{"id":490,"date":"2025-02-28T18:42:56","date_gmt":"2025-02-28T18:42:56","guid":{"rendered":"https:\/\/avaraauskoa.fi\/?page_id=490"},"modified":"2025-09-13T14:32:24","modified_gmt":"2025-09-13T14:32:24","slug":"9-5-nelja-evankeliumia","status":"publish","type":"page","link":"https:\/\/avaraauskoa.fi\/index.php\/9-5-nelja-evankeliumia\/","title":{"rendered":"9.5. Nelj\u00e4 evankeliumia"},"content":{"rendered":"\n

9.5. Nelj\u00e4 evankeliumia<\/strong><\/h2>\n\n\n\n

T\u00e4m\u00e4 on haastava luku kirjoittaa. Yhdess\u00e4 lyhyess\u00e4 luvussa UT:n nelj\u00e4n evankeliumin kuvaus on mahdotonta. Keskitynkin t\u00e4ss\u00e4 l\u00e4hinn\u00e4 n\u00e4iden tekstien syntyyn ja ajoitukseen sek\u00e4 keskeiseen sanomaan. Yksityiskohtaisempaa k\u00e4sittely\u00e4 esim. ihmeist\u00e4 l\u00f6ytyy osassa A, ja puolestaan laaja p\u00e4\u00e4si\u00e4isen tapahtumien k\u00e4sittely \u2013 silloin Jeesus ristiinnaulittiin – tulee osaan D, joka ilmestyy joskus tulevaisuudessa.
Kuinka Uuteen testamenttiin p\u00e4\u00e4tyi juuri nuo nelj\u00e4 evankeliumia? Evankeliumeja oli paljon, ja vaihtoehtoja oli runsaasti, sen esittelen seuraavassa luvussa. Kuitenkin juuri n\u00e4m\u00e4 nelj\u00e4 saivat kunnian ja arvon tulla UT:n kaanoniin. Valintaprosessista ei ole paljoa tietoa, kuten ei koko Uuden Testamentinkaan kaanonin synnyst\u00e4, eli valintaprosessista, mitk\u00e4 kuuluvat UT:iin.<\/p>\n\n\n\n

Evankeliumien taustaa<\/h3>\n\n\n\n

Voisi kuvitella, ett\u00e4 evankeliumit olivat varhaisimpia kirjoituksia, ovathan ne ensimm\u00e4isin\u00e4 UT:ssa. N\u00e4in ei kuitenkaan ole. Paavalin kirjeet olivat varhaisimpia UT:n tekstej\u00e4, kirjoitettu n. 50\u201356 jaa. Markusta pidet\u00e4\u00e4n vanhimpana evankeliumina, kuten aikaisemmassa luvussa 9.4. tuli ilmi. Se ajoitetaan noin vuoteen 70 jaa. Jeesus ennustaa temppelin tuhoamisen, joka tapahtui n. v. 70. Takautuva profetia ei ollut harvinaista tuohon aikaan, ja tutkijat pit\u00e4v\u00e4t tuota Jeesuksen ennustusta j\u00e4lkik\u00e4teen kirjoitetuksi. Muitakin perusteluja Markuksen varhaisuudelle on, kuten tekstin yksinkertaisuus. Seuraavat evankeliumit k\u00e4yttiv\u00e4t Markusta l\u00e4hteen\u00e4\u00e4n ja tarinat saivat enemm\u00e4n v\u00e4ri\u00e4, siis lis\u00e4piirteit\u00e4, joita ei Markuksesta l\u00f6ydy. My\u00f6hemmin esit\u00e4n my\u00f6s, kuinka Markuksen teksti\u00e4 korjailtiin ja siit\u00e4 poistettiin seuraavien evankelistojen mielest\u00e4 huonoja ajatuksia.<\/p>\n\n\n\n

