Maailman synty\u00e4 ihmetelt\u00e4ess\u00e4, kiistassa on useampia osapuolia, mutta \u00e4\u00e4rip\u00e4iss\u00e4 l\u00e4hinn\u00e4 kaksi: evoluutioon uskovat, joille se samalla osoittaa, ettei Jumalaa ole. Ja toisessa \u00e4\u00e4rip\u00e4\u00e4ss\u00e4 Jumalaan uskovat, jotka tiukasti uskovat vain luomiseen, ja evoluutio on puppua. Kun yritt\u00e4\u00e4 ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 kumpaakin osapuolta, toisaalta tieteen edustajia ja toisaalta kapeasti luomiseen uskovia, pit\u00e4\u00e4 ohittaa paljon v\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 tietoa ja haukkumista ym., joka h\u00e4m\u00e4rt\u00e4\u00e4 itse asian ymm\u00e4rt\u00e4mist\u00e4.<\/p>\n\n\n\n
Esimerkkin\u00e4 tiedon h\u00e4m\u00e4rtymisest\u00e4: \u00c4lyk\u00e4s Suunnittelu (ns. ID eli Intelligent Design), mit\u00e4 se tarkoittaa? Ja miksi siihen suhtaudutaan niin kielteisesti? Eritt\u00e4in hyv\u00e4ss\u00e4 kirjassaan Kaiken K\u00e4sikirja, Esko Valtaoja ei saa t\u00e4ysin pidetty\u00e4 tasapainoista linjaansa ottaessaan \u00c4lykk\u00e4\u00e4n Suunnittelun kannattajat k\u00e4sittelyyn: \u201dJotkut fysiikasta tai biologiasta mit\u00e4\u00e4n tiet\u00e4m\u00e4tt\u00f6m\u00e4t (tai uskonlahkonsa sokaisemat) puhuvat nykyisin \u00c4lykk\u00e4\u00e4st\u00e4 Suunnittelijasta, jonka k\u00e4tten j\u00e4lki n\u00e4kyy kaikkialla t\u00e4ss\u00e4 kuulemma viimeisen p\u00e4\u00e4lle hyvin suunnitellussa ja toteutetussa maailmassa.\u201d (Valtaoja, 2012, s.71, my\u00f6s Enqvist (2), 2012, s.93\u2013103, joka antaa kyyti\u00e4 hyvin v\u00e4rikk\u00e4\u00e4ll\u00e4 tavalla.). T\u00e4ss\u00e4 j\u00e4i kuitenkin itse asia kertomatta, miksi ID on niin surkea teoria.<\/p>\n\n\n\n
Selv\u00e4sti lievemmin sanank\u00e4\u00e4ntein asiasta kirjoittaa Michael Ruse (Numbers, 2015, Myytti 23 s.200\u2013207, Ruse on luonnontieteen historian ja filosofian professori Kaliforniasta). H\u00e4n p\u00e4\u00e4tyy pitk\u00e4lti samaan kuin Valtaojakin, ID ei ole tieteellinen vaihtoehto evoluutioteorialle. H\u00e4n kertoo, kuinka termi otettiin k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n Yhdysvalloissa pian sen j\u00e4lkeen, kun tieteellisen kreationismin opetus kiellettiin. Siis \u201dhe korvasivat nopeasti sanat \u201dluominen\u201d ja \u201dkreationistit\u201d \u201d\u00e4lykk\u00e4\u00e4ll\u00e4 suunnittelulla\u201d ja \u201dsuunnittelun kannattajilla\u201d ja nimesiv\u00e4t teoksensa uudelleen (Numbers, 2015 s.201).<\/p>\n\n\n\n
Oikeusprosessien kautta p\u00e4\u00e4tettiin, ett\u00e4 \u201dluonnontieteen ratkaisevat tunnusmerkit olivat luonnollisuus, kokeellisuus, testattavuus ja falsifioitavuus, ja ratkaisi ettei tieteellinen kreationismi t\u00e4ytt\u00e4nyt n\u00e4it\u00e4 kriteerej\u00e4<\/em> (s.205).\u201d Ja edelleen Ruse kirjoittaa: \u201dLopulta tuomari \u2026 teki p\u00e4\u00e4t\u00f6ksen, ettei ID \u201dollut luonnontiede<\/em>\u201d, koska se otti huomioon \u201dyliluonnolliset syyt<\/em>\u201d, eik\u00e4 \u201dnoudattanut luonnontieteen t\u00e4rkeit\u00e4 peruss\u00e4\u00e4nt\u00f6j\u00e4, jotka rajaavat luonnontieteen testattaviin, luonnollisiin selityksiin <\/em>(s.207).