2000-luvullakin keskustelu Raamatun ymp\u00e4rill\u00e4 k\u00e4y vahvana. Ei v\u00e4hiten siksi, ett\u00e4 uusia merkitt\u00e4vi\u00e4 arkeologisia l\u00f6yt\u00f6j\u00e4 on tehty viimeisten vuosikymmenien aikana ja kadoksissa olleita tekstej\u00e4 on l\u00f6ytynyt. My\u00f6s runsaasti sellaisia tekstej\u00e4, joita olisi voinut pit\u00e4\u00e4 Uuden testamentin arvoisina.<\/p>\n\n\n\n
Eniten huomiota ja h\u00e4mmennyst\u00e4 UT:n ulkopuolisista teksteist\u00e4 ovat synnytt\u00e4neet \u201devankeliumi\u201d-nimell\u00e4 kirjoitetut varhaiset tekstit. T\u00e4ss\u00e4 k\u00e4sittelen UT:n ulkopuoliset evankeliumit, ja my\u00f6hemmin (luku 10.4.) laajemmin kaikkea UT:n ymp\u00e4rill\u00e4 syntynytt\u00e4 kirjallisuutta, joita voi kutsua apokryfisiksi.<\/p>\n\n\n\n
Kun Uusi Testamentti otetaan k\u00e4sittelyyn, jopa tietoon vakavastikin suhtautuvia kirjoittajia houkuttaa erilaiset salaliittoteorioiden tasoiset v\u00e4itt\u00e4m\u00e4t. Yksi t\u00e4llainen on Markus Leikolan 1100-sivuinen kirja \u201dTeid\u00e4n edest\u00e4nne annettu\u201d. Siin\u00e4 Jeesus esiintyykin simpanssin \u201dasussa\u201d, ja seikkailee l\u00e4pi maailman historian. Kirjan yksi p\u00e4\u00e4v\u00e4itt\u00e4m\u00e4 on, ett\u00e4 yksi vanhimmista, Codex Grandium (kadonnut kirjan muotoinen k\u00e4sikirjoitus eli koodeksi Raamatusta) sis\u00e4lsi eri evankeliumit kuin Uusi Testamentti. Ne olivat: Johanneksen, Tuomaan, Marian ja Totuuden evankeliumit. (kirja mm. s. 715). Siis vain Johannes oli sama kuin oikeassa UT:ssa. V\u00e4itett\u00e4 ei voi todentaa, sill\u00e4 t\u00e4m\u00e4 Codex Grandium ei ole s\u00e4ilynyt. Ent\u00e4 mit\u00e4 n\u00e4m\u00e4 toiset evankeliumit oikein ovat? Ovatko ne oikeasti olemassa?<\/p>\n\n\n\n
Tietenkin romaanin muodossa voi pist\u00e4\u00e4 mit\u00e4 tahansa \u201dpotaskaa\u201d paperille, eih\u00e4n mielikuvituksen k\u00e4ytt\u00f6 ole kielletty. Se vain on ongelma, ett\u00e4 muuten niin \u201duskottava\u201d ja valtavan tietom\u00e4\u00e4r\u00e4n sis\u00e4lt\u00e4v\u00e4 kirja sekoittaessaan faktaa ja fiktiota, aiheuttaa lukijalla n\u00e4k\u00f6harhan. H\u00e4n ei pysty erottamaan faktaa ja fiktiota toisistaan. Niinp\u00e4 fiktio nousee faktan asemaan. Ehk\u00e4 Leikola on t\u00e4h\u00e4n pyrkinytkin.<\/p>\n\n\n\n
Selvit\u00e4mme t\u00e4ss\u00e4, millaisia UT:n ulkopuolisia evankeliumeja on ollut, mit\u00e4 niist\u00e4 on s\u00e4ilynyt, miten niit\u00e4 arvioidaan ja kuinka paljon niit\u00e4 on saatavilla suomeksi. Ovatko ne jotain \u201dsalaisia\u201d ja piiloteltuja tekstej\u00e4, jotka ovat vahingollisia Uuden Testamentin teksteille?<\/p>\n\n\n\n
