Toinen iso luonnontieteellinen teema on evoluutio. Sit\u00e4 on pidetty Jumalan kaatajana. Siihen ehk\u00e4 peruste l\u00f6ytyy siit\u00e4, ett\u00e4 \u00e4\u00e4nekk\u00e4imm\u00e4t evoluution vastustajat ovat kreationisteja. Heid\u00e4n luullaan edustavan kristittyjen enemmist\u00f6\u00e4. N\u00e4in ei ole. T\u00e4m\u00e4 pieni joukko on kyll\u00e4 hyvin \u00e4\u00e4nek\u00e4s, eik\u00e4 hyv\u00e4ksy n\u00e4iss\u00e4 tutkimuksissakaan aikaisemmin esitettyj\u00e4 linjauksia. Heill\u00e4kin on toki oikeus mielipiteeseen, mutta on virhe esitt\u00e4\u00e4 heid\u00e4t uskon parhaiksi tai ainoiksi edustajiksi.<\/p>\n\n\n\n
Evoluutioteoria, siis darvinismi ja luonnonvalinta lajien synnyst\u00e4 ja kehityksest\u00e4, alkaa olla tieteellisesti kiistattomassa asemassa. Sanon t\u00e4ss\u00e4 heti, ett\u00e4 itse uskon evoluution olevan paras kuvaus lajien synnyst\u00e4 ja kehityksest\u00e4. Pakko my\u00f6nt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 kristillinen uskokin oli pitk\u00e4\u00e4n vanhoillinen ja vastusti t\u00e4t\u00e4 kehityst\u00e4. Tosin niin oli tiedemaailmakin (McGrath, 2011 (2), s.127\u2013130). \u201dDarwinin teoria synnytti tieteellist\u00e4 erimielisyytt\u00e4, sill\u00e4 monet h\u00e4nen aikansa luonnontieteilij\u00e4t osoittivat ep\u00e4ilyns\u00e4 luonnonvalinnan luonnontieteellisi\u00e4 perusteita kohtaan<\/em>\u201d (s.127). Kirjasta ilmestyikin 6 eri laitosta, paranneltua versiota, kritiikin my\u00f6t\u00e4 (McGrath, 2011, (2), ks. laaja kuvaus Darwinin kirjasta ja teoriasta, s.119\u2013138.). Nyky\u00e4\u00e4n tiedemaailma on t\u00e4ysin evoluution takana, ja t\u00e4n\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 kristityist\u00e4 en\u00e4\u00e4 hyvin pieni joukko kuuluu \u201dnuoren maan kreationisteihin\u201d, jotka jaksavat v\u00e4\u00e4nt\u00e4\u00e4 evoluutioteoriaa vastaan.<\/p>\n\n\n\n Yksi suuri ja keskeinen v\u00e4ite uusateisteilla on, ett\u00e4 koska uskonnot olivat v\u00e4\u00e4r\u00e4ss\u00e4 lajien synnyn tieteellisess\u00e4 teoriassa, on koko uskonto v\u00e4\u00e4r\u00e4ss\u00e4. Koska uskonnot eiv\u00e4t ole osanneet selitt\u00e4\u00e4, esim. 3 000 vuotta sitten (silloin 1. Mooseksen kirja, Heprealaisen Raamatun ensimm\u00e4inen kirja arviolta kirjoitettiin), kuinka lajit ovat syntyneet, ei niill\u00e4 ole en\u00e4\u00e4 mit\u00e4\u00e4n selitysvoimaa mihink\u00e4\u00e4n.<\/p>\n\n\n\n Evoluutioteoria kumosi lajeittain luomisen teorian, sen ett\u00e4 Jumala olisi luonut kunkin eli\u00f6lajin erikseen. Lajien synty on tapahtunut luonnonvalinnan kautta ja siten eli\u00f6lajit ovat kaikki sukua toisilleen. Mutta t\u00e4st\u00e4 pit\u00e4\u00e4 menn\u00e4 viel\u00e4 paljon pidemm\u00e4lle, ett\u00e4 voi v\u00e4itt\u00e4\u00e4 t\u00e4m\u00e4n todistavan v\u00e4\u00e4r\u00e4ksi my\u00f6s sen, ett\u00e4 Jumala on luonut maailman, kuten Dawkins ym. v\u00e4itt\u00e4v\u00e4t. Onhan t\u00e4ysin mahdollista, ett\u00e4 Jumala on luonut maailman juuri evoluutioprosessin kautta (Stenmark, 2016, s.163,165).<\/p>\n\n\n\n Evoluutioteorian kumoama lajeittain luomisen teoria syntyi luomiskertomuksen kirjaimellisesta tulkinnasta. McGrath esittelee mielenkiintoisen n\u00e4kemyksen, kuinka Raamatun ensimm\u00e4isten lukujen luomiskertomuksen tulkinta ei ollut alun perin kirjaimellinen eik\u00e4 historiallisuutta vaativa. T\u00e4m\u00e4n h\u00e4n esitt\u00e4\u00e4 400-luvulla el\u00e4neen Augustinuksen luomiskertomuksen tulkinnoista, jotka osuvat hyvin l\u00e4helle evoluution ajatusta. T\u00e4t\u00e4 ei Augustinus itse tietenk\u00e4\u00e4n voinut silloin ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4, jo