{"id":520,"date":"2025-03-01T18:23:50","date_gmt":"2025-03-01T18:23:50","guid":{"rendered":"https:\/\/avaraauskoa.fi\/?page_id=520"},"modified":"2025-03-24T18:04:13","modified_gmt":"2025-03-24T18:04:13","slug":"3-4-kiista-ei-ratkea","status":"publish","type":"page","link":"https:\/\/avaraauskoa.fi\/index.php\/3-4-kiista-ei-ratkea\/","title":{"rendered":"3.4. Kiista ei ratkea"},"content":{"rendered":"\n<h2 class=\"wp-block-heading alasivu\">3.4. Kiista ei ratkea<\/h2>\n\n\n\n<p class=\"alasivu\">Nyt on todettu, ett\u00e4 keskeiset kysymykset tieteen ja uskon v\u00e4lisess\u00e4 keskustelussa liittyv\u00e4t tietoteoriaan, maailman syntyyn ja evoluutioon. Tieteen kent\u00e4ll\u00e4 n\u00e4m\u00e4 ovat keskeisi\u00e4 kysymyksi\u00e4. Mutta ent\u00e4 uskon kannalta? Onko uskon n\u00e4k\u00f6kulmasta muita keskeisi\u00e4 asioita, jotka kannattaa nostaa esille? T\u00e4h\u00e4n palaan t\u00e4m\u00e4n tutkimuksen edetess\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"alasivu\">Olen k\u00e4sitellyt n\u00e4it\u00e4 luonnontieteen suuria kysymyksi\u00e4, ja todennut, ettei tiede ole l\u00f6yt\u00e4nyt vastauksia moniin keskeisimpiin kysymyksiin. Asiat ovat vasta hypoteeseja ja teorioita. Kokeellinen varmistus ja todentaminen ei ole onnistunut.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"alasivu\">En tietenk\u00e4\u00e4n ehdota, ett\u00e4 n\u00e4m\u00e4 aukot selitet\u00e4\u00e4n Jumalalla. Vain tiede voi n\u00e4ihin aukkokohtiin l\u00f6yt\u00e4\u00e4 tieteellisi\u00e4 selityksi\u00e4. Voi my\u00f6s olla, ett\u00e4 jotkut kohdat eiv\u00e4t vain voi tulla luonnontieteen sis\u00e4ll\u00e4 selitetyiksi. Senkin kanssa pit\u00e4\u00e4 voida el\u00e4\u00e4. Jo aikaisemminkin lainattu teksti piispa Juha Pihkalalta sopii t\u00e4h\u00e4n: \u201d<em>Kristilliseen uskoon sis\u00e4ltyy vakaumus, ett\u00e4 koko kosmos on Jumalan luoma, millaisena prosessina se sitten onkin syntynyt. Kaiken muun on j\u00e4\u00e4t\u00e4v\u00e4 inhimillisen tiedonhankinnan varaan<\/em>.\u201d<\/p>\n\n\n\n<p class=\"alasivu\">V\u00e4ittelyn ytimess\u00e4 olevat konservatiiviset tai fundamentalistiset kristityt ovat vain osa kristikuntaa. Kristillisi\u00e4 ajattelijoita ei voi laittaa yhteen koriin. Kaikissa tieteiss\u00e4 on koulukuntia, koulukuntia on my\u00f6s kristillisyydess\u00e4. Ja on my\u00f6s n\u00e4ytetty toteen, ett\u00e4 tieteen parissa on tieteen tekemisest\u00e4 syv\u00e4sti erilaisia n\u00e4kemyksi\u00e4. Vaikka positivistit pyrkiv\u00e4tkin yhteen ainoaan totuuteen, on kilpailevia totuuksia jatkuvasti p\u00f6yd\u00e4ll\u00e4 uusien hypoteesien ja teorioiden muodossa. Luonnontieteeseen sopii ehk\u00e4 parhaiten pyrkimys kohti yht\u00e4 totuutta, se on eksaktien tieteiden luonne. Sen sijaan moniin muihin tieteisiin yksi totuus ei sovi, j\u00e4\u00e4 aina useampia kilpailemaan parhaan tiedon tittelist\u00e4. N\u00e4k\u00f6kulmat jopa t\u00e4ydent\u00e4v\u00e4t toisiaan. Humanistisiin tieteisiin sopii paremmin postmoderni tutkimusote. T\u00e4st\u00e4 varmaan v\u00e4itell\u00e4\u00e4n maailman tappiin, saavatko useammat tieteellisen tiedon lajit pit\u00e4\u00e4 \u201dtiedon\u201d k\u00e4sitteen.