Erotan k\u00e4sittein\u00e4 uskon ja uskonnon toisistaan. Uskonnot ovat kirkkoja, valtarakenteita, j\u00e4rjestelmi\u00e4 ja organisaatioita, joihin kohdistuva kritiikki on erilaista kuin itse uskoon kohdistuva. Aivan kuten yliopistot ja niiden laajat rakenteet, osin poliittisetkin valtarakenteet, ovat aivan eri asia kuin tieteen teko ruohonjuuritasolla. Toki kirkot pit\u00e4v\u00e4t yll\u00e4 my\u00f6s uskon oppia ja \u201doikeaoppisuutta\u201d, ja silt\u00e4 osin k\u00e4sitteet menev\u00e4t p\u00e4\u00e4llekk\u00e4in.<\/p>\n\n\n\n
Olen k\u00e4ynyt aikaisemmin mainitsemani nelj\u00e4n ateistin tai uskonnottoman kirjat l\u00e4pi, ja pyrkinyt kirjaamaan yl\u00f6s kaiken keskeisen kritiikin, jota niiss\u00e4 esitet\u00e4\u00e4n. Sen j\u00e4lkeen luokittelin kritiikin eri ryhmiin, joita t\u00e4ss\u00e4 nyt vaiheittain esittelen. Cantell osoittaa laajinta uskon sis\u00e4ll\u00f6n tuntemusta, eik\u00e4 ihme, onhan h\u00e4n uskovan perheen ja suvun kasvatti. Her\u00e4tt\u00e4j\u00e4juhlat kes\u00e4isin paljastavat suvun her\u00e4nneiksi eli tutummin k\u00f6rteiksi. Kun siis p\u00e4\u00e4st\u00e4\u00e4n uskon sis\u00e4lt\u00f6\u00f6n, h\u00e4nell\u00e4 on paljon sanottavaa. Mutta yll\u00e4tyksekseni, itse uskonnon tai voisiko yksinkertaistaa hieman ja sanoa kirkon kritiikki\u00e4 h\u00e4nell\u00e4 ei ole kirjassa lainkaan.<\/p>\n\n\n\n
Saman yll\u00e4tyksen koen Dawkinsin kanssa. H\u00e4nenk\u00e4\u00e4n kritiikkins\u00e4 ei ole saanut juurikaan tulta kirkollisista asioista. Paitsi kun h\u00e4n esitt\u00e4\u00e4 lapset uskonnon uhreina, tosin palaten vuoteen 1858. Mutta kritiikin periaatteet h\u00e4n tuo t\u00e4h\u00e4n p\u00e4iv\u00e4\u00e4n:<\/p>\n\n\n\n
N\u00e4ist\u00e4 periaatteista h\u00e4n etenee lasten hyv\u00e4ksik\u00e4yt\u00f6n ongelmiin kirkossa, mutta siihen paneudutaan etiikan kritiikin osiossa.<\/p>\n\n\n\n
Enqvist puolestaan keskittyy juuri uskonnon kritisoimiseen. H\u00e4nell\u00e4 ei ole juurikaan sanomista uskon sis\u00e4ll\u00f6st\u00e4, h\u00e4n itsekin sanoo, ettei se kiinnosta h\u00e4nt\u00e4. Tai h\u00e4n ei tied\u00e4 siit\u00e4, mit\u00e4 sanoisi. Enqvistin kritiikki\u00e4 valikoitui analyysiss\u00e4ni 21 kohtaa tai kokonaisuutta, ja niist\u00e4 8 koskee uskontoa.<\/p>\n\n\n\n
Ensimm\u00e4isen\u00e4, Enqvistille uskontokent\u00e4n hajanaisuus osoittaa, ettei sielt\u00e4 l\u00f6ydy mit\u00e4\u00e4n oikeaa tietoa, eik\u00e4 ole mit\u00e4\u00e4n \u201dJumala-aistia\u201d, jolla olisi intuitiivisesti selv\u00e4\u00e4, ett\u00e4 Jumala on olemassa. Hajanaisuudesta h\u00e4n luettelee jo Suomen luterilaisuuden sis\u00e4lt\u00e4v\u00e4n 50 nimikett\u00e4, protestanttisuus edelleen yh\u00e4 lis\u00e4\u00e4 erillisi\u00e4 kirkkokuntia. Ja kaikki protestantitkin yhteens\u00e4 ovat vain v\u00e4hemmist\u00f6 maailman 2.3 miljardin kristikunnasta (Enqvist (2), 2012, s.50\u201352). Edelleen Suomen luterilaisen kirkon sis\u00e4puolikin on kuin \u201drisainen tilkkut\u00e4kki\u201d. T\u00e4t\u00e4 moninaisuutta Enqvist pit\u00e4\u00e4 porukkana, jossa kaikki pyrkiv\u00e4t huutamaan toistensa p\u00e4\u00e4lle. Moninaisuus tai diversiteetti ei siis ole Enqvistin mieleen, ainakaan uskonnon sis\u00e4ll\u00e4.<\/p>\n\n\n\n
Seuraavaksi Enqvist kritisoi eri tavalla ajattelevia kristittyj\u00e4 ensin luokittelemalla heid\u00e4t taantumuksellisiin, konservatiiveihin ja liberaaleihin. Valitettavasti vakavasti otettavan kritiikin sijaan h\u00e4n keskittyy naureskelemaan n\u00e4kemilleen ja kuulemilleen asioille erilaisissa uskonnollisissa yhteis\u00f6iss\u00e4 vieraillessaan. My\u00f6sk\u00e4\u00e4n kuvaukset n\u00e4ist\u00e4 ryhmist\u00e4 eiv\u00e4t ole kovin analyyttisia, mutta jokaisen suhde Raamattuun esitell\u00e4\u00e4n, mutta nekin melko kieli poskella (s.67\u201375). Lopuksi h\u00e4n pamauttaa: \u201dItse v\u00e4itt\u00e4isin: tiede ei selit\u00e4 kaikkea, mutta uskonto ei selit\u00e4 mit\u00e4\u00e4n.\u201d Vaikeaa siis saada t\u00e4st\u00e4 oikein kiinni, mik\u00e4 on kritiikki\u00e4, jota voisi oikeasti k\u00e4sitell\u00e4. Enqvist ei pyri ymm\u00e4rt\u00e4m\u00e4\u00e4n mit\u00e4\u00e4n tahoa, h\u00e4n vain k\u00e4\u00e4nt\u00e4\u00e4 heid\u00e4t toisiaan vastaan, osoittaakseen, ettei miss\u00e4\u00e4n ole mit\u00e4\u00e4n j\u00e4rke\u00e4.<\/p>\n\n\n\n