Jotta saataisiin mahdollisimman kattavasti tekstej\u00e4, edes nimettyj\u00e4 sellaisia, olen ottanut vertailuun nelj\u00e4 eri l\u00e4hdett\u00e4:<\/p>\n\n\n\n
Teen t\u00e4st\u00e4 varovaisia arvioita, paljonko UT:n ulkopuolisia tekstej\u00e4 on ollut ja on viel\u00e4 olemassa \u2013 muitakin kuin evankeliumi-nimisi\u00e4. T\u00e4m\u00e4 arvio on suuntaa antava. Seuraavat l\u00f6yd\u00f6t on kirjattu:<\/p>\n\n\n\n
T\u00e4st\u00e4 voimme arvioida ett\u00e4:<\/p>\n\n\n\n
P\u00e4\u00e4ttelemme siis, ett\u00e4 UT:n ulkopuolelle on j\u00e4\u00e4nyt huomattava m\u00e4\u00e4r\u00e4 kirjoituksia. Selvittelemme tarkemmin muita kuin evankeliumeja, my\u00f6hemmin. Onko tekstien suuri m\u00e4\u00e4r\u00e4 ongelma? Siihen haemme vastausta my\u00f6hemmin. Usein kuulee v\u00e4itteen, ett\u00e4 Jeesuksesta ei ole juuri muuta kirjallista tietoa, kuin UT:n kirjeet. Nyt n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 aivan p\u00e4in vastaiselta, kirjoituksia on valtavasti. Toki tied\u00e4n, ett\u00e4 haluttaisiin my\u00f6s ei-kristillisi\u00e4 tekstej\u00e4, sellaisilta kuten Filon (Philo), Josephus ja Tacitus (jotka olivat esill\u00e4 luvussa 9.1.). Mutta my\u00f6s n\u00e4iss\u00e4 esiin kaivetuissa apokryfisiss\u00e4 kirjoituksissa on ei-kristillisi\u00e4 tekstej\u00e4, ainakin kilpailevia tekstej\u00e4, kuten gnostilaiset kirjoitukset.
<\/p>\n\n\n\n
Jo aiemmin on mainittu Q-l\u00e4hde. Sit\u00e4 voi pit\u00e4\u00e4 yhten\u00e4 evankeliumina. Se ei ole s\u00e4ilynyt, mutta se on rekonstruoitu k\u00e4ytt\u00e4en Luukkaan ja Matteuksen evankeliumeja, joissa hyvin samat Jeesuksen puheet esiintyv\u00e4t l\u00e4hes samanlaisina mutta eri j\u00e4rjestyksess\u00e4. Suomenkielisen\u00e4 t\u00e4m\u00e4 Q-evankeliumi l\u00f6ytyy netist\u00e4 (Esim. Molari 2005).<\/p>\n\n\n\n
Hyvin tunnettujen UT:n ulkopuolelle j\u00e4\u00e4neiden evankeliumien lis\u00e4ksi l\u00f6ytyy suuri m\u00e4\u00e4r\u00e4 nimi\u00e4 ja\/tai tekstej\u00e4, joita pyrimme t\u00e4ss\u00e4 hahmottamaan kokonaiskuvan luomiseksi.<\/p>\n\n\n\n
Wikipedian mukaan muita evankeliumeja oli runsaasti (Ks. Wikipedia: \u201devankeliumit\u201d ja \u201dapokryfiset kirjat\u201d): Wikipedian hakusanalla \u201dApokryfiset kirjat\u201d, l\u00f6ytyy viel\u00e4 runsaasti lis\u00e4\u00e4 niin \u201devankeliumin\u201d nimell\u00e4 kuin muitakin Uuden Testamentin ulkopuolisia kirjoituksia. Ne 9, jotka mainitaan:<\/p>\n\n\n\n Sitten viimeiset 10 (tai 12), jotka kadonneita tai tuntemattomia:<\/p>\n\n\n\n Erilaisten ja hyvin eri tasoisten evankeliumien lukum\u00e4\u00e4r\u00e4 on jo niin suuri, ettei ole j\u00e4rkev\u00e4\u00e4 pyrki\u00e4 saamaan tarkkaa