\u201d\u201d<\/p>\n\n\n\n Kiista ei ole siis niink\u00e4\u00e4n jostain yksityiskohdasta, kuin siit\u00e4, etteiv\u00e4t yliluonnolliset selitykset kuulu luonnontieteeseen. Niit\u00e4 ei voi kokeellisesti testata, niit\u00e4 ei voi osoittaa v\u00e4\u00e4r\u00e4ksi, kuten luonnontieteen perusluonteeseen kuuluu. Toisin sanoen, tieteen aukkoja ei pid\u00e4 selitt\u00e4\u00e4 Jumalalla. Muinaisina aikoina n\u00e4in on tehty: selitettiin ukonilmat, tulivuoren purkaukset, ja muut \u00e4\u00e4rimm\u00e4iset luonnonilmi\u00f6t jumalilla, kun muusta ei ollut tietoa. Voisi siis pit\u00e4\u00e4 aivan oikeana p\u00e4\u00e4telm\u00e4n\u00e4, ett\u00e4 luonnontiede pysyy luonnontieteen\u00e4, kun yliluonnolliset asiat pidet\u00e4\u00e4n siit\u00e4 erill\u00e4\u00e4n. Toki t\u00e4m\u00e4 pit\u00e4isi mielt\u00e4\u00e4 my\u00f6s p\u00e4invastoin, yliluonnolliset asiat, niiden falsifiointi, eiv\u00e4t kuulu luonnontieteiden alueeseen, mik\u00e4li luonnontiede pysyy luonnontieteen\u00e4.<\/p>\n\n\n\n Mutta t\u00e4t\u00e4 periaatetta, pit\u00e4\u00e4 n\u00e4m\u00e4 erill\u00e4\u00e4n, eiv\u00e4t kaikki halua kunnioittaa. Luomisen kannattajista kreationistit ja ID:n puolustajat, kutsuvat edell\u00e4 kuvattua rajausta \u201dnaturalismiksi\u201d tai \u201dmetodologiseksi naturalismiksi\u201d, joka sulkee ennalta teistiset selitykset pois tieteest\u00e4 ja ilmi\u00f6ist\u00e4. Ja sitten taas monet luonnontieteiden edustajat eiv\u00e4t s\u00e4\u00e4stele sanojaan, pilkatessaan vastapuolta kaikin tavoin.<\/p>\n\n\n\n Jatketaan t\u00e4st\u00e4 olettaen, ett\u00e4 luonnontiede pysyy luonnontieteen\u00e4, ilman yliluonnollisia selityksi\u00e4. Perehdyt\u00e4\u00e4n hiukan, mit\u00e4 maailman synnyst\u00e4 ajatellaan. Esko Valtaojan kirja \u201dKaiken k\u00e4sikirja\u201d on hyv\u00e4 opas siihen.<\/p>\n\n\n\n Se on erinomainen kirja, humoristinen, rehellinen, tasapainoinen, joka ei sorru toisten v\u00e4h\u00e4ttelyyn ja pilkkaamiseen. Se tuo esille tiedemiehen n\u00e4k\u00f6kulman, ja esitt\u00e4\u00e4 olemassa olevat faktat. Kirjan otsikko on huumoria, ja oman ammattikunnan itseironiaa, kun Valtaoja muutamassa kohtaa toteaa paljon puhutun \u201dKaiken teoria\u201d-k\u00e4sitteen kapea-alaisuudesta (Valtaoja, 2012 s.36, 42, 44\u201345). Siin\u00e4 on kyse kvanttifysiikan ja suhteellisuusteorian yhdist\u00e4misest\u00e4 kaiken kattavaksi teoriaksi. Ne kun eiv\u00e4t \u201dkeskustele\u201d kesken\u00e4\u00e4n. Kirjan lopussa Valtaoja viel\u00e4 vitsailee kirjan otsikosta, ettei \u201dt\u00e4m\u00e4 ollutkaan mik\u00e4\u00e4n kaiken k\u00e4sikirja<\/em>\u201d (s.212) ja tarjoaa lohdutukseksi Irish Coffeen reseptin.<\/p>\n\n\n\n Kirjan kokonaisuus etenee loogisesti ja pureutuu maailmankaikkeuden, elollisen synnyn ja ihmisen kehityksen avainkysymyksiin. My\u00f6s etiikan kehitykseen Valtaoja paneutuu. Ja kaiken aikaa tieteen ja uskon dialogi on k\u00e4ynniss\u00e4, tavalla, joka on \u00e4lyk\u00e4st\u00e4 ja rehellist\u00e4.