Matteus ja Luukas olivat seuraavat n\u00e4ist\u00e4 nelj\u00e4st\u00e4. Matteus kirjoitettiin n. 80\u201390 ja Luukas 90\u2013100 jaa. On ilmeist\u00e4, ett\u00e4 n\u00e4m\u00e4 kaksi my\u00f6s ns. synoptista evankeliumia k\u00e4yttiv\u00e4t Markusta l\u00e4hteen\u00e4\u00e4n. Lis\u00e4ksi heill\u00e4 oli joku toinen l\u00e4hde, koska molemmista l\u00f6ytyy hyvin samankaltaisia tekstej\u00e4, jotka eiv\u00e4t olleet Markuksesta. Siis samoja Jeesuksen puheita esiintyy l\u00e4hes samanlaisina mutta eri j\u00e4rjestyksess\u00e4. T\u00e4t\u00e4 kutsutaan Q-l\u00e4hteeksi tai Logia-l\u00e4hteeksi. Sit\u00e4 ei ole s\u00e4ilynyt, mutta se on voitu rekonstruoida Matteuksen ja Luukkaan teksteist\u00e4. Suomenkielisen\u00e4 t\u00e4m\u00e4 Q-evankeliumi l\u00f6ytyy netist\u00e4 (esim Molari, 2005). T\u00e4m\u00e4 ns. kaksil\u00e4hdeteoria \u2013 siis Markus ja Q-l\u00e4hde kahden seuraavan l\u00e4hteen\u00e4 – on vahva peruste pit\u00e4\u00e4 n\u00e4m\u00e4 3 synoptista evankeliumia esitetyss\u00e4 j\u00e4rjestyksess\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Nelj\u00e4s evankeliumi, Johanneksen evankeliumi on t\u00e4ysin erilainen ja poikkeaa 3 muusta. Se on viimeisen\u00e4 kirjoitettu n. 90\u2013110. Siin\u00e4 ei ole juurikaan historiallista aineistoa, toisin kuin synoptisissa evankeliumeissa. Se keskittyy kuvaamaan enemminkin Kristusta, Jumalan Poikaa. Siksi sit\u00e4 voikin pit\u00e4\u00e4 todistuksena siit\u00e4, mihin Kristukseen uskovat olivat p\u00e4\u00e4tyneet vuosikymmenien aikana Jeesuksen kuoleman ja todeksi uskotun yl\u00f6snousemuksen j\u00e4lkeen. Aikaahan t\u00e4ss\u00e4 v\u00e4liss\u00e4 oli kulunut 60\u201380 vuotta, siis koko ihmisel\u00e4m\u00e4. Evankeliumilla oli kristallinkirkas tavoite: \u201dT\u00e4m\u00e4 on kirjoitettu siksi, ett\u00e4 te uskoisitte Jeesuksen olevan Kristus, Jumalan Poika\u2026\u201d (Joh. 20:31).<\/p>\n\n\n\n

Kaikki 4 evankeliumia olivat vain toissijaisesti historiallisia dokumentteja. Niill\u00e4 jokaisella oli tarkoitus ja tavoite, historiallisesti tarkka kuvaus ei ollut kell\u00e4\u00e4n tavoitteena. Eiv\u00e4tk\u00e4 kirjoittajat edes tienneet tarkkaa historiaa. Kukaan heist\u00e4 ei ollut silminn\u00e4kij\u00e4n\u00e4, vaan kirjoittivat suullisen perim\u00e4tiedon ja muiden l\u00e4hteiden avulla. My\u00f6sk\u00e4\u00e4n kirjoittajien nimi\u00e4 ei tiedet\u00e4, teksteille annettiin nimet vasta toisen vuosisadan j\u00e4lkimm\u00e4isell\u00e4 puoliskolla (v.150 jaa j\u00e4lkeen). Nimet valikoituivat tunnettujen Jeesuksen seuraajien pohjalta, Matteus ja Johannes 12 apostolin joukosta, Luukas Paavalin matkakumppani, ja Apostolien teoissa esiintyv\u00e4. My\u00f6s Markus esiintyy Apostolien teoissa, ehk\u00e4 my\u00f6s Markuksen evankeliumissa (14:51\u201352), jossa tuntematon nuori mies pakeni alasti paikalta, kun Jeesus vangittiin y\u00f6ll\u00e4 ennen p\u00e4\u00e4si\u00e4isen muita tapahtumia. Siis Markus saattoi olla todellinen kirjoittajakin, mutta yksimielisyytt\u00e4 tutkijoilla t\u00e4st\u00e4 ei ole. T\u00e4ss\u00e4 t\u00e4h\u00e4n asti kirjoitetusta on useita l\u00e4hteit\u00e4, joissa esiintyy samat n\u00e4kemykset, teologeja kuten Aejmelaeus, Borg, Crossan, Kuula & Nissinen & Riekkinen, R\u00e4is\u00e4nen, Sanders, jne. Konservatiivi-teologien puolelta l\u00f6ytyy eri\u00e4vi\u00e4 n\u00e4kemyksi\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Esimerkiksi silminn\u00e4kij\u00f6ist\u00e4 sopii Luukkaan evankeliumin alku (Lk1:1\u20133): \u201dJo monet ovat ryhtyneet ty\u00f6h\u00f6n ja laatineet kertomuksia niist\u00e4 asioista, jotka meid\u00e4n keskuudessamme ovat toteutuneet, sen mukaan, kun meille ovat kertoneet ne, jotka alusta alkaen olivat silminn\u00e4kij\u00f6it\u00e4, ja joista tuli sanan palvelijoita. Niin olen nyt min\u00e4kin, otettuani alusta asti kaikesta tarkan selon, p\u00e4\u00e4tt\u00e4nyt kirjoittaa yhten\u00e4isen esityksen sinua varten, oi kunnioitettu Teofilos.\u201d T\u00e4st\u00e4 tekstist\u00e4 voi p\u00e4\u00e4tell\u00e4:
\u2022 Jeesuksesta puhuttiin paljon ja kertomuksia laadittiin.
\u2022 Tekstiss\u00e4 sanotaan \u201dmeille\u201d siis my\u00f6s Luukkaalle silminn\u00e4kij\u00e4t olivat kertoneet n\u00e4kem\u00e4ns\u00e4, jotka olivat olleet Jeesuksen seurassa. Luukas ei siis selv\u00e4sti ollut itse yksi silminn\u00e4kij\u00e4.
\u2022 Kertominen viittaa suulliseen kertomiseen, n\u00e4m\u00e4 olivat suullista traditiota.
\u2022 Luukas otti tarkkaan selville kaikesta, h\u00e4n siis tutki oletettavasti useita l\u00e4hteit\u00e4 asiasta.
\u2022 Kirjoittaja ei sano kuka h\u00e4n on, vain \u201dMin\u00e4\u201d, ei esim. \u201dMin\u00e4 Luukas, l\u00e4\u00e4k\u00e4ri\u201d.
<\/p>\n\n\n\n