lukum\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4. Lis\u00e4ksi tiedoissa on ep\u00e4varmuutta ja aukkoja. Mutta t\u00e4ss\u00e4 esitetyn perusteella \u201dEvankeliumi\u201d-nimell\u00e4 on lueteltu yhteens\u00e4 noin 40 eri teosta. N\u00e4ist\u00e4 monet eiv\u00e4t kest\u00e4 tarkempaa tarkastelua, ja useat ovat t\u00e4ysin tuntemattomia, niist\u00e4 ei ole j\u00e4\u00e4nyt mit\u00e4\u00e4n, ei edes katkelmia todisteeksi. Monista on sitten vain katkelmia s\u00e4ilynyt. Siis j\u00e4rkev\u00e4 reitti selvitell\u00e4 UT:n ulkopuolisia evankeliumeja on keskitty\u00e4 vakavasti otettaviin teksteihin.<\/p>\n\n\n\n Valitessamme vakavasti otettavia tekstej\u00e4, seuloin ne seuraavin kriteerein: N\u00e4ill\u00e4 kriteereill\u00e4 seuraavat valikoituvat tarkempaan analyysiin:<\/p>\n\n\n\n N\u00e4ist\u00e4 Marian ja Juudaksen evankeliumi eiv\u00e4t ole Nag Hammadin k\u00e4sikirjoituksissa, muut ovat. Heikki R\u00e4is\u00e4nen siteeraa kirjassaan lis\u00e4ksi seuraavia UT:n ulkopuolisia evankeliumeja:<\/p>\n\n\n\n Edell\u00e4 pyrimme hahmottamaan kokonaisuutta, kuinka paljon ja millaisia UT:n ulkopuolisia evankeliumeja l\u00f6ytyy. Niit\u00e4 l\u00f6ytyi noin 40 eri nimist\u00e4. Haimme niist\u00e4 t\u00e4rkeimm\u00e4t valituilla kriteereill\u00e4. N\u00e4in saimme 10 teksti\u00e4, joita analysoimme seuraavaksi tarkemmin. Pyrimme selvitt\u00e4m\u00e4\u00e4n seuraavia asioita:<\/p>\n\n\n\n Q-evankeliumi k\u00e4siteltiin jo aikaisemmin, joka on tavallaan kanoninen, koska se on rekonstruoitu Matteuksen ja Luukkaan teksteist\u00e4. T\u00e4ss\u00e4 siis ne 10 t\u00e4rkeint\u00e4 UT:n ulkopuolelle j\u00e4\u00e4nytt\u00e4 teksti\u00e4:<\/p>\n\n\n\n Marian evankeliumi<\/strong> Tuomaan evankeliumi<\/strong> Juudaksen evankeliumi<\/strong> Totuuden evankeliumi<\/strong> Filippuksen evankeliumi<\/strong> Egyptil\u00e4isten evankeliumi<\/strong> Jaakobin protoevankeliumi<\/strong> Tuomaan lapsuusevankeliumi<\/strong> Pietarin evankeliumi<\/strong> Hebrealaisevankeliumi ja sen erinimiset versiot<\/strong> Valitsimme 10 keskeisint\u00e4 tarkempaan k\u00e4sittelyyn. Tosiasiassa p\u00e4\u00e4dyimme k\u00e4sittelem\u00e4\u00e4n yhteens\u00e4 13, koska egyptil\u00e4isi\u00e4 evankeliumeja on kaksi, ja Heprealaisen evankeliumin samankaltaisia tekstej\u00e4 ja mahdollisia kopioita ovat my\u00f6s Ebioniittien ja Nasarealaisten evankeliumi.<\/p>\n\n\n\n Ensimm\u00e4iset 8 listalla ovat s\u00e4ilyneet, ainakin p\u00e4\u00e4osin, ja ovat luettavissa my\u00f6s suomeksi. Paitsi Koptilainen Egyptil\u00e4isten evankeliumi, sen voi lukea englanniksi. Kreikkalaista Egyptil\u00e4isten evankeliumia ei ole s\u00e4ilynyt.