<\/p>\n\n\n\n Maailmakaikkeus syntyi alkur\u00e4j\u00e4hdyksess\u00e4, vaikka Einsteinkin ajatteli, ett\u00e4 se on ollut aina olemassa. Galaksien liikkuminen poisp\u00e4in on ajanm\u00e4\u00e4rityksen perustana, ja poisp\u00e4in liikkumisesta on syntynyt Hubblen laki. Se tarkoittaa, ett\u00e4 maailmakaikkeus laajenee kaiken aikaa (s.49), ja on johtanut siihen, ett\u00e4 alkur\u00e4j\u00e4hdys ymm\u00e4rrettiin tapahtuneeksi, n. 13,5\u201313,7 miljardia vuotta sitten. T\u00e4m\u00e4 taas on saatu selville valtavilla kaukoputkilla, joita Valtaoja kutsuu \u201daikakoneiksi\u201d (s.50\u201352). Erityisen kiinnostavaa on, mit\u00e4 tapahtui alkur\u00e4j\u00e4hdyksen ensimm\u00e4isen sekunnin murto-osien aikana. Valtaoja vastaa: \u201dtyly totuus on, ett\u00e4 emme tied\u00e4\u201d (s.56). Miten tyhj\u00e4st\u00e4 syntyi jotakin? Usein Valtaoja toistaa, ett\u00e4 \u201demme tied\u00e4, miksi ja miten\u201d. Alkur\u00e4j\u00e4hdyksen perusteet ovat kuitenkin vahvoja, joille vaihtoehtoista teoriaa ei hevin l\u00f6ydy. Voimme siis pit\u00e4\u00e4 sit\u00e4 parhaana selityksen\u00e4.<\/p>\n\n\n\n Jumalaa alkur\u00e4j\u00e4hdys ei selit\u00e4 pois, vaan Valtaojaa lainaten, \u201dvaikka Jumala ei olisi v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4t\u00f6n, h\u00e4n on aina mahdollinen<\/em>\u201d (s.60). Ryhtym\u00e4tt\u00e4 parjaamaan uskovien kaikenlaisia teorioita, Valtaoja lainaa piispa Juha Pihkalaa: \u201dKristilliseen uskoon \u2026 sis\u00e4ltyy \u2026 vakaumus, ett\u00e4 koko kosmos on Jumalan luoma, millaisena prosessina se sitten \u2026 onkin syntynyt. \u2026 kaiken muun on j\u00e4\u00e4t\u00e4v\u00e4 inhimillisen tiedonhankinnan varaan\u2026 luomiskertomuksen ilmoitussis\u00e4lt\u00f6 ei ole kosmologisissa faktoissa, vaan tavassa, miten siin\u00e4 hahmotetaan ihmisen suhde Jumalaan, toisiin ihmisiin ja maailmaan<\/em>\u201d( Valtaoja s.59\u201360, ks. my\u00f6s keskustelukirjat Pihkala &Valtaoja). Ja Valtaoja jatkaa: \u201dOlen aivan samaa mielt\u00e4. Jos Jumala on olemassa, H\u00e4n on n\u00e4k\u00f6j\u00e4\u00e4n p\u00e4\u00e4tt\u00e4nyt luoda kosmoksen alkur\u00e4j\u00e4hdyksen kautta, kvarkkipuuroineen kaikkineen.<\/em>\u201d Toki sitten h\u00e4n kirjoittaa: \u201dMutta t\u00e4ytyyk\u00f6 Jumalan olla olemassa?<\/em>\u201d H\u00e4n my\u00f6nt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 alkur\u00e4j\u00e4hdys sopii teologeille ja est\u00e4\u00e4 eroon p\u00e4\u00e4syn \u201dluomisen<\/em>\u201d mahdollisuudesta. Einsteinin aikaanhan uskottiin ikuisesti olemassa olleeseen maailmankaikkeuteen, nyt alkur\u00e4j\u00e4hdyksess\u00e4 alun saaneeseen. Kristinuskon mukaan oli alku, mik\u00e4 sopii juuri alkur\u00e4j\u00e4hdykseen.<\/p>\n\n\n\n Nelj\u00e4nness\u00e4 luvussa \u201dJ\u00e4rjestyksen kasvu\u201d (otsikko on taas vitsi, sill\u00e4 tosiasiassa j\u00e4rjestyksest\u00e4 l\u00e4hdettiin kohti kasvavaa ep\u00e4j\u00e4rjestyst\u00e4) Valtaoja kuvaa kosmoksen muotoutumista, ja toteaa \u00c4lykk\u00e4\u00e4n suunnittelijan teorian kannattajat fysiikasta mit\u00e4\u00e4n tiet\u00e4m\u00e4tt\u00f6miksi (s.71), sen verran sekava ja monimutkainen kehitys oli. T\u00e4hti\u00e4 syntyi ja r\u00e4j\u00e4hteli, kaikki oli usein aivan hiuskarvan varassa, ett\u00e4 kosmos kehittyi, ja aurinkomme syntyi noin 4,5 miljardia vuotta sitten. \u201dKaikki on syntynyt vailla ihmeit\u00e4, vailla