Evankeliumien useat l\u00e4hteet<\/h3>\n\n\n\n

Jos viel\u00e4 pohdimme yleisi\u00e4, kaikkia evankeliumeja koskevia asioita, pit\u00e4\u00e4 k\u00e4sitell\u00e4 evankeliumien syntytapaa. Historiallinen tutkimus on esitt\u00e4nyt, kuinka Markus ja Q-l\u00e4hde olivat Matteuksen ja Luukkaan l\u00e4htein\u00e4. Ja kaikilla kolmella oli my\u00f6s suullinen traditio vaihtelevasti tiedossa. T\u00e4m\u00e4n lis\u00e4ksi Matteus ja Luukas ovat tuoneet viel\u00e4 uutta aineistoa mukaan, l\u00e4hteiden lis\u00e4ksi.<\/p>\n\n\n\n

Heikki R\u00e4is\u00e4nen k\u00e4sittelee evankeliumeja kirjassa \u201dRaamattun\u00e4kemyst\u00e4 etsim\u00e4ss\u00e4\u201d (1984, s.18\u201328). H\u00e4n esittelee tieteen menetelmi\u00e4 sovellettuna evankeliumeihin. Jo edell\u00e4 kuvattu l\u00e4hteiden k\u00e4ytt\u00f6 on todennettu kirjalliskriittisell\u00e4 menetelm\u00e4ll\u00e4 (ns. tekstikritiikki). T\u00e4m\u00e4n lis\u00e4ksi ovat muotokritiikki, l\u00e4hdekritiikki ja redaktiokritiikki menetelmin\u00e4 (esitelty luvussa 9.4.). Mainitsen viel\u00e4, ett\u00e4 \u201dkritiikki\u201d ei tarkoita Raamatun arvovallan murentamista, vaan pyrkimyst\u00e4 tekstien aitoon ymm\u00e4rt\u00e4miseen. Lukuisista esimerkeist\u00e4 yksi on Matteuksen (ja Luukkaan) muutokset Markuksen tekstiin, jotka voidaan havaita tekstiparissa Mk 2:25\u201326 ja Mt 12:3\u20134, jossa sama tarina on esitetty eri tavalla. Siin\u00e4 Markus lainaa virheellisesti VT:a, jossa sek\u00e4 henkil\u00f6 (pappi) menee v\u00e4\u00e4rin, ett\u00e4 asema ylipappina. Matteus korjaa virheen ja j\u00e4tt\u00e4\u00e4 maininnat pois.<\/p>\n\n\n\n

Muotokritiikki on esitt\u00e4nyt, ett\u00e4 varhaisimmat kertomukset ovat alkuaan kulkeneet suullisessa perim\u00e4tiedossa irrallisina pikku kokonaisuuksina. Samoin Jeesuksen sanat ja vertaukset. Teksteihin ne ovat siirtyneet perikooppeina (katkelmina) ja eri evankeliumeissa eri tapahtumiin kytkettyn\u00e4.
Katso esim. Markuksen perikooppien alkuja: \u201dNiin\u00e4 p\u00e4ivin\u00e4\u2026, Varhain aamulla\u2026, Jonkin ajan kuluttua\u2026, Jeesus kulki kerran\u2026, Kerran Jeesus taas\u2026 Yhten\u00e4ist\u00e4 historiallista jatkumoa tai kertomusta eiv\u00e4t evankeliumit sis\u00e4ll\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

R\u00e4is\u00e4sen mukaan kolmen synoptisen evankeliumin vertailu osoittaa huomattavia eroja. Jo edell\u00e4 k\u00e4vi ilmi, ettei Matteus pit\u00e4nyt Markuksen teksti\u00e4 erehtym\u00e4tt\u00f6m\u00e4n\u00e4, jota ei voisi korjailla. Muita esimerkkej\u00e4 ovat:<\/p>\n\n\n\n

    \n
  • Mk 10:35\u201340 ja Mt 20:20\u201323: Jaakob ja Johannes pyyt\u00e4v\u00e4t p\u00e4\u00e4sy\u00e4 kunniapaikoille, Mt kuitenkin syytt\u00e4\u00e4 \u00e4iti\u00e4 siit\u00e4. Eih\u00e4n arvostetut apostolit voineet niin t\u00f6ker\u00f6sti k\u00e4ytt\u00e4yty\u00e4.<\/li>\n\n\n\n
  • Mt 18:1,12\u201314 ja Lk 15:1\u20132: Sama vertaus eri kehyksiss\u00e4 – Matteuksessa Jeesus puhuu opetuslapsilleen, mutta Luukkaassa sama kertomus kerrotaankin suurelle yleis\u00f6lle ja fariseuksille.<\/li>\n<\/ul>\n\n\n\n