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"alasivu\">Urheilutermein, tilanne on 1-1! Luonnontiede ei pysty tutkimaan eik\u00e4 siksi vastaamaan Jumalan olemassaoloon. Usko taas ei pysty ujuttamaan yliluonnollisia selityksi\u00e4 luonnontieteeseen, ja n\u00e4in ollen Jumalan todistaminen luonnontieteellisesti on mahdotonta. Kysymyksen ratkaisu palautuu kysymykseen maailmankuvasta. Kuten Borg asian oivallisesti ilmaisee: \u201d<em>Arkisesti sanottuna: maailmankatsomus on \u201dsuuri kuva\u201d tai kokonaiskuva siit\u00e4, miten asiat ovat. Filosofisesti: se on meid\u00e4n metafysiikkamme tai ontologiamme\u2026 Hyvin perustavalla tasolla on kuitenkin vain kaksi vaihtoehtoa, uskonnollinen maailmankatsomus ja ei-uskonnollinen maailmankatsomus<\/em>\u201d (Borg (3),2016, s.86\u201387). H\u00e4n jatkaa, ett\u00e4 uskonnollinen uskoo, ett\u00e4 on jotakin enemm\u00e4n. Uskonnoton tai materialistinen maailmankuva uskoo, ettei ole mit\u00e4\u00e4n enemm\u00e4n, on vain materiaa. J\u00e4lkimm\u00e4inen ei ole ainoa tieteellinen maailmakuva, niin kuin monet uskovat ja v\u00e4itt\u00e4v\u00e4t. Onhan t\u00e4ss\u00e4 jo varsin tyhjent\u00e4v\u00e4sti osoitettu, ettei luonnontiede tutki yliluonnollisia asioita. N\u00e4in ollen tiede ei vastaa lainkaan, onko Jumala olemassa. Paitsi, jos Jumalasta yritt\u00e4\u00e4 tehd\u00e4 materiaalisen, mik\u00e4 sekin v\u00e4ite on jo esitetty (Dawkins: \u201dV\u00e4ite Jumalan olemassaolosta on puhtaasti luonnontiedett\u00e4\u201d Ks.Stenmark, 2016, s.163). Mutta jos Jumala on transsendentti ja immanentti, kuten jumaluutta kuvataan, ei Jumala l\u00f6ydy materiasta eik\u00e4 ole siksi luonnontieteen hypoteesilla selvitett\u00e4viss\u00e4. Jumala on jotain enemm\u00e4n. Joudunkin jatkossa pohtimaan, millaista Jumalaa eri puolet ajattelevat, kun puolustavat tai vastustavat sit\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"alasivu\">Yhten\u00e4 silmiin pist\u00e4v\u00e4n\u00e4 ongelmana on se, ett\u00e4 uskolle ja teologialle ei sallita kehittymisen mahdollisuutta. Kun vastapuoli etsii niist\u00e4 vikaa, kelpaa moni vanhentunut ja ep\u00e4-\u00e4lyk\u00e4s ajatus milt\u00e4 tahansa uskon \u00e4\u00e4rilaidalta osoittamaan usko ja teologia v\u00e4\u00e4r\u00e4ksi. Ja kaikille tieteille sallittu, jopa v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00f6m\u00e4n\u00e4 pidetty kehitys, hypoteesien ja v\u00e4ittelyn ja tutkimuksen eteenp\u00e4in viev\u00e4 ajattelu, kiellet\u00e4\u00e4n teologialta. Kun luonnontieteess\u00e4 uusi tutkimusl\u00f6yt\u00f6 kumoaa vanhan teorian, on se tieteen kehityst\u00e4. Uskon saralla se on uskottavuuden murentumista.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"alasivu\">Edelleen teologiassa ja uskossa esiintyvien erilaisten teorioiden ja n\u00e4kemyksien argumentaatiota pidet\u00e4\u00e4nkin sen osoituksena, ett\u00e4 siell\u00e4 ei tiedet\u00e4, mik\u00e4 on totta. T\u00e4h\u00e4n p\u00e4\u00e4tyy positivistisesta tutkimusasetelmasta katsottuna, kun aina pit\u00e4isi olla yksi totuus. T\u00e4m\u00e4 on ep\u00e4-\u00e4lyk\u00e4st\u00e4 ja tarkoitushakuista, jopa kuuluisaa \u201dolkiukko\u201d-argumentaatiota. Tietenk\u00e4\u00e4n kaikki eiv\u00e4t sorru t\u00e4h\u00e4n tai ainakaan jatkuvasti.