Katolinen kirkko saa osansa, paavin erehtym\u00e4tt\u00f6myys, j\u00e4ykk\u00e4 pappishierarkia, absoluuttiseksi totuudeksi julistettu dogmi, kansanomainen taikausko, Neitsyt Maria ja pyhimysten kaltaiset henkiolennot. Vastakohdaksi t\u00e4lle Enqvist esittelee karismaattiset suunnat, kuin h\u00e4n n\u00e4kisi siell\u00e4 parempaa kristillisyytt\u00e4, henkil\u00f6kohtaisempaa. Mutta sitten h\u00e4n alkaakin taas naureskelevan hulluuksien esittelyn, joita karismaattiset suunnat tarjoavat. H\u00e4n p\u00e4\u00e4tyy sanomaan: \u201dKristinuskossa onkin yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4n paljon piirteit\u00e4, jotka \u2026 laskettaisiin taikauskoksi.\u201d (s.78\u201384)<\/p>\n\n\n\n
Kirjan lopulla palataan uudestaan kirkon moni\u00e4\u00e4nisyyteen ja kirkon (yhden) kannan puuttumiseen. Moninaisuus tuntuu v\u00e4lill\u00e4 olevan hyve, mutta kirkossa pahe ja j\u00e4\u00e4 ep\u00e4selv\u00e4ksi, mill\u00e4 logiikalla arviointia tehd\u00e4\u00e4n. Paitsi ett\u00e4 uskonto on pahasta, miten p\u00e4in tahansa sit\u00e4 katsoo. Sananvapauttakin uskonto rajoittaa, mutta todisteeksi pit\u00e4\u00e4 ottaa muslimivaltio Iran. No, onhan siell\u00e4 uskonto, \u00e4\u00e4rimm\u00e4inen versio islamilaisuudesta.<\/p>\n\n\n\n
Jumalanpilkka palaa taas jo 1800-luvulle, mutta se oli viel\u00e4 1960-luvullakin rangaistavaa, ja 1964 polemiikin j\u00e4lkeen yksi oikeudenk\u00e4yntikin viel\u00e4 k\u00e4ynnistyi.
Todella iso kanto kaskessa Enqvistille on lapsikaste, ja sit\u00e4 h\u00e4n kritisoi 15 sivua (s.167\u2013183). Se on moraalitonta, ja pakkoliitt\u00e4mist\u00e4 kirkkoon. Paikoin h\u00e4n k\u00e4y aika kuumana t\u00e4st\u00e4 aiheesta. H\u00e4n perustelee jopa niin, ettei lapsikasteella ole Raamatullista perustaa, ja kertoo kuinka lapsikaste tuli vasta Augustinuksen j\u00e4lkeen 400-luvulla, koska perisynti\u00e4 seurasi se, ett\u00e4 kastamaton vauvakin joutuu kadotukseen. Edelleen monet protestantitkaan eiv\u00e4t hyv\u00e4ksy lapsikastetta, joten Enqvistin mielest\u00e4 sit\u00e4 ei pit\u00e4isi my\u00f6sk\u00e4\u00e4n luterilaisten harjoittaa. Pahinta Enqvistille n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 olevan juridinen sitoumus kirkon j\u00e4senyyteen, ennen kuin lapsi itse voi asiasta p\u00e4\u00e4tt\u00e4\u00e4.<\/p>\n\n\n\n
Viel\u00e4 Enqvist kritisoi l\u00e4hetysty\u00f6t\u00e4, ihmisten k\u00e4\u00e4nnytt\u00e4mist\u00e4. H\u00e4n k\u00e4y l\u00e4pi laajan joukon l\u00e4hetysj\u00e4rjest\u00f6j\u00e4, ja kritisoi mm. ep\u00e4tasapuolisuutta, kun kaikki eiv\u00e4t saa samalla tavalla (kritisoimatta) mainostaa omaa vakaumustaan. Viittaus on Vapaa-ajattelijoiden kampanjaan, joka sai kritiikki\u00e4 uskovilta.<\/p>\n\n\n\n
Viimeiseksi t\u00e4ss\u00e4 aihepiiriss\u00e4 Enqvisti\u00e4 kismitt\u00e4\u00e4 kirkon verotusoikeus, joka yhten\u00e4 vuonna tuotti jopa 953 miljoonaa ja omaisuus, jonka h\u00e4n laskee olevan hieman yli 3 miljardia. Mit\u00e4\u00e4n oikeutta omaisuuteen h\u00e4nen mielest\u00e4\u00e4n kirkolla ei ole, ja jos se vuokraisi maitaan, olisi se moraalitonta.<\/p>\n\n\n\n
Valtaojalla on my\u00f6s v\u00e4itteit\u00e4 ja kritiikki\u00e4, joita voi pit\u00e4\u00e4 uskontotason kysymyksin\u00e4. Ensimm\u00e4iseksi vastaan tulee logiikka, ett\u00e4 koska mik\u00e4\u00e4n enemmist\u00f6 ei ole yhdenk\u00e4\u00e4n uskonnon takana, kaikki ovat v\u00e4\u00e4r\u00e4ss\u00e4. L\u00e4ht\u00f6kohtia on vain kaksi: Kaikkien uskontojen takana on sama Jumala, joten uskonnot ovat vailla merkityst\u00e4. Tai toiseksi, kaikki uskonnot ovat ihmisen keksint\u00f6\u00e4 (Valtaoja, 2012, s.167\u2013168). Mist\u00e4 n\u00e4m\u00e4 l\u00e4ht\u00f6kohdat nousevat, j\u00e4\u00e4 ep\u00e4selv\u00e4ksi. Edelleen h\u00e4n esitt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 uskonto edelsi Jumalaa, ja t\u00e4lle v\u00e4itteelle on se perustelu, ett\u00e4 jo ennen juutalaisten Jahvea oli vaikkapa sumerilaisten taivaanjumala, siis erilaisia polyteistisi\u00e4 jumalia siell\u00e4 t\u00e4\u00e4ll\u00e4. Siisp\u00e4 uskonto, eli ihmisen tarve uskoa jumaluuteen edelsi kaikkia nyky\u00e4\u00e4n vakavasti otettavia uskontoja. Kuinka siit\u00e4 voi johtaa ajatuksen, ett\u00e4 uskonto ei ole l\u00e4ht\u00f6isin Jumalasta, vaatii rajauksia ajattelussa. Esimerkiksi sen, ett\u00e4 Jumalan – ollakseen olemassa – on t\u00e4ytynyt toteuttaa tietty\u00e4 agendaa ja mm. ilmoittaa itsens\u00e4 heti ennen kuin mit\u00e4\u00e4n uskontoja ehtii synty\u00e4.