    Redaktiokritiikki paljastaa evankelistojen oman ajattelun teksteiss\u00e4. Kullakin evankelistalla on omia teologisia mieliajatuksia.
    Esim. Mt 12:46\u201350 ja Mk 3:21\u201335 ja Lk 8:19\u201321, jossa Jeesuksen perhe tulee paikalle:
    \u2022 Kussakin evankeliumissa tapahtuma sijoittuu erilaiseen tekstiyhteyteen.
    \u2022 Mk esitt\u00e4\u00e4 omaisten kokeneen Jeesuksen esiintyneen h\u00e4iritsev\u00e4sti, mutta ei Mt eik\u00e4 Lk.
    \u2022 Kertomus on ollut irrallinen, historialliset tapahtuman kehykset ovat my\u00f6h\u00e4syntyiset.
    \u2022 Redaktiokritiikki: Matteus esitt\u00e4\u00e4 opetuslapset todelliseksi perheeksi. Markus taas kaikki, jotka tekev\u00e4t Jumalan tahdon mukaisesti. Luukas taas kiinnitt\u00e4\u00e4 huomion Jeesuksen \u00e4itiin, kuten muuallakin evankeliumissaan.<\/p>\n\n\n\n

    Perim\u00e4tiedon kehityst\u00e4 R\u00e4is\u00e4nen esittelee mm. n\u00e4in:<\/p>\n\n\n\n

      \n
    • Evankeliumien synnyss\u00e4 \u201dinhimillinen tekij\u00e4\u201d sen osuus on ollut merkitt\u00e4v\u00e4. Toimittajat (siis evankelistat) ovat tulkinneet ja muunnelleet sit\u00e4 omien (tai yhteis\u00f6jens\u00e4) n\u00e4kemystens\u00e4 valossa. On todenn\u00e4k\u00f6ist\u00e4, ett\u00e4 n\u00e4in my\u00f6s suullinen perinne on muuttunut.<\/li>\n\n\n\n
    • Perim\u00e4tieto oli horjuvaa: esim. Mk 10:46 – Sokea mies ja Jeesus poistumassa Jerikosta. Lk 18:35 \u2013 Jeesus olikin saapumassa Jerikoon. Mt 20:29\u201330 – olikin kaksi sokeaa.<\/li>\n\n\n\n
    • Mk 11:1\u201310 ja Lk 19:29\u201338 ja Mt 21:1\u201311 : Mk ja Lk esitt\u00e4\u00e4 ratsuna aasin varsan. Matteuksella olikin aasi ja aasin varsa. Mt hakee VT:n t\u00e4yttyv\u00e4\u00e4 ennustusta, ja siksi lis\u00e4\u00e4 aasin tarinaan.<\/li>\n<\/ul>\n\n\n\n

      R\u00e4is\u00e4nen kiteytt\u00e4\u00e4: \u201dKolme ensimm\u00e4ist\u00e4 evankeliumia ovat erityisten toimittajien kokoama ja muokkaama valikoima alun perin itsen\u00e4isi\u00e4 kertomuksia Jeesuksen teoista sek\u00e4 h\u00e4nen lauselmiaan.<\/em>\u201d N\u00e4m\u00e4 ovat saarnatekstej\u00e4 eiv\u00e4t el\u00e4m\u00e4kertoja, ja tarkoitus oli her\u00e4tt\u00e4\u00e4 ja vahvistaa uskoa Jeesukseen.<\/p>\n\n\n\n

      Nelj\u00e4s evankeliumi onkin t\u00e4ysin erilainen, sen tapahtumat sijoittuvat 3\u20134 vuoden ajalle, ja sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 useita k\u00e4yntej\u00e4 Jerusalemissa. Synoptiset evankeliumit ajoittuvat yhden vuoden aikaj\u00e4nteelle, ja yhteen, ratkaisevaan ja kohtalokkaaseen k\u00e4yntiin Jerusalemissa (Borg (2), 2001, s.192, 202\u2013203).<\/p>\n\n\n\n

      Eroja on muutenkin todella paljon. Esimerkiksi Markuksessa Jeesus pit\u00e4\u00e4 ymp\u00e4rill\u00e4\u00e4n tihe\u00e4\u00e4 salaper\u00e4isyyden verhoa itsest\u00e4\u00e4n, mutta Johanneksessa Jeesus selvitt\u00e4\u00e4 kaikille olevansa taivaasta tullut ja sinne palaava Jumalan Poika. Johannes ei kuvaa mit\u00e4 Jeesus kerran puhui, vaan mit\u00e4 h\u00e4n seurakunnalleen merkitsi. Kuvauksessa on paljon sellaista, mik\u00e4 selvisi vasta paljon my\u00f6hemmin Yl\u00f6snousseen ilmestysten j\u00e4lkeen.<\/p>\n\n\n\n