reilusti yli 1000 vuotta ennen Darwinin \u201dLajien Synty\u00e4\u201d (McGrath, 2011 (2), s.139\u2013146). T\u00e4n\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 t\u00e4m\u00e4 tulkinta \u2013 ett\u00e4 luomiskertomus ei ole historialliseksi tarkoitettu – on ollut laajalti p\u00e4\u00e4uoman kristillisyyden k\u00e4sitys. T\u00e4ss\u00e4 on hyv\u00e4 huomata, ett\u00e4 lajeittain luomisen tieteellinen teoria syntyi tulkintana ilmeisesti vasta valistuksen aikana, eik\u00e4 kristillisen alkuseurakunnan ja teologian syntymisen aikana.<\/p>\n\n\n\n Mit\u00e4 t\u00e4st\u00e4 voi siis p\u00e4\u00e4tell\u00e4? Evoluutioteoria selitt\u00e4\u00e4 lajien synnyn. Mutta se ei todista, ett\u00e4 Jumalaa ei ole olemassa, se vain todistaa, ett\u00e4 jossain vaiheessa keksitty lajeittain luomisen teoria oli v\u00e4\u00e4r\u00e4. \u201dUskomus, jonka mukaan Jumala on luonut maailman, on mahdollista yhdist\u00e4\u00e4 evoluutioteoriaan<\/em>\u201d (Stenmark, 2016 s.165).<\/p>\n\n\n\n Perehdyt\u00e4\u00e4n viel\u00e4 tarkemmin evoluutioon, ja mit\u00e4 Valtaoja kirjoittaa kirjassaan evoluutiosta ja sen keskeisist\u00e4 haasteista.<\/p>\n\n\n\n Edellisess\u00e4 luvussa oli esill\u00e4 ongelma, kuinka elottomasta tuli elollinen, ep\u00e4orgaaninen aine muuttui orgaaniseksi. T\u00e4t\u00e4 ovat tiedemiehet pyrkineet kokeellisesti toistamaan, onnistumatta siin\u00e4. \u201d\u2026kosmoksen oli pakko tuottaa \u2026 ilmeisesti el\u00e4m\u00e4\u00e4kin<\/em>\u201d (Valtaoja, 2012 s.105). El\u00e4m\u00e4n syntyminen, sen syntytapa, on siis vasta teoria, jos edes viel\u00e4 teoriakaan.<\/p>\n\n\n\n Kuinka ihmisest\u00e4 tuli niin erilainen ja ylivoimainen muihin el\u00e4imiin verrattuna, siin\u00e4 tullaan evoluutioteorian keskeiseen haasteeseen. T\u00e4ss\u00e4 kohtaa Valtaoja n\u00e4p\u00e4ytt\u00e4\u00e4 kapeasti luomisuskovaisia (siis kreationisteja), ja ihan aiheesta. Evoluutio fossiilien ja DNA-tutkimuksen kautta on tullut hyvin vahvasti todistetuksi. Ihmisen sukupuu on kuin pensas. Niin floresinihmiset, denisovanihmiset, oman lajimme risteytyminen neandertalien ja denisovalaisten kanssa, kuin australopithecus, homo habilis ja homo heidelbergensis l\u00f6ytyv\u00e4t taustalta, ennen homo sapiensin ilmaantumista. Esiin tulee my\u00f6s, kuinka ihminenkin oli v\u00e4h\u00e4ll\u00e4 kuolla ekokatastrofissa, ja ehk\u00e4 jossain vaiheessa oli vain muutama sata sukukyps\u00e4\u00e4 naista j\u00e4ljell\u00e4, josta kaikki olemme periytyneet. Kun ei ole hyv\u00e4\u00e4 selityst\u00e4, kuinka ihminen kehittyi, ja miksi ihmisest\u00e4 tuli \u00e4lyk\u00e4s, p\u00e4\u00e4tyy Valtaoja vain toteamaan, ett\u00e4 \u201dsama \u2026 luonnonlakien ja sattuman yhteispeli \u2026 jatkaa kehityst\u00e4 yh\u00e4 suurempaan monimutkaisuuteen, my\u00f6s eli\u00f6itten aivoissa<\/em>\u201d (s.115). <\/p>\n\n\n\n Pohtiessaan edelleen h\u00e4n toteaa, ett\u00e4 kykymme symboliseen ajatteluun kuvaa muutosta ihmiseksi parhaiten (s.119). Ihmisen my\u00f6t\u00e4 evoluutio fysikaalisesta, kemiallisesta ja biologisesta tasosta nousi my\u00f6s kulttuurievoluutioksi. Ja evoluutio on kesken, emme ole suinkaan lopullinen p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4, vaan kehitys kulkee uusia vaihtoehtoisia tulevaisuuksia kohti.