Uskontojen suuri m\u00e4\u00e4r\u00e4 tekee niist\u00e4 kaikista ihmisen keksint\u00f6\u00e4, kritisoi Valtaoja.<\/p>\n\n\n\n
Ihmisen tarve l\u00f6yt\u00e4\u00e4 selitys kaikelle on primitiivisest\u00e4 tasosta kehittynyt monoteismiksi, ja selitt\u00e4\u00e4 Jumalan, jota ei ole olemassa. Uskontotiede, neurotieteet ja evoluutiopsykologia todistavat t\u00e4st\u00e4, Valtaojan mukaan.<\/p>\n\n\n\n
Vain yksi uskonto voi olla oikeassa, ja ristiriitojen m\u00e4\u00e4r\u00e4 on niin suuri, ett\u00e4 se yksikin on suurella todenn\u00e4k\u00f6isyydell\u00e4 v\u00e4\u00e4r\u00e4, ja vain ihmisten keksint\u00f6\u00e4. Kirjoitettuaan t\u00e4m\u00e4n Valtaoja my\u00f6nt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 \u201dt\u00e4ss\u00e4 on kaksi n\u00e4k\u00f6kantaa, kaksi kesken\u00e4\u00e4n kilpailevaa teoriaa\u201d (s.177). Siis paino sanalla teoria, kumpikaan ei voi laittaa tieteellisi\u00e4 todisteita p\u00f6yt\u00e4\u00e4n. Onko Jumala olemassa vai ei, kumpikin puoli v\u00e4ittelyss\u00e4 on vain teoriaa, luonnontieteen n\u00e4k\u00f6kulmasta.<\/p>\n\n\n\n
Keskeiset kritiikki\u00e4 saavat asiat ovat kirkon valta ja vallank\u00e4ytt\u00f6, hierarkkisuus, ja erehtym\u00e4tt\u00f6myys, lapsikaste, diversiteetin salliminen jopa saman uskonnon sis\u00e4ll\u00e4 sek\u00e4 taikauskoiset n\u00e4kemykset. Uskontojen m\u00e4\u00e4r\u00e4 ja ristiriitaisuus nousi my\u00f6s esille.
En k\u00e4sittele muita uskontoja kuin kristinuskoa t\u00e4ss\u00e4 kirjassa. Se ei tarkoita muiden v\u00e4h\u00e4ttely\u00e4, vain rajausta, sill\u00e4 useampien uskontojen k\u00e4sittely tekisi t\u00e4m\u00e4n hyvin monimutkaiseksi ja aihe laajenisi liikaa.<\/p>\n\n\n\n
Ihan ensimm\u00e4iseksi katsotaan hieman tarkemmin Dawkinsin v\u00e4itett\u00e4 lapsen oikeuksien polkemisesta. Tarina on tietenkin hyvin tunteellinen, aina jos lapsi otetaan pois vanhemmiltaan, se on vaikeaa. Kuitenkin Dawkins n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 unohtavan, ett\u00e4 niin yhteiskunnassa tehd\u00e4\u00e4n t\u00e4ll\u00e4kin hetkell\u00e4. Lastensuojelu toimii viranomaisten m\u00e4\u00e4rittelemin periaattein, ja \u00e4\u00e4ritapauksissa ottaa lapsen pois vanhemmiltaan. Tavoitteena on lapsen etu, tietenkin. Mutta l\u00e4hesk\u00e4\u00e4n aina se ei ole selv\u00e4\u00e4, mik\u00e4 se on. Dawkinsin kritiikiss\u00e4 k\u00e4y selv\u00e4ksi, ett\u00e4 h\u00e4nen arvoissaan \u201dveden pieni pirskottelu\u201d (kaste) ei ole korkealla h\u00e4nen arvoj\u00e4rjestyksess\u00e4\u00e4n, kuten tietenkin on ilmeist\u00e4, onhan h\u00e4n uskonnoton, ateisti. Lapsen oikeus vanhempiinsa on suurempi arvo. Itsekin yhdyn t\u00e4h\u00e4n n\u00e4kemykseen, ja n\u00e4in t\u00e4n\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 yleisesti ajatellaan kristillisiss\u00e4 ja j\u00e4lkikristillisiss\u00e4 maissa. Silti, tuolloin 1800-luvulla, kirkon yhteyteen ottaminen, oli eritt\u00e4in t\u00e4rke\u00e4 asia, ja se, ett\u00e4 silloiset p\u00e4\u00e4tt\u00e4j\u00e4t pitiv\u00e4t sit\u00e4 t\u00e4rke\u00e4mp\u00e4n\u00e4 kuin vanhempien oikeuksia, ei ole suuri yll\u00e4tys. Kuten Dawkins itsekin toteaa, kirkon p\u00e4\u00e4tt\u00e4j\u00e4t uskoivat toimivansa lapsen parhaaksi. Periaate oli oikea, mutta arvoj\u00e4rjestys vastoin Dawkinsin arvoja. Kritiikkin\u00e4 t\u00e4m\u00e4 liittyy historialliseen kritiikkiin, jota jo k\u00e4sittelin.<\/p>\n\n\n\n