      Jo kirkkois\u00e4 Origenes (200-luv.) esitteli Johanneksen ja kolmen muun evankeliumin eroja: Johannes esitti Jeesuksen jumalallista luontoa, kun synoptikot keskittyiv\u00e4t Jeesuksen inhimillisyyden kuvaamiseen (R\u00e4is\u00e4nen, 1984, s. 29).<\/p>\n\n\n\n

      Redaktiokritiikki osoittaa R\u00e4is\u00e4sen mukaan, ett\u00e4 k\u00e4ynniss\u00e4 oli monis\u00e4ikeinen tulkintaprosessi jo 1:n ja 2:n kristillisen sukupolven aikana. Seurakuntien Jeesus-traditio oli el\u00e4v\u00e4\u00e4 sanaa. Perinnett\u00e4 tulkittiin luovasti uusissa tilanteissa. Esimerkkin\u00e4 Mk 5:21\u201343 ja Mt 9:18\u201326: Matteus k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 Mk:n teksti\u00e4 pohjana. H\u00e4n lyhent\u00e4\u00e4 ja yksinkertaistaa sit\u00e4 oleellisesti, ja esitt\u00e4\u00e4 parantumisen eri tavalla – Mk:ssa kosketus parantaa, mutta Mt:ssa Jeesuksen sana. Se oli kritiikkin\u00e4 sille, ettei Jeesuksen voima paranna automaattisesti \u2013 kuten kansanomainen ihmeusko oletti – vaan tarvitaan h\u00e4nen sanansa (R\u00e4is\u00e4nen, 1984, s.155\u2013158).<\/p>\n\n\n\n

      Evankeliumien keskeinen sanoma<\/h3>\n\n\n\n

      Hieman R\u00e4is\u00e4st\u00e4 mukaillen, kunkin evankeliumin tarkoitusta ja painotuksia voisi kuvata n\u00e4in:
      \u2022 Matteus kuvaa Jeesusta kuninkaallisena Messiaana, joka hy\u00f6kk\u00e4\u00e4 juutalaisuutta vastaan. Kristillisyys korvaa juutalaiset valittuna kansana.
      \u2022 Luukkaan Jeesus on maailman viaton vapahtaja t\u00e4ynn\u00e4 anteeksiantavaa rakkautta. H\u00e4n korostaa universaalisuutta ja ennen muuta Jeesuksen rakkautta syntisiin ja halveksittuihin (ja k\u00f6yhiin kritisoiden rikkaita).
      \u2022 Johanneksen Jeesus tulee \u201dylh\u00e4\u00e4lt\u00e4\u201d. Ei riivaajien ulosajoa, ei eettisi\u00e4 kehotuksia, ei apokalyptisia varoituksia lopun l\u00e4heisyydest\u00e4. Jumalan valtakunta on jo saapunut Jeesuksen persoonassa.
      \u2022 Markuksen evankeliumissa on silmiinpist\u00e4v\u00e4n\u00e4 oppilaiden kyvytt\u00f6myys ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 Jeesusta ja sanomaa. Se ei my\u00f6sk\u00e4\u00e4n kerro oppilaiden kuulleen Jeesuksen yl\u00f6snousemuksesta (Mk 16:8\u201320 ep\u00e4per\u00e4inen lis\u00e4ys). Muuten Mk oli ilman erityist\u00e4 teologista linjaa, erisuuntaisia traditioita ja messiaanisuudenkin osalta salaisuus ja julkisuus vuorottelevat. Markus oli \u201dkonservatiivinen redaktori\u201d, er\u00e4\u00e4nlainen traditioiden ker\u00e4\u00e4j\u00e4 ja s\u00e4ilytt\u00e4j\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

      Aejmelaeus (2007) taas kuvaa evankeliumeja n\u00e4in (mukailtuna):
      Markus<\/strong> oli ensimm\u00e4inen evankeliumi (n. v. 70), se kirjoitettiin kreikaksi ja oli painotuksiltaan hellenistikristillinen. Teksti oli yksinkertaista, l\u00e4hinn\u00e4 Jeesuksen tekoja, ei niink\u00e4\u00e4n puheita. Loppu t\u00f6ks\u00e4ht\u00e4\u00e4 naisten pelkoon haudalta palatessa (Mark.16:8). Se ei sis\u00e4ll\u00e4 Jeesuksen yl\u00f6snousemuksen j\u00e4lkeisi\u00e4 ilmestymisi\u00e4. Loppuun on lis\u00e4tty toisella vuosisadalla jakeet 9\u201320, eli ovat ns. ep\u00e4per\u00e4isi\u00e4. T\u00e4m\u00e4 on my\u00f6s uusi muuttumisen muoto, sill\u00e4 tekstej\u00e4 on muokattu viel\u00e4 kopiointivaiheessakin.<\/p>\n\n\n\n