<\/p>\n\n\n\n Etiikkaa, oikeaa ja v\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4, Valtaoja ei j\u00e4t\u00e4 uskontojen yksinoikeudeksi. H\u00e4n lainaa j\u00e4lleen Pihkalaa, joka my\u00f6s toteaa, etteiv\u00e4t esim. Uuden Testamentin eettiset ohjeet poikenneet juurikaan sen ajan ei-kristillisist\u00e4 filosofioista. Tosin voisi v\u00e4itt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 n\u00e4m\u00e4kin filosofiat edustivat sen ajan uskontoja. Valtaoja esitt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 luonnonvalinnan kautta meihin on valikoitunut ja jalostunut hyv\u00e4ksi osoittautunut tapa k\u00e4ytt\u00e4yty\u00e4. T\u00e4m\u00e4 moraali maksimoi niin yksil\u00f6n kuin ryhm\u00e4nkin menestymisen mahdollisuudet (Valtaoja, 2012 s.150, 154\u2013155). N\u00e4in luottamus, reiluus ja altruismi ovat hyvi\u00e4 \u201dperusv\u00e4rej\u00e4\u201d, ja \u201dparas menestymisstrategia on olla yhteisty\u00f6haluinen, vastavuoroinen, luottavainen ja anteeksiantava<\/em>\u201d.<\/p>\n\n\n\n Edell\u00e4 esitetyst\u00e4 voi p\u00e4\u00e4tell\u00e4, etteiv\u00e4t kaikki asiat ole viel\u00e4 selvinneet, evoluutioteoriasta huolimatta. Elottoman aineen muuttuminen elolliseksi on selvitt\u00e4m\u00e4tt\u00e4, vaikka teorioita kyll\u00e4 on. Se kuuluisa luonnontieteen perusvaatimus, toistaminen, ei ole onnistunut yrityksist\u00e4 huolimatta. Ihmisen kehitys \u00e4lykk\u00e4\u00e4ksi ihmiseksi on my\u00f6s ilman tarkkaa selityst\u00e4. Geneettisesti olemme hyvin l\u00e4hell\u00e4 nis\u00e4kk\u00e4it\u00e4, ja aivan hilkun verran apinasta erilaisia, mutta kun katsoo maailman el\u00e4m\u00e4\u00e4 k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4, ihminen on kaiken yl\u00e4puolella, niin hyv\u00e4ss\u00e4 kuin pahassa.<\/p>\n\n\n\n Jatkaakseni teemaa evoluutiosta, tutustutaan viel\u00e4 yhteen kuuluisaan kirjailijaan ja h\u00e4nen ajatuksiinsa evoluutiosta ja ihmisest\u00e4, Yuval Noah Harariin.<\/p>\n\n\n\n Hararin teokset, varsinkin ensimm\u00e4inen, \u201dSapiens, Ihmisen lyhyt historia\u201d ovat upeita, eri tieteen aloja oivallisesti yhdistelevi\u00e4 teoksia. Ei siis ihme, ett\u00e4 kirjoja on k\u00e4\u00e4nnetty jo noin 40 kielelle, my\u00f6s suomeksi. Luonnontieteiden valtavat harppaukset sek\u00e4 teoria tai tieto maailman synnyst\u00e4 ja ihmisen kehityksest\u00e4 ovat ihan ehdotonta luettavaa t\u00e4llaiselle 70\u201380-luvuilla kouluja k\u00e4yneelle. Keskityn nyt teokseen \u201dHomo Deus\u201d (Harari (2), 2016, kolme teosta ks. l\u00e4hdeluettelo).<\/p>\n\n\n\n Ensimm\u00e4inen teos on upea kuvaus maailmankaikkeuden synnyst\u00e4, el\u00e4m\u00e4n synnyst\u00e4 ja evoluutiosta. Toisessa kirjassaan \u201dHomo Deus\u201d, Harari vie eteenp\u00e4in ajatuksia, mit\u00e4 ihmisest\u00e4 on ajateltava, kun on hyv\u00e4ksynyt evoluutiobiologian ja evoluutiopsykologiankin taustateorioikseen, ja sit\u00e4 my\u00f6t\u00e4 ateistisen maailmankuvan. Esittelen hieman kirjan teemoja laajemmin, jotta t\u00e4m\u00e4n aiheen kannalta t\u00e4rke\u00e4t kohdat ovat paremmin kiinni kokonaisuudessa.<\/p>\n\n\n\n Teoksen ennuste huomisen historiasta on, ett\u00e4 ihmiskunta pyrkii saavuttamaan kuolemattomuuden, onnellisuuden ja jumalalliset kyvyt. N\u00e4m\u00e4 ovat humanismin viemist\u00e4 loogiseen huipennukseensa, tehd\u00e4 ihmisest\u00e4 Jumala. Harari kutsuu humanismia my\u00f6s hallitsevaksi maailmanuskonnoksi (Harari (2), 2016, s.73,75). Sitten kirja kuvaa, kuinka humanismi tuotti ajatuksen, ett\u00e4 ihmiskunta on maailmankaikkeuden keskipiste. Mit\u00e4 siit\u00e4 seuraa? T\u00e4m\u00e4 kirjan toinen p\u00e4\u00e4jakso kuvaa humanismia, sen kolmea p\u00e4\u00e4haaraa: liberalismia, sosialistista humanismia ja evolutionaarista humanismia. Pitkin kirjaa Harari torjuu kaikki uskonnot hy\u00f6dytt\u00f6min\u00e4, vahingollisina ja taruina, ehk\u00e4 niiden \u2013 meid\u00e4n ajastamme katsottuna \u2013 kaukaisten