Lapsen kastaminen nousee esiin my\u00f6s, sen k\u00e4sittelen pian. Mutta my\u00f6s oman uskon kritiikitt\u00f6m\u00e4st\u00e4 oikeana pit\u00e4misest\u00e4, kirkko saa kirpe\u00e4\u00e4 kritiikki\u00e4 Dawkinsilta. Ilman todisteita viel\u00e4. T\u00e4m\u00e4 on poleeminen v\u00e4ite, kun 2000-luvun luonnontieteilij\u00e4n k\u00e4sitys todisteista on aivan eri kuin 1800-luvun uskonnon johtajilla. Silti uskallan v\u00e4itt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 tuolloinkin asiat oli mietitty tarkkaan ja periaatteet pohdittu, eik\u00e4 ratkaisuja tehty kevyin perustein. T\u00e4m\u00e4n havaitsee, kun kaivaa hieman esiin tuon ajan kirjallisuutta, kristillisi\u00e4 ajattelijoita. Se, ett\u00e4 Dawkins esitt\u00e4\u00e4 sen ajan uskonnon johtajat \u201dkritiikitt\u00f6min\u00e4\u201d ja \u201dilman todisteita oikeassa olevina\u201d, on pakko laskea populismin puolelle. Onhan h\u00e4n kirjallaan toteuttamassa selke\u00e4\u00e4 missiota, kumoamassa uskontoja ja kaatamassa Jumalaa. Se on h\u00e4nen agendansa, ja populistinen v\u00e4ite sopii siihen hyvin. En v\u00e4it\u00e4, ett\u00e4 asiat olisi tehty oikein tuolloin 1800-luvulla, mutta niit\u00e4 oli pohdittu ja valmisteltu tarkasti.<\/p>\n\n\n\n
Edell\u00e4 n\u00e4htiin, kuinka Dawkins puolusti moniarvoista todellisuutta. Erityisesti h\u00e4n vastustaa varmaa \u201doikeassa olemista\u201d. Siis erehtym\u00e4tt\u00f6myytt\u00e4, totuuden omistamista yksin\u00e4\u00e4n. Enp\u00e4 voisi olla enemp\u00e4\u00e4 samaa mielt\u00e4. Mutta t\u00e4m\u00e4h\u00e4n on postmoderni totuusk\u00e4sitys, ja sit\u00e4 Dawkins taas vastustaa kiihke\u00e4sti. Niin, kyll\u00e4h\u00e4n h\u00e4n lis\u00e4\u00e4 \u201dilman todisteita\u201d, viitaten kai luonnontieteelliseen todisteiden k\u00e4sitteeseen. On pakko kuitenkin todeta, ett\u00e4 juuri sit\u00e4, mit\u00e4 h\u00e4n vastustaa, h\u00e4n itse my\u00f6s edustaa. H\u00e4n uskoo, ett\u00e4 luonnontieteiss\u00e4 on ainoa tieteellinen totuus, eik\u00e4 todellista tietoa ole tieteen ulkopuolella. T\u00e4m\u00e4 kiertyy positivismiin, skientismiin ja luonnontieteen ekspansionismiin, joita jo k\u00e4siteltiin.<\/p>\n\n\n\n
Jatkan samaa aihetta, Enqvistin kritiikin kera. Erehtym\u00e4tt\u00f6myys (paavin), absoluuttiseksi julistettu dogmi, ehdoton oikeassa oleminen – ne ovat paitsi katolisten, my\u00f6s ihan Suomen luterilaisten ongelma, ainakin ns. taantumuksellisten. T\u00e4st\u00e4kin voisi kuvitella, ett\u00e4 h\u00e4n kannattaa v\u00e4ljemp\u00e4\u00e4 totuusk\u00e4sityst\u00e4, mik\u00e4 olisi my\u00f6nteist\u00e4, minun mielest\u00e4ni. Mutta ei. Enqvist ajattelee, ett\u00e4 he eiv\u00e4t tied\u00e4 mit\u00e4\u00e4n, ei heill\u00e4 ole mit\u00e4\u00e4n tietoa. H\u00e4nh\u00e4n pamauttaa: \u201dtiede ei selit\u00e4 kaikkea, mutta uskonto ei selit\u00e4 mit\u00e4\u00e4n.\u201d Siis aivan sama uskomus, mist\u00e4 h\u00e4n syytt\u00e4\u00e4 uskontojen edustajia, sit\u00e4 samaa h\u00e4n tieteen nimiss\u00e4 edustaa itse. Vain yhden totuuden k\u00e4sityst\u00e4, ja sen omistavat luonnontieteilij\u00e4t, joihin h\u00e4n itse kuuluu. \u201dTieteen ja \u201dtoisenlaisen tiedon\u201d esitt\u00e4minen tasavertaisina on kristillinen strategia\u2026\u201d s.148). Tosin eiv\u00e4t humanistiset, ihmistieteet kuulu my\u00f6sk\u00e4\u00e4n Enqvistin todelliseen m\u00e4\u00e4ritelm\u00e4\u00e4n tieteest\u00e4, vain luonnontiede. Toisenlaista tietoa ei ole \u2013 epistemologiasta on tullut ontologiaa, toistan j\u00e4lleen kerran.<\/p>\n\n\n\n
Useaan otteeseen Enqvist nostaa esiin uskonnon sis\u00e4isen ristiriitaisuuden, Suomen kirkkokin on sis\u00e4lt\u00e4 kuin \u201drisainen tilkkut\u00e4kki\u201d. Edell\u00e4 totesin, ett\u00e4 h\u00e4n kritisoi absoluuttisia totuuksia ja erehtym\u00e4tt\u00f6myytt\u00e4 uskonnossa, mutta nyt tykit on k\u00e4\u00e4nnetty ymp\u00e4ri ja nyt kritisoidaankin sit\u00e4, ettei ole yht\u00e4 totuutta. Nyt on vaikea pysy\u00e4 k\u00e4rryill\u00e4, kuinka t\u00e4m\u00e4 k\u00e4\u00e4ntyikin nyt t\u00e4ysin ymp\u00e4ri. Enqvist vaatii \u201dkirkon kantaa\u201d asioihin. Erilaisuuden salliminen ei ole hyv\u00e4ksytt\u00e4v\u00e4\u00e4, ei k\u00e4y, ett\u00e4 eri porukat ajattelevat eri tavoilla. Kaipa paras selitys l\u00f6ytyy positivismista, jos