<\/p>\n\n\n\n Pietarin evankeliumista on s\u00e4ilynyt vain katkelmia, ne on suomennettu.<\/p>\n\n\n\n Edellisen listan 10:s Heprealaisten evankeliumi ei ole s\u00e4ilynyt, eik\u00e4 my\u00f6sk\u00e4\u00e4n sit\u00e4 l\u00e4hell\u00e4 olevat tekstit, Ebioniittien ja Nasarealaisten evankeliumi.<\/p>\n\n\n\n T\u00e4m\u00e4 luku on n\u00e4ytt\u00e4nyt, ettei taida olla olemassa salattuja tekstej\u00e4, joihin ei kuka tahansa p\u00e4\u00e4se k\u00e4siksi, ja voi lukea ne itse. Seuraavassa luvussa tutkimme tarkemmin t\u00e4rkeimpien apokryfisten evankeliumien sis\u00e4lt\u00f6\u00e4 ja eroja UT:n evankeliumeihin.<\/p>\n\n\n\n
\u201dKanonisten evankeliumien lis\u00e4ksi kirjoitettiin useita muita evankeliumeja, joita ei kaanonia muodostettaessa hyv\u00e4ksytty osaksi sit\u00e4. Ne kuuluvat Uuden testamentin apokryfisiin kirjoihin. Apokryfiset kirjat<\/strong> ovat my\u00f6hemmin kirjoitettuja eik\u00e4 niill\u00e4 ole nykyisen eksegeettisen tutkimuksen mukaan juurikaan historiallista arvoa Jeesuksen el\u00e4m\u00e4n kuvaajana.
Jotkut n\u00e4ist\u00e4 evankeliumeista ovat hyvin samantyylisi\u00e4 kuin kanoniset evankeliumit, ja niist\u00e4 tunnetuin, Tuomaan evankeliumi, sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 l\u00e4hinn\u00e4 kokoelman Jeesuksen opetuksia, joista osa tunnetaan muutenkin. Osa puolestaan on s\u00e4vylt\u00e4\u00e4n gnostilaisia, ja sis\u00e4lt\u00e4v\u00e4t hyvin erilaisen, my\u00f6hemmin harhaopiksi tuomitun kuvan Jeesuksesta ja h\u00e4nen opetuksistaan. Osa apokryfisist\u00e4 evankeliumeista on puolestaan kirjoitettu niin kauan Jeesuksen ja h\u00e4net tunteneiden ihmisten el\u00e4m\u00e4n j\u00e4lkeen, ett\u00e4 ne sis\u00e4lt\u00e4v\u00e4t liian ilmiselvi\u00e4 legendoja ja liioitteluja, ja siksi j\u00e4tettiin pois kirkolliskokouksissa.
Apokryfisi\u00e4 evankeliumeja<\/strong> ovat muun muassa:
\u2022 Juudaksen evankeliumi
\u2022 Egyptil\u00e4isten evankeliumi
\u2022 Filippuksen evankeliumi
\u2022 Marian evankeliumi
\u2022 Nikodeemuksen evankeliumi
\u2022 Pietarin evankeliumi
\u2022 Tuomaan evankeliumi
Lapsuusevankeliumit<\/strong>:
Kanonisten evankeliumien antamat v\u00e4h\u00e4iset tiedot Jeesuksen lapsuudesta johtivat varhaiskristittyjen keskuudessa uteliaisuuteen koskien Jeesuksen varhaisia vuosia. T\u00e4m\u00e4 synnytti laajan ns. lapsuusevankeliumien tyylilajin, joita kirjoitettiin toiselta vuosisadalta alkaen. Niit\u00e4 ei ole koskaan hyv\u00e4ksytty Raamatun kirjojen kaanoniin, mutta niiden lukum\u00e4\u00e4r\u00e4 kertoo niiden suosiosta:
\u2022 Arabialainen lapsuusevankeliumi
\u2022 Jaakobin (proto)evankeliumi (Protevangelium Iakobi)