historiallisten huonojen vaikutusten perusteella. Usein aivan oikein perustein, mutta ehk\u00e4 kuitenkin vanhentunein argumentein. Mit\u00e4 tarkoitan t\u00e4ll\u00e4? Sit\u00e4 ett\u00e4 nykyisell\u00e4 tiedolla kaikki antiikkinen toiminta n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 surkealta. Otetaan esimerkiksi vaikkapa l\u00e4\u00e4ketiede, jossa alkeellinen ja vaarallinen hoito tappoi potilaita yht\u00e4 useasti kuin itse tauti. Siltik\u00e4\u00e4n l\u00e4\u00e4ketiedett\u00e4 ei arvioida t\u00e4n\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 antiikin hy\u00f6dytt\u00f6mien hoitojen perusteella. Harari tuomitsee uskonnon kuitenkin t\u00e4ll\u00e4 tavalla, mielest\u00e4ni ep\u00e4reilusti. T\u00e4h\u00e4n liittyy ajatus, ett\u00e4 mik\u00e4\u00e4n usko tai uskonto ei voi eik\u00e4 sen pid\u00e4 kehitty\u00e4, vaan ollakseen aito, sen pit\u00e4\u00e4 olla ja edustaa vanhinta muotoa. T\u00e4t\u00e4 k\u00e4sityst\u00e4 yll\u00e4pit\u00e4v\u00e4t my\u00f6s jotkut uskon omatkin edustajat, joten Hararillakin on mahdollisuus t\u00e4h\u00e4n ajattelutapaan.<\/p>\n\n\n\n Kolmas osa kirjasta keskittyy kuvaamaan, kuinka yritys vied\u00e4 humanismi p\u00e4\u00e4t\u00f6kseens\u00e4 uhkaa vied\u00e4 sen itsens\u00e4 tuhoon. Uhkana ovat biotekniikka ja teko\u00e4ly, jotka kehittyess\u00e4\u00e4n voivat luoda superihmisen ja tavallinen Homo Sapiens j\u00e4\u00e4 k\u00f6yh\u00e4ksi, orjuuteen painetuksi massaksi. Liberalismi ja humanismi v\u00e4istyv\u00e4t ja tilalle saattaa tulla datauskonto, ennustaa Harari. H\u00e4n ei itse t\u00e4t\u00e4 edes taida kannattaa, h\u00e4n vain kuvaa, miten algoritmeista (joita ihmisetkin vain ovat), tulee superalgoritmeja, Facebookista ja Googlesta kaikkitiet\u00e4vi\u00e4 oraakkeleja, jotka sitten lopulta kehittyv\u00e4t itsen\u00e4isiksi toimijoiksi, jotka voivat ottaa hallintaansa yhteiskuntia globaalisti.<\/p>\n\n\n\n Meit\u00e4 kiinnostaa Hararin ateistinen maailmankuva, jonka h\u00e4n tuo esiin melko selv\u00e4sti. Tieteen ja uskon j\u00e4nnite saa uusia muotoja. Ensin muutama lainaus h\u00e4nen ajattelustaan: \u201dtieteellinen vallankumous \u2026 ty\u00f6nsi Jumalan sivuun<\/em> (Harari (2), 2016, s.105)\u201d. \u201dJos todella ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 evoluutioteorian, tajuaa ettei ole olemassa sielua. T\u00e4m\u00e4 on kauhistuttava ajatus \u2026 hartaille kristityille \u2026<\/em>\u201d (s.112). \u201dJoutaisiko mieli jo sielun, Jumalan ja eetterin mukana tieteen roskakoriin?<\/em>\u201d(s.124). \u201dUseimmat ihmiset kasvavat ulos t\u00e4st\u00e4 lapsellisesta harhasta. Monoteistit kuitenkin pit\u00e4v\u00e4t siit\u00e4 kiinni kuolinp\u00e4iv\u00e4\u00e4ns\u00e4 saakka<\/em>\u201d(s.182). \u201dUlompi maailmankaikkeus, joka oli t\u00e4h\u00e4n saakka kuhissut jumalia, muusia, keijuja ja pahoja henki\u00e4, muuttui tyhj\u00e4ksi avaruudeksi<\/em>\u201d(s.243). \u201dYksi aito min\u00e4 on yht\u00e4 todellinen kuin kristinuskon kuolematon sielu, joulupukki ja p\u00e4\u00e4si\u00e4ispupu<\/em>\u201d(s.303). Kohtia l\u00f6ytyy viel\u00e4 runsaasti lis\u00e4\u00e4.<\/p>\n\n\n\n Harari on melko kiihkottomasti, mutta my\u00f6s ilman syv\u00e4llisi\u00e4 perusteluja selke\u00e4 ateisti. Kuitenkin Helsingin Sanomat kirjoitti 11.4.2020 otsikolla \u201dHaloo onko siell\u00e4 Yuval\u201d, jossa Hararin kerrotaan harjoittavan Buddhalaista meditaatiota. Olisiko sittenkin niin, ett\u00e4 h\u00e4n vastustaa juuri monoteismi\u00e4, mutta on avoin Buddhalaisuuden panteistiselle k\u00e4sitykselle?