uskoo, ett\u00e4 on vain yksi totuus kaikessa, ei niiden silm\u00e4lasien l\u00e4pi voi n\u00e4hd\u00e4 monitasoista, diversiteetti\u00e4 todellisuutta. On tietenkin totta, ett\u00e4 koska luonnontieteellist\u00e4 tutkimusta ei voi k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 uskonnon alueella, ei totuus kumuloidu sellaisella varmuudella, kuin vaikkapa fysiikassa. Mutta jos katsoo monimuotoista maailmaa yksien \u201dpositivististen\u201d silm\u00e4lasien l\u00e4pi, tuottaa se t\u00e4llaista kritiikki\u00e4. Postmoderni totuusk\u00e4sitys ja tutkimusote sen sijaan tarjoaa hyv\u00e4t silm\u00e4lasit t\u00e4llaisen moninaisuuden tutkimiseen ja ymm\u00e4rt\u00e4miseen. Nekin ovat silti vain silm\u00e4lasit, ja niill\u00e4 on omat rajoituksensa, miss\u00e4 niill\u00e4 n\u00e4kee hyvin.<\/p>\n\n\n\n
Kirkon valta ja vallank\u00e4ytt\u00f6 nousivat my\u00f6s esiin. T\u00e4m\u00e4 on muuttunut melkoisesti ja kritiikki nojaa pitk\u00e4lti taas menneisyyteen. Mutta kritiikki on oikeassa, valtaa on pit\u00e4nyt rajoittaa. Sit\u00e4 rajoitettiin merkitt\u00e4v\u00e4sti jo reformaatiossa 1500-luvulla, kun maallinen ja uskonnollinen valta erotettiin toisistaan. Paavin erehtym\u00e4tt\u00f6myys \u201dex cathedra\u201d on k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 j\u00e4\u00e4nyt taka-alalle, vaikka katolinen kirkko ei omien rajoitteidensa takia olekaan pystynyt purkamaan sit\u00e4 virallisesti. Silti jos katsoo viimeisten paavien anteeksipyynt\u00f6jen m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4, seh\u00e4n suoraan osoittaa, ettei kaikki ole mennyt kuin Str\u00f6ms\u00f6ss\u00e4 heill\u00e4k\u00e4\u00e4n ja he my\u00f6nt\u00e4v\u00e4t sen.<\/p>\n\n\n\n
Suomen luterilainen kirkko on suuressa m\u00e4\u00e4rin palveluorganisaatio, joka palvelee j\u00e4seni\u00e4\u00e4n ja haluaa palvella my\u00f6s muita kuin j\u00e4seni\u00e4\u00e4n. Voin ottaa rinnalle melkein mink\u00e4 tahansa etuj\u00e4rjest\u00f6n tai yhdistyksen, joka ajaa j\u00e4seniens\u00e4 asiaa, vaikkapa Veronmaksajien Keskusliiton, Suomen Yritt\u00e4j\u00e4t tai Vapaa-ajattelijoiden liiton, kaikilla on oikeus ajaa j\u00e4seniens\u00e4 asiaa ja puolustaa edustamaansa ajattelua. Kyll\u00e4 kai silloin kirkollakin ja eri uskonnollisilla yhteis\u00f6ill\u00e4 on sama oikeus. Oikeuksien rajaaminen veisi yhteiskuntaa huolestuttavaan suuntaan. Kyll\u00e4 kirkollakin on oikeus osallistua yhteiskunnalliseen keskusteluun. P\u00e4\u00e4t\u00f6svaltaa heill\u00e4 ei ole. Ja demokratian viel\u00e4 ollessa j\u00e4rjestelm\u00e4mme ydin, jokaisella ihmisell\u00e4 on yksi \u00e4\u00e4ni, niinp\u00e4, jos jotkut uskontoa sivuavat lait eiv\u00e4t poistu Enqvistin toivomaan tahtiin, pit\u00e4\u00e4 tehd\u00e4 lujemmin ty\u00f6t\u00e4 sen eteen. Ja sit\u00e4h\u00e4n t\u00e4m\u00e4kin h\u00e4nen kirjansa on, ja t\u00e4ysin oikeutetusti.<\/p>\n\n\n\n
Jos saisin olla p\u00e4iv\u00e4n diktaattorina, poistaisin dogmin paavin erehtym\u00e4tt\u00f6myydest\u00e4, uskonrauhan rikkomista koskevan lain, kondomikiellon, ja monet muutkin asiat, joita tieteen edustajat ovat n\u00e4iss\u00e4 kirjoissa kritisoineet. Sellaista valtaa vain ei ole miss\u00e4\u00e4n, eik\u00e4 kenell\u00e4k\u00e4\u00e4n, eik\u00e4 toivottavasti tule. Muutoksia on saatava toisella tavalla. Sen sijaan erilaisuuden kunnioitusta, mielipiteen ja oikeuksien kunnioitusta tulisi yh\u00e4 vain parantaa. Ja totuuskaan ei voi k\u00e4sitteen\u00e4 hyvin, jos joku v\u00e4itt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 h\u00e4nell\u00e4 on totuus ja muilla ei \u2013 vaikka vain likiarvoisestikin. N\u00e4in Enqvist kommunikoi, joko vahingossa tai tahallaan.<\/p>\n\n\n\n