      Markuksessa huipentuma tulee Pietarin tunnustaessa Jeesuksen Messiaaksi (Mk 8:27\u201330). Oliko se aitoa historiaa, vai Markuksen lis\u00e4ys? Pietari oli tajunnut Jeesuksen yl\u00f6snousemuksen j\u00e4lkeen, ett\u00e4 Jeesushan oli Messias, mutta Markus halusi laittaa sen jo evankeliuminsa huipennukseksi. T\u00e4m\u00e4 liittyy Markuksen keskeiseen teemaan Messias-salaisuudesta ja opetuslasten ymm\u00e4rt\u00e4m\u00e4tt\u00f6myydest\u00e4. Markuksella on seurauksena kyll\u00e4kin ristiriitaista kuvausta. Kyll\u00e4h\u00e4n Markuksen kirjoittaessa oli jo tiedossa, ett\u00e4 Jeesus oli Messias ja Jumalan Poikakin, Halusiko h\u00e4n kuvata, ett\u00e4 kukaan ei tajunnut, ett\u00e4 Jeesus oli Messias, ja vain riivaajat tajusivat sen? Silti Pietari tajusi Markuksen huipennuksessa – ep\u00e4loogista.<\/p>\n\n\n\n

      Matteus <\/strong>oli selke\u00e4sti juutalaiskristillinen painotuksiltaan (kirjoitettu 80-90 jaa). Samaan aikaan h\u00e4n oli kriittinen farisealaisia kohtaan, jotka v\u00e4\u00e4ristynytt\u00e4 juutalaisuutta. Taustalla syyn\u00e4 Matteuksen yhteis\u00f6, joka oli ehk\u00e4 riidoissa juutalaisuuden kanssa kirjoitushetkell\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

      Laki on edelleen voimassa, Jeesuksen vahvistamana, ja Jeesuksen toiminta on vain juutalaisten parissa. Paavaliin verrattuna n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 edustavan juutalaiskristillist\u00e4 lakihenkisyytt\u00e4 (sama, 2007, s.141).<\/p>\n\n\n\n

      Matteus sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 viisi yhten\u00e4ist\u00e4 laajaa Jeesuksen puhetta (sama, 2007, s.142), mm. vuorisaarna, opetus oli siis keskeist\u00e4. \u201dKirkollinen oppikirja\u201d, t\u00e4t\u00e4 siis kuului noudattaa. Pietarille annetaan erityisasema, voi kysy\u00e4 miksi.<\/p>\n\n\n\n

      Luukas <\/strong>(n. v. 90) oli ainoa, joka pyrki historialliseen esitykseen, selvittelem\u00e4ll\u00e4 asioita perusteellisesti (Lk 1:1\u20134, h\u00e4n ei siis itse ollut silminn\u00e4kij\u00e4, se tulee selv\u00e4ksi). Luukas oli \u201dharmonisoija\u201d pyrkii tasoittamaan j\u00e4nnitteit\u00e4, juutalais- ja pakanakristillisyyden v\u00e4lill\u00e4. Yh\u00e4 vahvemmin t\u00e4m\u00e4 ote tulee esiin Apostolien teoissa. R\u00e4is\u00e4nen sanookin Luukasta historiallisen romaanin kirjoittajaksi, jossa fakta ja fiktio sekoittuvat.<\/p>\n\n\n\n

      Teos on kreikkaisin ja sivistynein, mutta osoittaa sympatiaa juutalaiskristillisyytt\u00e4 kohtaan. Se harmonisoi pois Markuksen juutalaisuudelle kriittist\u00e4 aineistoa.<\/p>\n\n\n\n

      Luukkaalla on pisimm\u00e4lle viety\u00e4 yl\u00f6snousemuksen j\u00e4lkeisen ajan kertomusta, joka jatkuu Apt:ssa. H\u00e4n erottaa yl\u00f6snousemuksen ja taivaaseen astumisen, vahvasti eri tavalla kuin muut evankeliumit. My\u00f6hemm\u00e4t evankeliumit ja erityisesti Luukas sis\u00e4lt\u00e4v\u00e4t yh\u00e4 laajempia, uusia Jeesuksen yl\u00f6snousemuksen j\u00e4lkeisi\u00e4 ilmestymisi\u00e4, ruumiillista konkreettisuutta (Luuk.24:39\u201343), koskettelua ja sy\u00f6mist\u00e4. Aejmelaeus huomauttaa, ett\u00e4 Paavalin Jeesuksen kohtaaminen ei ollut fyysinen ilmestys, jota kuitenkin Paavali piti yht\u00e4 selv\u00e4n\u00e4 Jeesuksen kohtaamisena kuin muillakin (1 Kor:15:4\u20138). Ja t\u00e4m\u00e4 on vanhin kirjoitus, joten Luukkaan evankeliumi her\u00e4tt\u00e4\u00e4 t\u00e4ss\u00e4 ep\u00e4ilyj\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

      Luukas on k\u00f6yhien evankeliumi, eskatologinen j\u00e4nnitys on jo sammunut, eik\u00e4 en\u00e4\u00e4 korostusta Ihmisen Pojan takaisintulosta. Ristinkuoleman vaikutusta sovituksena ei ole esill\u00e4. Parannus on jatkuva teema, joka viittaa tekojen uskontoon.<\/p>\n\n\n\n