<\/p>\n\n\n\n Kaikki on kuin itsest\u00e4\u00e4n selv\u00e4\u00e4, mik\u00e4 ihmetytt\u00e4\u00e4, kun h\u00e4n kirjoittaa monesta muusta asiasta hyvin seikkaper\u00e4isesti ja perustellusti. Yksi selitys voi olla, ett\u00e4 ateismin perustelut nousevat h\u00e4nen tieteenalansa ulkopuolelta, eik\u00e4 h\u00e4n halua tai osaa nostaa perusteluja esiin. T\u00e4m\u00e4 j\u00e4tt\u00e4\u00e4 kuitenkin ik\u00e4v\u00e4n populistisen leiman koko tekstiin, kun tiede ei tutki Jumalan olemassaoloa, eik\u00e4 voikaan, jos Jumalan m\u00e4\u00e4rittelee transsendentiksi ja immanentiksi, siis materiaalisen maailman ulkopuolella olevaksi ja toisaalta n\u00e4kym\u00e4tt\u00f6m\u00e4sti maailmassa kaikkialla l\u00e4sn\u00e4 olevaksi.<\/p>\n\n\n\n T\u00e4m\u00e4n tutkimuksen teemalle keskeinen asia, eli Hararin kanta Jumalan olemassaololle on tullut selv\u00e4ksi. H\u00e4n ei usko Jumalaan, ei ainakaan monoteistiseen Jumalaan. Seuraavaksi paneudutaan seurauksiin, joita t\u00e4m\u00e4 l\u00e4ht\u00f6kohta tuottaa. Ihmisen tietoisuus aiheuttaa enemm\u00e4n vaikeuksia kuin sielun luokittelu p\u00e4\u00e4si\u00e4ispupuosastolle. Kysymyst\u00e4 tietoisuudesta Harari py\u00f6ritt\u00e4\u00e4 pitk\u00e4\u00e4n ja my\u00f6nt\u00e4\u00e4, ettei tiede ole saanut siit\u00e4 selv\u00e4\u00e4 (s.114\u2013125). Kahta vaihtoehtoa h\u00e4n sitten p\u00e4\u00e4tyy kehitt\u00e4m\u00e4\u00e4n. Joko on niin, ett\u00e4 el\u00e4imill\u00e4kin on tietoisuus ja niin ollen tunteet, joten ihminen ei ole muuta kuin el\u00e4in t\u00e4ss\u00e4k\u00e4\u00e4n suhteessa. Tosin h\u00e4n joutuu my\u00f6nt\u00e4m\u00e4\u00e4n, ettei el\u00e4imill\u00e4 ole tietoisuutta itsest\u00e4\u00e4n, kuten ihmisell\u00e4 (s.133-\u2026), mutta t\u00e4m\u00e4 ei tunnu juuri haittaavan ja py\u00f6rittelem\u00e4ll\u00e4 ongelma tuntuu poistuvan. Ja niinp\u00e4 Harari toteaa, ett\u00e4 \u201dMe ihmiset emme pohjimmiltamme ole kovin erilaisia kuin rotat, koirat, delfiinit tai simpanssit. Kuten niill\u00e4, meill\u00e4k\u00e4\u00e4n ei ole sielua. Kuten meill\u00e4, niill\u00e4kin on tietoisuus ja monimutkainen tunteiden ja aistimusten maailma<\/em>\u201d (s.137).<\/p>\n\n\n\n Toinen tapa torjua tietoisuuden tuoma ongelma, on kielt\u00e4\u00e4 sen olemassaolon sijasta sen merkitys. T\u00e4ss\u00e4 mainitaan Daniel Dennett, yksi uusateismin keskeisimpi\u00e4 edustajia, jonka mukaan voidaan huoletta poistaa sanat \u201dmieli\u201d, \u201dtietoisuus\u201d ja \u201dsubjektiiviset kokemukset\u201d (s.125). Harari ei ota vahvasti kantaa, mit\u00e4 h\u00e4n itse ajattelee, mutta jo valinta vaihtoehdoista kertoo, ett\u00e4 ihmisen tietoisuus, sill\u00e4 ei ole merkityst\u00e4. Samaan \u201dromukoppaan sielun kanssa<\/em>\u201d se joutaa.<\/p>\n\n\n\n Seuraavaksi looginen jatko on, ett\u00e4 ihmisell\u00e4 ei ole vapaata tahtoa, eik\u00e4 min\u00e4\u00e4. \u201dKun tutkijat ovat \u2026 avanneet sapiensin mustan laatikon, he eiv\u00e4t ole l\u00f6yt\u00e4neet sielt\u00e4 sielua, vapaata tahtoa eiv\u00e4tk\u00e4 my\u00f6sk\u00e4\u00e4n \u201dmin\u00e4\u00e4\u201d \u2013 ainoastaan geenej\u00e4, hormoneja ja neuroneja \u2026<\/em>\u201d (s.294, siis vain se, mit\u00e4 l\u00f6ytyy, on olemassa. Epistemologiasta on tullut ontologiaa). Determinismi ja satunnaisuus ovat ainoat – ei vapaa tahto – jotka ohjaavat valintojamme. Arkiajattelun mukaan valitsemme vapaasti sen mukaan, mit\u00e4 tahdomme. Mutta avainkysymys Hararin mukaan on, pystymmek\u00f6 valitsemaan halumme? Ja koska halu ja tunne kumpuaa aivoissa biokemiallisena prosessina – joka ei siis en\u00e4\u00e4 n\u00e4yt\u00e4 olevan osa minua – olen sen vanki, enk\u00e4 siis valitse vapaasti, vaan aivoni tekev\u00e4t valinnan.