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"alasivu\">Samanlaista asiatonta kirjoittelua l\u00f6ytyy toiseltakin puolelta. Tieteen tekeminen on aitoa ja tarkkaan metodisesti ohjattua, eik\u00e4 siell\u00e4 tuoteta skientismi\u00e4, kuten usein kuulee v\u00e4itteen. Luonnontiede on luonnontiedett\u00e4, ja ihmiskunnalle suureksi hy\u00f6dyksi. Ei v\u00e4hiten nyt kun ilmastonmuutosta pyrit\u00e4\u00e4n torjumaan. Tai kun koronavirusta vastaan taistellaan.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"alasivu\">Sopii kysy\u00e4, onko t\u00e4m\u00e4n saman keh\u00e4n kiert\u00e4minen en\u00e4\u00e4 hy\u00f6dyllist\u00e4? No, keskustelu jatkunee t\u00e4st\u00e4 eteenkin p\u00e4in.<\/p>\n\n\n\n<div class=\"wp-block-buttons alasivu is-layout-flex wp-block-buttons-is-layout-flex\">\n<div class=\"wp-block-button\"><a class=\"wp-block-button__link wp-element-button\" href=\"https:\/\/avaraauskoa.fi\/index.php\/onko-uskonnotonta-uskoa\/\">paluu<\/a><\/div>\n\n\n\n<div class=\"wp-block-button\"><a class=\"wp-block-button__link wp-element-button\" href=\"https:\/\/avaraauskoa.fi\/index.php\/4-1-aiheellista-kritiikkia\/\">seuraava<\/a><\/div>\n<\/div>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>3.4. Kiista ei ratkea Nyt on todettu, ett\u00e4 keskeiset kysymykset tieteen ja uskon v\u00e4lisess\u00e4 keskustelussa liittyv\u00e4t tietoteoriaan, maailman syntyyn ja evoluutioon. Tieteen kent\u00e4ll\u00e4 n\u00e4m\u00e4 ovat keskeisi\u00e4 kysymyksi\u00e4. Mutta ent\u00e4 uskon kannalta? Onko uskon n\u00e4k\u00f6kulmasta muita keskeisi\u00e4 asioita, jotka kannattaa nostaa esille? T\u00e4h\u00e4n palaan t\u00e4m\u00e4n tutkimuksen edetess\u00e4. Olen k\u00e4sitellyt n\u00e4it\u00e4 luonnontieteen suuria kysymyksi\u00e4, ja todennut, ettei &hellip; <a href=\"https:\/\/avaraauskoa.fi\/index.php\/3-4-kiista-ei-ratkea\/\" class=\"more-link\">Jatka artikkeliin <span class=\"screen-reader-text\">3.4. Kiista ei ratkea<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"parent":0,"menu_order":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"","meta":{"footnotes":""},"class_list":["post-520","page","type-page","status-publish","hentry"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/avaraauskoa.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/520","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/avaraauskoa.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/avaraauskoa.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/avaraauskoa.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/avaraauskoa.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=520"}],"version-history":[{"count":4,"href":"https:\/\/avaraauskoa.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/520\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":598,"href":"https:\/\/avaraauskoa.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/520\/revisions\/598"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/avaraauskoa.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=520"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}