L\u00e4hetysty\u00f6n \u2013 siis k\u00e4\u00e4nnytt\u00e4misen \u2013 paheksunta saa my\u00f6s Enqvistin kyn\u00e4\u00e4n vauhtia. H\u00e4n kielt\u00e4\u00e4 itse tekev\u00e4ns\u00e4 k\u00e4\u00e4nnytyst\u00e4, koska h\u00e4nelle on t\u00e4ysin yhdentekev\u00e4\u00e4, uskooko h\u00e4nt\u00e4 kukaan. Silti h\u00e4n esitt\u00e4\u00e4 aivan normaalin ohjelmajulistuksen, jonka joku \u201dl\u00e4hetysj\u00e4rjest\u00f6kin\u201d kirjoittaisi, ep\u00e4varmojen tukijoidensa auttamiseksi. \u201dVeljet ja sisaret! Kaikki te arasti ep\u00e4uskoiset, jotka hapuillen etsitte uskonnottomuuttanne\u2026\u201d (s.121, Ks. my\u00f6s s.20. H\u00e4n kielt\u00e4\u00e4 oman halunsa vaikuttaa kehenk\u00e4\u00e4n sivulla 184). On eritt\u00e4in vaikeaa uskoa, ett\u00e4 joku kirjoittaisi t\u00e4ss\u00e4 esill\u00e4 olleen kirjan ja jatkuvasti ottaisi julkisuudessa kantaa n\u00e4ihin asioihin, jos ei sill\u00e4 pyri vaikuttamaan keneenk\u00e4\u00e4n. Se ei m\u00e4\u00e4rittele \u201dk\u00e4\u00e4nnytyst\u00e4\u201d, v\u00e4litt\u00e4\u00e4k\u00f6 tuloksista vai ei. Vaan se, ryhtyyk\u00f6 siihen ylip\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4n. Enqvist on ryhtynyt siihen ja hyvin aktiivisesti, t\u00e4ss\u00e4kin parin viikon aikana keskell\u00e4 kirjoitusty\u00f6t\u00e4ni ainakin kaksi uutista kiert\u00e4\u00e4 uutisvirrassa, jossa Enqvist n\u00e4ine ajatuksineen on aktiivisesti vaikuttamassa. Ja h\u00e4nell\u00e4 on siihen t\u00e4ysi oikeus.<\/p>\n\n\n\n
Se vain ihmetytt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 muille h\u00e4n ei salli samoja oikeuksia. Kun itse t\u00e4ss\u00e4 kirjoitan t\u00e4t\u00e4 tutkimusta, valehtelisin, jos v\u00e4itt\u00e4isin, ett\u00e4 en halua keneenk\u00e4\u00e4n vaikuttaa. Oleellisempaa on mietti\u00e4 tapaa, jolla vaikuttaa. Min\u00e4 pyrin antamaan tasapainoisen kuvan, toki silm\u00e4lasini tunnustaen, sen ett\u00e4 minulla on hypoteesi, eli oma n\u00e4kemykseni taustalla. Minulla on kolme aikuista lasta kaikki tiet\u00e4\u00e4kseni agnostikkoja, ja usein ajattelen heit\u00e4 t\u00e4t\u00e4 kirjoittaessani. Ja vaikka he eiv\u00e4t kantaansa muutakaan, olen ainakin saanut kerrottua, miksi min\u00e4 uskon, kaiken tiedon ker\u00e4\u00e4misen ja ajattelun j\u00e4lkeenkin.
K\u00e4\u00e4nnytt\u00e4minen on historiassa saanut hirvitt\u00e4vi\u00e4 muotoja. Mutta nyt ei olla en\u00e4\u00e4 historiassa, vaan nykyajassa. Valtaosa l\u00e4hetysty\u00f6st\u00e4 on tiedon kuin my\u00f6s aineellisen hyvinvoinnin jakamista. Ihmist\u00e4 kunnioittavaa sellaista. Sit\u00e4 paitsi Afrikka on jo l\u00e4hetysty\u00f6n tekemisen maanosa, ja Eurooppa vastaanottaja. Varmasti kritisoitavaakin l\u00f6ytyy, mutta siihen ei t\u00e4ss\u00e4 luvussa voi enemp\u00e4\u00e4 menn\u00e4.<\/p>\n\n\n\n
Lapsikaste, se kirvoitti kritiikki\u00e4 niin Enqvistilt\u00e4 kuin Dawkinsiltakin. He eiv\u00e4t voi ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 lapsien kastamista. Ja vastustavat sit\u00e4 kiihke\u00e4sti. Sit\u00e4 vastustaa my\u00f6s uskonnottomien etuj\u00e4rjest\u00f6. En voi olla ajattelematta, ett\u00e4 t\u00e4m\u00e4 on enemm\u00e4nkin ohjelman julistuksen mukaista vaikuttamista, kuin halua saada kaikki kastamaan vasta teinej\u00e4 (aikuisia), kuten jotkut kristilliset yhteis\u00f6t tekev\u00e4t. P\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4 pitk\u00e4ll\u00e4 tulevaisuudessa on se, ettei ket\u00e4\u00e4n en\u00e4\u00e4 kastettaisi, kun kirkko ja uskonto ovat kadonneet. T\u00e4ss\u00e4 v\u00e4livaiheena on sopiva tavoite, ett\u00e4 ei kasteta lapsia, jolloin oletettavasti teinej\u00e4 kastettaisiin v\u00e4hemm\u00e4n. P\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4 olisi askeleen l\u00e4hemp\u00e4n\u00e4. Oikeus yritt\u00e4\u00e4 t\u00e4t\u00e4 heill\u00e4 toki on. Perustelut vain ovat aika heikkoja, kuten verotus, sill\u00e4 eiv\u00e4th\u00e4n teinit ansaitse juurikaan rahaa, ja verot alkavat juosta vasta usean tuhannen euron