<\/p>\n\n\n\n My\u00f6s yksil\u00f6n \u201dmin\u00e4\u201d on tarpeeton, koska biotieteet ovat todenneet sen turhaksi. Yksi aito min\u00e4 on yht\u00e4 todellinen kuin joulupukki ja p\u00e4\u00e4si\u00e4ispupu (s.303). Ihmiset eiv\u00e4t ole individej\u00e4, he ovat \u201ddividej\u00e4\u201d, viitaten kai min\u00e4n jakautuneisuuteen. Perusteluksi Harari esittelee kertovan min\u00e4n ja kokevan min\u00e4, jotka eiv\u00e4t aina ole samalla puolella, vaan kiistelev\u00e4t sis\u00e4ll\u00e4mme. Psykologeilla olisi varmaan kiinnostavaa sanottavaa t\u00e4h\u00e4n.<\/p>\n\n\n\n T\u00e4m\u00e4n ateistisen ihmiskuvan luotuaan, Hararin t\u00e4ytyy pysty\u00e4 selitt\u00e4m\u00e4\u00e4n, kuinka ihmisest\u00e4 on tullut niin ylivertainen, muihin el\u00e4imiin verrattuna? T\u00e4m\u00e4n h\u00e4n esitt\u00e4\u00e4 syntyneen kyvyst\u00e4 yhdist\u00e4\u00e4 monia ihmisi\u00e4 toisiinsa. Homo Sapiens on ainoa laji, joka pystyy tekem\u00e4\u00e4n joustavasti suurimittaista yhteisty\u00f6t\u00e4 (s.140). T\u00e4h\u00e4n tuodaan mukaan intersubjektiivinen taso (objektiivisen ja subjektiivisen v\u00e4liin), kieli ja kyky kommunikoida, ja kyky kuvitella. Kuvitella \u201d\u2026 Yhdysvaltain dollaria, Googlea tai Euroopan unionia. Vain sapiens pystyy kuvittelemaan sellaisia harhan\u00e4kyj\u00e4<\/em>\u201d (s.160). \u201dMik\u00e4\u00e4n toinen el\u00e4in ei pysty samaan, mutta ei siksi, ettei niill\u00e4 ole sielua tai mielt\u00e4, vaan koska niill\u00e4 ei ole tarvittavaa mielikuvitusta<\/em>\u201d (s.160). T\u00e4t\u00e4 Harari kehittelee pitk\u00e4\u00e4n, mutta lopputulos on teoria, jonka vakuuttavuus her\u00e4tt\u00e4\u00e4 kysymyksi\u00e4. Miksi evoluutio on toiminut niin, ett\u00e4 vain sapiens on kehittynyt niin paljon pidemm\u00e4lle, kuin mik\u00e4\u00e4n muu el\u00e4inlaji?<\/p>\n\n\n\n My\u00f6s el\u00e4m\u00e4n tarkoitus saa lyhyen kappaleen (s.311\u2013316), mutta se ei anna juuri mit\u00e4\u00e4n vastausta, ei sellaista ole en\u00e4\u00e4 olemassa, n\u00e4in biotieteiden jyll\u00e4tess\u00e4. My\u00f6s liberalismin (humanismin suuntaus) antama tarkoitus h\u00e4vi\u00e4\u00e4. Loppukaneettina Harari toteaa: \u201dAivan kuten kristinusko ei kadonnut sin\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4, jolloin Darwin julkaisi \u201dLajien Synty\u201d -teoksensa, liberalismi ei katoa vain siksi, ett\u00e4 tiedemiehet ovat tulleet siihen tulokseen, ettei vapaita yksil\u00f6it\u00e4 ole olemassa<\/em>\u201d. Oikeastaan Harari vain kertoo negatiivin, mit\u00e4 el\u00e4m\u00e4n tarkoitus ei ole. H\u00e4n itse ei anna mit\u00e4\u00e4n tarkoitusta, ja se kaiketi sitten on h\u00e4nen vastauksensa.<\/p>\n\n\n\n On aamuy\u00f6, her\u00e4sin alitajuntani ty\u00f6skennelty\u00e4 t\u00e4m\u00e4n p\u00e4hkin\u00e4n kanssa, joka ei j\u00e4tt\u00e4nyt rauhaan. Harari sai minut hyvin h\u00e4milleen. H\u00e4nen varma, itsest\u00e4\u00e4n selv\u00e4 esitystapansa upposi minuun, olin ihmeiss\u00e4ni. Koin olevani kuin korttipeliss\u00e4, jossa kaveri esiintyy aivan kuin h\u00e4nell\u00e4 olisi huikea k\u00e4si, t\u00e4ysk\u00e4si tai jopa nelj\u00e4 \u00e4ss\u00e4\u00e4 ja jokeri k\u00e4dess\u00e4\u00e4n. Varmana voitostaan. Mutta, onko se bluffia? Uskallanko pist\u00e4\u00e4 panoksia peliin ja katsoa, onko se bluffi? Vertaus on k\u00f6mpel\u00f6 siin\u00e4, ett\u00e4 toki Harari itse uskoo juuri niin kuin on kirjoittanut, ainakin luultavasti.