luojaa, vailla suunnittelua, vain muutaman yksinkertaisen luonnonlain, perusvoiman ja alati l\u00e4sn\u00e4 olevan Sattuman yhteisvaikutuksesta <\/em>\u2026\u201d (s.84). T\u00e4m\u00e4 on n\u00e4ht\u00e4v\u00e4 Valtaojan uskon tunnustuksena, koska kirjassa annettu kuvaus ei pysty antamaan muuta perustelua, kuin ett\u00e4 hyvin sekavaa kaikki oli, eik\u00e4 siis suunniteltua. Valtaojan Jumala on siis Sattuma, h\u00e4n itse kirjoittaa sen isolla alkukirjaimella. Ei siis tiede. Tarkoitus ei ole v\u00e4h\u00e4tell\u00e4 asiaa lainkaan, vain yritt\u00e4\u00e4 l\u00f6yt\u00e4\u00e4 vastineet toisilleen. Vaihtoehto Jumalalle on Sattuma.<\/p>\n\n\n\n Maailmankaikkeuden synnyn teoria on nyt esitetty edell\u00e4. Seuraava iso haaste on, miten elottomasta tuli el\u00e4v\u00e4 organismi. Valtaoja luettelee 4 vaihtoehtoa: 1. Jumala p\u00e4\u00e4tti luoda el\u00e4m\u00e4\u00e4 nuoren maan tomusta, 2. el\u00e4m\u00e4 syntyi itsest\u00e4\u00e4n, 3. alienit (siis olennot toiselta galaksilta) k\u00e4viv\u00e4t piknikill\u00e4 ja j\u00e4ttiv\u00e4t roskia, 4. meteoriitin t\u00f6rm\u00e4yksess\u00e4 el\u00e4m\u00e4n idut saavuttivat maapallon. Vaikka h\u00e4n sanoo kohtaa 2. hyvin ep\u00e4todenn\u00e4k\u00f6iseksi, h\u00e4n heti seuraavaksi sanoo sit\u00e4 todenn\u00e4k\u00f6isimm\u00e4ksi, jotenkin vain se molekyyliryp\u00e4s syntyi. Ja elollista oli syntynyt elottomasta. \u201dJotain on tapahtunut. Suunnitelmasta tai p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4st\u00e4 tuskin voi olla kysymys, niin sattumanvarainen ja kaoottinen on maapallon el\u00e4m\u00e4n koko tarina \u2026<\/em>\u201d (s.106). T\u00e4m\u00e4n parempaan ei Valtaojakaan p\u00e4\u00e4se, ja ehk\u00e4 siksi h\u00e4n toivoo, ett\u00e4 el\u00e4m\u00e4\u00e4 l\u00f6ytyisi muualta maailmankaikkeudesta, se kai toisi h\u00e4nen mielest\u00e4\u00e4n valoa t\u00e4h\u00e4n arvailujen keskelle. Jos vaikka kuultaisiin, kuinka heid\u00e4n matkansa k\u00e4vi \u201dt\u00e4htip\u00f6lyst\u00e4 tietoisuuteen<\/em>\u201d (Valtaoja, 2012 s.94\u201395\u2026105\u2013106).<\/p>\n\n\n\n T\u00e4h\u00e4n lopuksi voisi ottaa uudestaan piispa Juha Pihkalan sanat: \u201dKristilliseen uskoon \u2026 sis\u00e4ltyy \u2026 vakaumus, ett\u00e4 koko kosmos on Jumalan luoma, millaisena prosessina se sitten \u2026 onkin syntynyt. \u2026 kaiken muun on j\u00e4\u00e4t\u00e4v\u00e4 inhimillisen tiedonhankinnan varaan\u2026 luomiskertomuksen ilmoitussis\u00e4lt\u00f6 ei ole kosmologisissa faktoissa, vaan tavassa, miten siin\u00e4 hahmotetaan ihmisen suhde Jumalaan, toisiin ihmisiin ja maailmaan<\/em>\u201d.<\/p>\n\n\n\n Se sanoo, ett\u00e4 alkur\u00e4j\u00e4hdyst\u00e4 ja muuta kosmoksen syntyprosessia voi pit\u00e4\u00e4 prosessina, jossa Jumala on taustalla, eik\u00e4 sen tarvitse merkit\u00e4 ettei Jumalaa ole olemassa. Toiseksi h\u00e4n sanoo, ett\u00e4 luomiskertomus ei ole kosmologiaa, eik\u00e4 kirjaimellisesti totena otettavaa, vaan sen p\u00e4\u00e4tarkoitus on kuvat ihmisen ja Jumalan sek\u00e4 maailman suhteita toisiinsa.<\/p>\n\n\n\n Maailman synnyst\u00e4 ei ole j\u00e4rkev\u00e4\u00e4 kiistell\u00e4, ainakaan n\u00e4ill\u00e4 argumenteilla.<\/p>\n\n\n\n