelleen sanoitusta ovat mm: Raamattun\u00e4kemys, joka ottaa akateemisen teologian, arkeologian ja muun uuden tiedon huomioon. Toiseksi kokonaisuudeksi voisi niputtaa kaikki ne uskon sis\u00e4ll\u00f6n kohdat, joita on kritisoitu laajasti, ja joita t\u00e4ss\u00e4 kirjassa on pyritty sanoittamaan v\u00e4ljemmin ja uudella tavalla.<\/p>\n\n\n\n
Uskon t\u00e4ytyy k\u00e4yd\u00e4 j\u00e4rkeen, ja se voi olla j\u00e4rkeen k\u00e4yv\u00e4\u00e4. T\u00e4ss\u00e4 esitetyn ei tarvitse olla ainoa kristillisyyden muoto, eik\u00e4 j\u00e4rke\u00e4 tarvitse ainoana nostaa jalustalle. Monille on ollut ongelma, ett\u00e4 j\u00e4rki ei ole ollut mukana uskon sis\u00e4ll\u00f6n muutoksissa.<\/p>\n\n\n\n
Toisen uskon kunnioitus on positiivista suvaitsevaisuutta. Lis\u00e4ksi siihen liittyy inklusiivisuus, siis ajatus, ett\u00e4 erilainenkin usko voi vied\u00e4 toivottuun lopputulokseen \u2013 vapauteen t\u00e4ss\u00e4 el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 ja mahdolliseen iankaikkiseen el\u00e4m\u00e4\u00e4n, mit\u00e4 se onkin. Muutkin uskonnot ovat aitoa Jumalan etsint\u00e4\u00e4.
Tekstit pohjautuvat kirjaan \u201dVoiko uskonnoton uskoa\u201d (Lehtinen, 2021).<\/p>\n\n\n\n
| Halldorf Peter<\/td> | 21 Kirkkois\u00e4\u00e4<\/td> | Barents Publishers-Fin, Kokkola 2000<\/td><\/tr> |
| Lehtinen Jyri<\/td> | Voiko uskonnoton uskoa<\/td> | Jyri Lehtinen, Espoo 2021<\/td><\/tr><\/tbody><\/table><\/figure>\n\n\n\n |