<\/p>\n\n\n\n Mutta p\u00e4\u00e4t\u00e4n katsoa. Mist\u00e4 on kysymys, mitk\u00e4 kortit h\u00e4nell\u00e4 t\u00e4ss\u00e4 on. Eip\u00e4 taidakaan olla tiedon kortit. Onko siis evoluution v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4t\u00f6n seuraus se, ett\u00e4 min\u00e4 en ole min\u00e4, tajuntani, alitajuntani, tietoisuuteni – on kaikki harhaa. Olen vain sattuman tai pakon sanelemana el\u00e4m\u00e4ss\u00e4ni toteuttamassa muuta kuin omaa tahtoani. Onko tietoisuuteni itsest\u00e4ni vain kissan ja koiran tasolla?<\/p>\n\n\n\n Mist\u00e4 Harari voi t\u00e4m\u00e4n tiet\u00e4\u00e4? Ei mist\u00e4\u00e4n. Ei h\u00e4n omasta mielest\u00e4\u00e4n bluffaa, mutta ei h\u00e4nell\u00e4 my\u00f6sk\u00e4\u00e4n ole kortteja, joita h\u00e4n niin varmasti esittelee. Luonnontiede ei ole l\u00f6yt\u00e4nyt sielua, ei se l\u00f6ydy luonnontieteen menetelmin. J\u00e4lleen, Borgin sanoin epistemologiasta on tullut ontologiaa. Siis siit\u00e4 mit\u00e4 voidaan tutkia, on tullut sit\u00e4 mit\u00e4 voidaan tiet\u00e4\u00e4. Vain sit\u00e4 voi olla olemassa, mit\u00e4 voidaan luonnontieteellisesti tutkia. Siit\u00e4, mit\u00e4 ei tiedet\u00e4, on tehty tietoa.<\/p>\n\n\n\n T\u00e4m\u00e4 on metafyysinen v\u00e4ite, ei luonnontiedett\u00e4, eik\u00e4 biotiedett\u00e4. Sen rinnalle ja lis\u00e4ksi mit\u00e4 tiedet\u00e4\u00e4n, esitet\u00e4\u00e4n metafyysinen v\u00e4ite: sit\u00e4 ei ole olemassa, mit\u00e4 ei ole voitu tutkia. \u201dJos todella ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 evoluutioteorian, tajuaa ettei ole olemassa sielua<\/em>\u201d (s.112), v\u00e4itti Harari kirjassaan, mink\u00e4 nyt totean metafyysiseksi v\u00e4itteeksi, ei luonnontieteelliseksi.<\/p>\n\n\n\n Min\u00e4 olen sittenkin min\u00e4, minulla on vapaa tahto, voin menn\u00e4 kauppaan ja valita muutenkin kuin sattuman tai determinismin pakottamana, mit\u00e4 t\u00e4n\u00e4\u00e4n sy\u00f6n. Jotakin uutta, jotain, mit\u00e4 en ole kokeillut tai pitk\u00e4\u00e4n aikaan sy\u00f6nyt. Tied\u00e4n, ett\u00e4 nyt sotken arkitason kokemuksen tieteen \u201dl\u00f6yt\u00f6ihin\u201d. Mutta ep\u00e4ilen, ett\u00e4 se mit\u00e4 Harari on v\u00e4itt\u00e4nyt, ei ole tieteellist\u00e4 tietoa. Tiedon puutteesta ei voi tehd\u00e4 tietoa, siit\u00e4 tulee hypoteesi. Todistamaton, tutkimaton. Mielipide. Uskomus. Usko. Ateismi. Sallin sen toki Hararille. Mutta my\u00f6s itsell\u00e4ni on oikeus uskoa toisin.<\/p>\n\n\n\n Ei siis ole evoluution v\u00e4\u00e4j\u00e4\u00e4m\u00e4t\u00f6n seuraus, ett\u00e4 min\u00e4\u00e4 ei ole, ei tietoisuutta itsest\u00e4, ei vapaata tahtoa, eik\u00e4 edes sielua. V\u00e4ite, ett\u00e4 biotieteiden perusteella olen vain algoritmi, se on skientismi\u00e4. Siis tieteen p\u00e4\u00e4lle lis\u00e4tty uskomus tai hypoteesi, jota ei voida luonnontieteen menetelmin verifioida.<\/p>\n\n\n\n Kysymys sielusta juontaa ainakin Platonin aikaan ja h\u00e4nen ajatuksiinsa. Siis aikaan jo ennen kristinuskon synty\u00e4, Platon kuoli noin 347 eaa. Aiheesta on keskusteltu ja v\u00e4itelty siis jo pian 2400 vuotta, eik\u00e4 sit\u00e4 ole viel\u00e4k\u00e4\u00e4n lopullisesti ratkaistu. T\u00e4h\u00e4n keskusteluun ei voi kuitenkaan t\u00e4ss\u00e4 kirjassa syventy\u00e4, ei my\u00f6sk\u00e4\u00e4n siihen, kuinka kristillisyys alkuaikoinaan ammensi teologiaansa ns. uusplatonilaisia ajatuksia. Kello on nyt 5 aamulla, palaan jatkamaan uniani, ehk\u00e4 lis\u00e4\u00e4 Hararista. Upea ajattelija ja kirjoittaja, eip\u00e4 kovin montaa kertaa ole y\u00f6ll\u00e4 pit\u00e4nyt nousta kirjoittamaan.