      Johannes <\/strong>on kirjoitettu n. 90\u2013110, ja on hyvin erilainen kuin varhaisemmat synoptiset evankeliumit, mik\u00e4 ei ole huono asia. P\u00e4\u00e4si\u00e4isen j\u00e4lkeinen Kristus on projisoitu takaisin h\u00e4nen maanp\u00e4\u00e4lliseen el\u00e4m\u00e4\u00e4ns\u00e4. Siis teksti ei ole, mit\u00e4 Jeesus todella sanoi (historiallisesti), vaan mit\u00e4 h\u00e4n olisi voinut sanoa tai oletettu sanovan yl\u00f6snousemuksensa j\u00e4lkeen. Se on sijoitettu ja kerrottu vain Jeesuksen el\u00e4m\u00e4n keskelle. T\u00e4rke\u00e4\u00e4 teksti\u00e4 se on silti, mist\u00e4 muuten tiet\u00e4isimme t\u00e4m\u00e4n.<\/p>\n\n\n\n

      Kirjoittajaksi (tai ainakin kaiken todistajaksi) esitet\u00e4\u00e4n Johannes, salaper\u00e4inen \u201dopetuslapsi, jota Jeesus rakasti\u201d. Mutta opetuslapsi Johannes ei voinut olla kirjoittaja. T\u00e4st\u00e4 esim: \u201dH\u00e4n on t\u00e4m\u00e4n kirjoittanut ja me tied\u00e4mme, ett\u00e4 h\u00e4nen todistuksensa on tosi\u2026\u201d (Joh.21:24), silloinhan \u201dme\u201d on tekstin tuottanut, eik\u00e4 \u201dh\u00e4n\u201d.<\/p>\n\n\n\n

      Johanneksen kirjoittajina pidet\u00e4\u00e4n useampaan tahoa:<\/p>\n\n\n\n

        \n
      1. L\u00e4hdeteksti, joita mahdollisesti useita, ja erityisesti Luukkaan evankeliumi.<\/li>\n\n\n\n
      2. Evankelista, kirjoittaja, joka muotoili ensimm\u00e4isen version (vahvistuksena t\u00e4st\u00e4 evankeliumin ensimm\u00e4inen lopetus (Joh.20:31), jonka j\u00e4lkeen tuleekin viel\u00e4 luku 21.<\/li>\n\n\n\n
      3. Kirkollinen redaktori (toimittaja), joka muotoili teksti\u00e4 \u201dsopivammaksi\u201d, lis\u00e4si mm. Joh.21 sek\u00e4 Joh.15\u201317 ym.<\/li>\n<\/ol>\n\n\n\n

        Johannes painottaa tarkoituksenaan sit\u00e4, \u201dett\u00e4 te uskoisitte Jeesuksen olevan Kristus, Jumalan Poika\u201d. Se on siis uskon todistus. Edelleen Kristologia on viety pitk\u00e4lle, joka n\u00e4kyy \u201dMin\u00e4 olen\u201d -puheissa (viittaus Jumaluuteen). My\u00f6s ihmeet ovat Jumaluuden vahvistamisen takia suuressa roolissa. Jeesuksen ihmisyys on jopa haalistunut. Johannes edustaa \u201dnaiivia doketismia\u201d, siteeraa R\u00e4is\u00e4nen toista teologia (R\u00e4is\u00e4nen, 1989, s.70). Doketismi viittaa harhaoppiin, jonka mukaan Jeesus oli vain Jumala, ei ihminen lainkaan.<\/p>\n\n\n\n

        Yhteenvetoa<\/h3>\n\n\n\n

        Miten t\u00e4m\u00e4n luvun Nelj\u00e4st\u00e4 Evankeliumista voisi vet\u00e4\u00e4 yhteen? T\u00e4m\u00e4n luvun valossa n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 vaikealta uskoa, ett\u00e4 Jumala olisi antanut tekstin. Inhimillisyys ja tekstien muokkaus tulevat vahvasti esiin. Eiv\u00e4t evankelistatkaan pit\u00e4neet toistensa tekstej\u00e4 erehtym\u00e4tt\u00f6min\u00e4, vaan muokkasivat niit\u00e4 mielens\u00e4 mukaan. Raamatun teksti on ollut kaiken aikaa muutoksessa, jo syntyvaiheessakin. Kirjoittajat eiv\u00e4t edes pyrkineet historialliseen tarkkuuteen. Niit\u00e4 ei tulisi arvioida my\u00f6sk\u00e4\u00e4n t\u00e4lt\u00e4 pohjalta.<\/p>\n\n\n\n

        Aejemelaeus summaa: Evankeliumit kirjoitettiin, jotta lukijat uskoisivat, ett\u00e4 Jeesus on Jumalan Poika ja Vapahtaja (Joh.20:31). Historiallinen erehtym\u00e4tt\u00f6myys ja erehtym\u00e4tt\u00f6myys ylip\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4n on paljon my\u00f6hemmin p\u00e4\u00e4lle liimattu vahingollinen ja ep\u00e4uskottava stigma.<\/p>\n\n\n\n

        Borg puolestaan puhuu muistetusta historiasta ja metaforisesta historiasta, jotka ovat sekoittuneet evankeliumeihin. Metaforinen historia viittaa kertomuksiin, jotka eiv\u00e4t historiallisesti ole tapahtuneet, mutta joilla silti on syv\u00e4 merkitys, jonka kirjoittaja on halunnut v\u00e4litt\u00e4\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