j\u00e4lkeen. Sit\u00e4 paitsi aikuiskastetta soveltavilla ei ole Suomessa edes verotusoikeutta. Ehk\u00e4 juuri t\u00e4t\u00e4 Enqvist tarkoittikin, aikuiskasteen my\u00f6t\u00e4 kirkollinen verotus pitk\u00e4n ajan kuluessa v\u00e4henisi. Mik\u00e4 viel\u00e4 t\u00e4rke\u00e4mp\u00e4\u00e4, v\u00e4henisi kirkon j\u00e4senm\u00e4\u00e4r\u00e4. Ei voi siis p\u00e4\u00e4tell\u00e4, mik\u00e4 on Enqvistin todellinen logiikka, koska sen verran isoja aukkoja t\u00e4ss\u00e4 ajatusketjussa on. Ei kaste teinin\u00e4 ole sen parempi verojen kannalta. Tosiasiallinen tavoite lienee, ettei kastetta tulisi lainkaan, ei lapsena, eik\u00e4 teinin\u00e4.<\/p>\n\n\n\n
Enp\u00e4 siis l\u00e4hde lainkaan analysoimaan, miksi joku kaste olisi toista parempi. Enk\u00e4 my\u00f6sk\u00e4\u00e4n uppoudu juridiseen \u201dv\u00e4\u00e4ryyteen\u201d, ett\u00e4 vanhempi p\u00e4\u00e4tt\u00e4\u00e4 liitt\u00e4\u00e4 lapsensa juridisesti yhteis\u00f6\u00f6n, josta kuitenkin netiss\u00e4 p\u00e4\u00e4see hetkess\u00e4 eroon. Yksi oma lapseni p\u00e4\u00e4tti lukion alussa erota kirkosta, johon tarvittiin lupa vanhemmilta ja se annettiin. Enqvist kyll\u00e4 vet\u00e4ytyy kaiken kirjoittelun j\u00e4lkeen v\u00e4h\u00e4n ja v\u00e4itt\u00e4\u00e4 vastustavansa – ei perheiden halua kastaa – vaan vain kirkon pyrkimyksi\u00e4 kasteen edist\u00e4miseen. Se kai on sit\u00e4 k\u00e4\u00e4nnytt\u00e4mist\u00e4 taas, tai ainakin verotulojen kalastelua.<\/p>\n\n\n\n
Neitsyt Maria ja taikausko, niiss\u00e4p\u00e4 onkin p\u00e4hkin\u00e4\u00e4 purtavaksi. Uskontunnustuksessa sanotaan \u201dsyntyi Neitsyt Mariasta\u201d ja siksi t\u00e4m\u00e4n k\u00e4sittely on haasteellista. Siirt\u00e4isin sen mieluusti kirjan seuraavaan osioon, jossa pyrin \u201duudelleen sanoittamaan\u201d kristinuskoa. Mutta jotain kai on t\u00e4ss\u00e4kin sanottava, lyhyesti ja yksinkertaisesti. Ensin Neitsyt Maria: Katolisessa kirkossa Maria, Jumalan \u00e4iti, on hyvin merkitt\u00e4v\u00e4 uskonnon kannalta. Asuin vuoden Puolassa vuonna 1986, jolloin maa oli vahvasti uskonnollinen (hiukan eri tavalla kuin nyky\u00e4\u00e4n), ja siell\u00e4 Marian t\u00e4rkeys n\u00e4kyi hyvin vahvasti. Ottamatta kantaa teologiaan ihmisille h\u00e4n oli helpommin l\u00e4hestytt\u00e4v\u00e4 hahmo kuin suuri Jumala, joten Maria oli ihmisen kokoinen v\u00e4litt\u00e4j\u00e4. Voin ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 t\u00e4m\u00e4n, vaikka en itse tarvitse sit\u00e4, enk\u00e4 ole samaa mielt\u00e4 siihen kytketyst\u00e4 teologiasta, kuten pyhimyksist\u00e4 ylip\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4n katolisessa kirkossa. Mutta jos l\u00e4hestyn postmodernista ajattelusta k\u00e4sin, minun ei tarvitse yritt\u00e4\u00e4 t\u00e4t\u00e4 muuttaa tai tuomita, olkoon se heid\u00e4n tapansa palvella ja uskoa. Tikkataulussa riitt\u00e4\u00e4 tilaa, kuten t\u00e4m\u00e4n luvun alussa kuvasin ajatteluani.<\/p>\n\n\n\n
Jeesuksen syntyminen neitseest\u00e4 on viel\u00e4 paljon vaikeampi p\u00e4hkin\u00e4. Sanon sen verran, ett\u00e4 t\u00e4t\u00e4 asiaa olen pohtinut monesta n\u00e4k\u00f6kulmasta, jopa paavin avustuksella (Benedictus XVI (2), 2014). Asia on hyvin monimutkainen, eik\u00e4 minulle helppo. Sanotaan, ett\u00e4 viikosta riippuen pystyn hyv\u00e4ksym\u00e4\u00e4n sen \u201dosana pakettia\u201d ja toisena taas en. Kuitenkin on t\u00e4rke\u00e4\u00e4, ett\u00e4 kristinuskon pystyy sanoittamaan niinkin, ettei t\u00e4h\u00e4n luonnontieteen vastaiseen v\u00e4itteeseen ehk\u00e4 tarvitse uskoa kirjaimellisesti. Palaan t\u00e4h\u00e4n viel\u00e4 my\u00f6hemmin.<\/p>\n\n\n\n