<\/p>\n\n\n\n Evoluutio, siis teoria lajien synnyst\u00e4, on 160 vuoden aikana saavuttanut vahvan aseman tieteess\u00e4. L\u00f6ytyy evoluutiobiologit, evoluutiopsykologit, ja evoluutiohistorioitsijatkin, kuten Harari. T\u00e4m\u00e4 luku evoluutiosta on keskeinen uskon ja tieteen dialogissa. Siit\u00e4 l\u00f6ytyy ainakin kolme eri rintamaa: Ne, joiden mielest\u00e4 usko ja Jumala ovat romukopassa, eik\u00e4 muuta todistelua tarvita. Toisena sitten ne, jotka yritt\u00e4v\u00e4t edelleen ID:n tai muilla keinoin ujuttaa yliluonnollisen osaksi tiedett\u00e4. N\u00e4hd\u00e4kseni suurin ryhm\u00e4 on ne, joiden mukaan evoluutio on tiedett\u00e4 ja paras selitys lajien synnylle, mutta sill\u00e4 ei ole paljoa tekemist\u00e4 uskon ja Jumalan kanssa, ne tulisi erottaa toisistaan. T\u00e4h\u00e4n ryhm\u00e4\u00e4n kuuluu niin uskonnottomia kuin uskon vakavasti ottavia. Tieteen ja uskon v\u00e4linen \u201dei-kenenk\u00e4\u00e4n maa\u201d on todellisuudessa kaksi t\u00e4ysin eri ulottuvuutta, ne eiv\u00e4t kosketa toisiaan, eiv\u00e4t ainakaan luonnontieteen maailmassa ja todellisuudessa.<\/p>\n\n\n\n Yksi evoluutiopsykologi on viel\u00e4 otettava mukaan keskusteluun. H\u00e4n itse sanoo, ett\u00e4 \u201dkun opin ymm\u00e4rt\u00e4m\u00e4\u00e4n darwinilaisen teorian periaatteet, olin jo hyl\u00e4nnyt nuoruuteni pinnallisen kristinuskon<\/em>\u201d (Peterson, 2018 s.249). Edelleen h\u00e4n kertoo kuinka \u201dmasennusl\u00e4\u00e4ke Prozac pirist\u00e4\u00e4 jopa hummereita, mik\u00e4 on h\u00e4mm\u00e4stytt\u00e4vimpi\u00e4 todisteita siit\u00e4, ett\u00e4 maapallon el\u00e4m\u00e4 edustaa samaa evoluution sukupuuta<\/em>\u201d (s.46, viitaten aiheesta tehtyyn tutkimukseen)\u201d Petersonin valtavan suosion saanut kirja on k\u00e4sikirja kaaosta vastaan. H\u00e4n esitt\u00e4\u00e4 kaaoksen ja j\u00e4rjestyksen moniulotteisesti, joka haastaa Sattuman, siis kaaoksen vain t\u00e4ydellisen\u00e4 ep\u00e4j\u00e4rjestyksen\u00e4. \u201dKysymyksess\u00e4 on kaaos, joka sis\u00e4ltyy j\u00e4rjestykseen, joka puolestaan sis\u00e4ltyy kaaokseen viel\u00e4 suuremman j\u00e4rjestyksen sis\u00e4ll\u00e4<\/em>\u201d (s.52). Kaaoksen ja j\u00e4rjestyksen nivoutuminen toisiinsa on evoluutiopsykologin n\u00e4k\u00f6kulmasta keskeist\u00e4, ainakin evoluutioon ja sen muovaamiin ihmisiin sovellettuna. Sopiiko se my\u00f6s maailman synnyn teorioiden arviointiin, on selvitt\u00e4misen ja pohtimisen arvoista. Onko Sattuma sittenkin vain kaaosta? Tai onko kaaos sittenkin vain osa j\u00e4rjestyst\u00e4?<\/p>\n\n\n\nEvoluutioteorian selitysvoima<\/h3>\n\n\n\n
Harari evoluution seurauksista<\/h3>\n\n\n\n
Kirjan teema kiert\u00e4\u00e4 alkuun pohtimaan, kuinka ihminen on tullut niin ylivoimaiseksi muihin el\u00e4imiin verrattuna. Ja kuinka yritet\u00e4\u00e4n unohtaa, ett\u00e4 my\u00f6s Homo Sapiens on el\u00e4in. T\u00e4m\u00e4 johtaa evoluutioteorian laajaan k\u00e4sittelyyn ja ihmisen kuvaamiseen algoritmiksi, ja moneen muuhun asiaan ihmisest\u00e4.<\/p>\n\n\n\n
Hararin kirjan teemalle on t\u00e4rke\u00e4\u00e4, ett\u00e4 ihminen on biotieteiden perusteella (vain) algoritmi, jolloin teko\u00e4ly voi l\u00e4hesty\u00e4 ja jopa ohittaa parempana ihmisen algoritmiset prosessit. T\u00e4m\u00e4 tie vie loogisesti eteenp\u00e4in niin, ett\u00e4 – evoluutioteorian perusteella – mit\u00e4\u00e4n sielua ei voi olla olemassa. \u201dKristinuskon kuolematon sielu on yht\u00e4 tosi kuin joulupukki ja p\u00e4\u00e4si\u00e4ispupu<\/em>\u201d (s.303).<\/p>\n\n\n\n
My\u00f6s vapaa tahto on sek\u00e4 vanha ett\u00e4 ajankohtainen keskustelun aihe. Aku Visala ei kirjassaan p\u00e4\u00e4st\u00e4 helpolla vapaan tahdon kielt\u00e4ji\u00e4, k\u00e4sitelless\u00e4\u00e4n laajasti eri teorioita ja todellisuutta – my\u00f6s arkiel\u00e4m\u00e4ss\u00e4 (Visala, 2018).<\/p>\n\n\n\n