        Evankeliumit ovat kesken\u00e4\u00e4n erilaiset, ja korostavat eri asioita, mutta se on rikkaus. Niiden v\u00e4liset ristiriidat eiv\u00e4t ole ongelma, kunhan ei vaadi erehtym\u00e4tt\u00f6myytt\u00e4. Ne ovat t\u00e4rke\u00e4t, arvokkaat ja ainutlaatuiset tekstit kristinuskolle.<\/p>\n\n\n\n

        Evankeliumeista olisi valtavasti lis\u00e4\u00e4 kirjoitettavaa, eik\u00e4 t\u00e4m\u00e4 t\u00e4h\u00e4n p\u00e4\u00e4tyk\u00e4\u00e4n. Jatkossa tulevat evankeliumitkin uudelleen esiin. Erityisesti evankeliumien keskeisin sis\u00e4lt\u00f6 eli p\u00e4\u00e4si\u00e4isen tapahtumat, Jeesuksen ristiinnaulitseminen ja yl\u00f6snousemuksen todistelu esitet\u00e4\u00e4n osassa D. Onhan usein sanottu, ett\u00e4 evankeliumit sis\u00e4lt\u00e4v\u00e4t maailman pisimm\u00e4t johdannot p\u00e4\u00e4tapahtumaan, eli p\u00e4\u00e4si\u00e4isen tapahtumiin. Edelleen osassa E on tarkoitus k\u00e4sitell\u00e4 laajasti uskon keskeisi\u00e4 teemoja. Mutta jo t\u00e4ss\u00e4 osassa B tulevat evankeliumit viel\u00e4 esille seuraavissa luvuissa.<\/p>\n\n\n\n

        sis\u00e4llysluettelo<\/h3>\n\n\n\n
        Aejmelaeus Lars<\/td>Kristinuskon Synty \u2013 Johdatus Uuden testamentin taustaan ja sanomaan<\/td>Kirjapaja, Helsinki 2007<\/td><\/tr>
        Borg Marcus J. (2)<\/td>Reading the Bible again for The First Time<\/td>HarperCollins, USA 2001<\/td><\/tr>
        Borg Marcus J. & Crossan John D.<\/td>The Last Week \u2013 What the Gospels really teach about
        Jesus\u2019s Final Days in Jerusalem<\/td>        		HarperCollins USA 2006<\/td><\/tr>
        Kuula Kari, Nissinen Martti
        & Riekkinen Wille<\/td>        		Johdatus Raamattuun<\/td>Kirjapaja, Helsinki 2008<\/td><\/tr>
        Molari Juha<\/td>Q-evankeliumi<\/td>Nettijulkaisu 2005<\/td><\/tr>
        R\u00e4is\u00e4nen Heikki (3)<\/td>Raamattun\u00e4kemyst\u00e4 etsim\u00e4ss\u00e4<\/td>Gaudeamus, Helsinki 1984<\/td><\/tr>
        R\u00e4is\u00e4nen Heikki (4)<\/td>Tuhat ja yksi tulkintaa – Luova n\u00e4k\u00f6kulma Raamattuun<\/td>Yliopistopaino, Helsinki 1989<\/td><\/tr>
        Sanders, E.P.<\/td>The Historical Figure of Jesus<\/td>Penguin Books, London 1993<\/td><\/tr><\/tbody><\/table><\/figure>\n\n\n\n
        \n
        paluu<\/a><\/div>\n\n\n\n
        seuraava<\/a><\/div>\n<\/div>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

        9.5. Nelj\u00e4 evankeliumia T\u00e4m\u00e4 on haastava luku kirjoittaa. Yhdess\u00e4 lyhyess\u00e4 luvussa UT:n nelj\u00e4n evankeliumin kuvaus on mahdotonta. Keskitynkin t\u00e4ss\u00e4 l\u00e4hinn\u00e4 n\u00e4iden tekstien syntyyn ja ajoitukseen sek\u00e4 keskeiseen sanomaan. Yksityiskohtaisempaa k\u00e4sittely\u00e4 esim. ihmeist\u00e4 l\u00f6ytyy osassa A, ja puolestaan laaja p\u00e4\u00e4si\u00e4isen tapahtumien k\u00e4sittely \u2013 silloin Jeesus ristiinnaulittiin – tulee osaan D, joka ilmestyy joskus tulevaisuudessa.Kuinka Uuteen testamenttiin … Jatka artikkeliin 9.5. Nelj\u00e4 evankeliumia<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"parent":0,"menu_order":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"","meta":{"footnotes":""},"class_list":["post-490","page","type-page","status-publish","hentry"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/avaraauskoa.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/490","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/avaraauskoa.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/avaraauskoa.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/avaraauskoa.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/avaraauskoa.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=490"}],"version-history":[{"count":7,"href":"https:\/\/avaraauskoa.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/490\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":933,"href":"https:\/\/avaraauskoa.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/490\/revisions\/933"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/avaraauskoa.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=490"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}