Taikauskoa l\u00f6ytyy kristittyjen tavasta harjoittaa uskontoaan, siit\u00e4 olen samaa mielt\u00e4 Enqvistin kanssa. Ja joskus itse\u00e4ni suorastaan h\u00e4vett\u00e4\u00e4. Ei siksi, ett\u00e4 olisin parempi tai enemm\u00e4n oikeassa, mutta ehk\u00e4 n\u00e4en milt\u00e4 se kriitikoiden silmiss\u00e4 n\u00e4ytt\u00e4\u00e4, ja silti olen n\u00e4iden taikauskoisten kanssa samaa porukkaa, laajasti ymm\u00e4rrettyn\u00e4. Ik\u00e4\u00e4n kuin urheilussa, kun koen suuria tunteita, kun suomalainen voittaa ja sitten taas koen pettymyst\u00e4 ja my\u00f6t\u00e4tuntoa, kun vaikka Kaisa M\u00e4k\u00e4r\u00e4inen ampuu nelj\u00e4 ohi pystyst\u00e4 ja kilpailu on menetetty. Upean uran tehnyt ampumahiiht\u00e4j\u00e4.<\/p>\n\n\n\n
Taikausko on kuitenkin vain yksitt\u00e4isten ihmisten tai yhteis\u00f6jen tapa toteuttaa uskoa el\u00e4m\u00e4ss\u00e4\u00e4n, enk\u00e4 taaskaan omista sellaista k\u00e4skyvaltaa, ett\u00e4 voisin sen kielt\u00e4\u00e4, enk\u00e4 sellaista haluakaan miss\u00e4\u00e4n nimess\u00e4. En pysty ryhtym\u00e4\u00e4n tuomariksi, toimivatko n\u00e4m\u00e4 taikauskoiset rituaalit, ym., vai eiv\u00e4tk\u00f6. No Enqvist hoitaa sen puolen. Taikauskoisuus ei kuitenkaan sovi kaikkien kristittyjen m\u00e4\u00e4rittelyyn.<\/p>\n\n\n\n
Viel\u00e4 Valtaojan kritiikist\u00e4 joitakin kommentteja. H\u00e4nen argumenttinsa ovat melko vaillinaisia: eih\u00e4n enemmist\u00f6 aina ole oikeassa. Eik\u00e4 Jumalalle voi asettaa agendaa, kuinka h\u00e4nen on t\u00e4ytynyt toimia, jos h\u00e4n nyt olisi olemassa. Ei siis se, ett\u00e4 uskonto edelsi Jumalaa, todista oikein mit\u00e4\u00e4n. Vain sen, ett\u00e4 t\u00e4m\u00e4 Jumala ei toiminut Valtaojan rajaamin kriteerein. Uskontojen m\u00e4\u00e4r\u00e4 ja ristiriitaisuus on aika samaa kritiikki\u00e4 kuin Enqvistill\u00e4kin. Tosin sill\u00e4 erolla, ett\u00e4 Valtaoja pohtii kaikkia maailman uskontoja. Ja ilmeisesti h\u00e4n olettaa, ett\u00e4 kaikki uskonnot pit\u00e4v\u00e4t kategorisesti muita v\u00e4\u00e4rin\u00e4. N\u00e4in eiv\u00e4t monet kristityt teologit, eik\u00e4 edes Katolinen kirkko en\u00e4\u00e4 tee. Palaan t\u00e4h\u00e4n jatkossa.<\/p>\n\n\n\n
Valtaojan kritiikist\u00e4 ehk\u00e4 n\u00e4kyy taas positivistin, luonnontieteilij\u00e4n silm\u00e4lasit: jos totuus ei ole selke\u00e4, se ei ole tietoa lainkaan ja voidaan hyl\u00e4t\u00e4. Ei t\u00e4yt\u00e4 tiedon kriteerej\u00e4. Arvaattekin, mit\u00e4 toistaisin j\u00e4lleen, jollei se olisi jo ollut niin useasti esill\u00e4. Epistemologiasta on tullut \u2026 Valtaoja hyvin rehellisesti my\u00f6nt\u00e4\u00e4, ettei t\u00e4ss\u00e4 kuitenkaan ole kuin kaksi teoriaa vastakkain, vaikka h\u00e4n myykin omaansa paljon vakuuttavammin, kuin toista – luonnollisesti.<\/p>\n\n\n\n
T\u00e4m\u00e4 oli kritiikin ryhmittelyn toinen osa-alue, ja viel\u00e4 on pari lis\u00e4\u00e4. Aivan kaikkeen ei puututtu, kritiikki\u00e4 on paljon. Monenlaista l\u00f6ytyi, josta on pakko olla samaa mielt\u00e4. Mutta my\u00f6s sellaista, joka ei kest\u00e4 tarkempaa analyysi\u00e4, ja n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 ennemminkin kirjoittajan mission ja p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4n tavoittelulta. Kuitenkin kaikella kunnioituksella ja t\u00e4t\u00e4 dialogia arvostaen. Ilman n\u00e4it\u00e4 tiedemiesten kirjoja ei t\u00e4t\u00e4k\u00e4\u00e4n pohdintaani olisi syntynyt.<\/p>\n\n\n\n
| Benedictus XVI (2)<\/td> | Syntyi Neitsyt Mariasta<\/td> | Perussanoma Oy, Kauniainen 2014<\/td><\/tr> |
| Cantell Kari<\/td> | Tiedemiehen mietteit\u00e4 uskosta<\/td> | WSOY Juva 1996<\/td><\/tr> |
| Dawkins Richard<\/td> | The God Delusion<\/td> | Penquin Random House, UK 2016<\/td><\/tr> |
| Enqvist Kari (2)<\/td> | Uskomaton matka uskovien maailmaan<\/td> | WSOY, Helsinki 2012<\/td><\/tr> |
| Lehtinen Jyri<\/td> | Voiko uskonnoton uskoa<\/td> | Jyri Lehtinen, Espoo 2021<\/td><\/tr> |
| Valtaoja Esko<\/td> | Kaiken k\u00e4sikirja<\/td> | URSA, Keuruu 2012<\/td><\/tr><\/tbody><\/table><\/figure>\n\n\n\n <\/p>\n\n\n\n |