\u2022 Johannes Kastajan el\u00e4m\u00e4
\u2022 Pseudo-Matteuksen evankeliumi (Pseudo-Matthaei Evangelium)
\u2022 Puusepp\u00e4 Joosefin evankeliumi \/ Kertomus rakentaja Joosefista
\u2022 Tuomaan lapsuusevankeliumi (Evangelium Thomae)
Kilpailevat versiot kanonisista evankeliumeista<\/strong>:
Varhaiskristillisin\u00e4 aikoina oli liikkeell\u00e4 useita vaihtoehtoisia versioita muista evankeliumeista. Ne esittiv\u00e4t usein olevansa alkuper\u00e4inen versio tai oikeellisempi versio, jossa muiden lis\u00e4ykset ja poisj\u00e4t\u00f6t on korjattu. Evankeliumien yksityiskohdista on s\u00e4ilynyt tietoja ainoastaan harhaoppien vastustajien kirjoituksissa, jotka tuomitsivat kaikki n\u00e4m\u00e4 versiot. N\u00e4in ei voida olla varmoja, kuinka erilaisia evankeliumit olivat. N\u00e4ihin kirjoituksiin kuuluvat:
\u2022 Appellesin evankeliumi (Appelles)
\u2022 Bardesaneen evankeliumi (Bardesanes)
\u2022 Basilideen evankeliumi (Basilides)
\u2022 Kerinthoksen evankeliumi (Kerinthos)
\u2022 Manin evankeliumi (Mani)
\u2022 Markionin evankeliumi (Markion, versio Luukkaan evankeliumista, jota Markion v\u00e4itti alkuper\u00e4isemm\u00e4ksi).\u201d<\/em><\/p>\n\n\n\n
Kun edellisess\u00e4 lainauksessa on mainittu 19 teosta, joilla on evankeliumi-nimi, niin apokryfisist\u00e4 kirjoista l\u00f6ytyy viel\u00e4 9 lis\u00e4\u00e4, ja sitten t\u00e4ysin tuntemattomia ja\/tai kadonneita teoksia viel\u00e4 10 lis\u00e4\u00e4. Seuraavia tekstej\u00e4 mainitaan:<\/p>\n\n\n\n\n
\n
a. Teksti s\u00e4ilynyt (ainakin p\u00e4\u00e4osin),
b. teksti ajoitettu kahdelle ensimm\u00e4iselle vuosisadalle ja
c. tutkijat pit\u00e4v\u00e4t teksti\u00e4 merkitt\u00e4v\u00e4n\u00e4.<\/p>\n\n\n\n\n
\n
Analyysi t\u00e4rkeimmist\u00e4 UT:n ulkopuolisista evankeliumeista<\/h3>\n\n\n\n
\n
Sen p\u00e4\u00e4henkil\u00f6n\u00e4 pidet\u00e4\u00e4n Magdalan Mariaa, vaikka n\u00e4in ei tekstiss\u00e4 suoraan sanota. Muut l\u00e4hteet viittaavat siihen (Filippuksen evank. ja Pistis Sofia), ett\u00e4 n\u00e4in asia olisi. Siit\u00e4 tunnetaan 3 k\u00e4sikirjoitusta, yksi on osa Berliinin koodeksia (koptinkielinen ja l\u00f6ytyi Egyptist\u00e4 v.1896). Kaksi lyhytt\u00e4 kreikankielist\u00e4 katkelmaa on my\u00f6s s\u00e4ilynyt. Teksti ei ole s\u00e4ilynyt kuin osittain, sill\u00e4 6 ensimm\u00e4ist\u00e4 ja 3\u20134 sivua v\u00e4list\u00e4 puuttuvat (Dunderberg & Marjanen, 2006 s.435\u2013437). Teksti l\u00f6ytyy my\u00f6s suomeksi (sama, s.438\u2013442). Se ei kuitenkaan kuulu Nag Hammadin k\u00e4sikirjoitusl\u00f6yt\u00f6\u00f6n. Sit\u00e4 ei pidet\u00e4 varsinaisesti gnostilaisena tekstin\u00e4. Ajoitus on toiselle vuosisadalle jaa.<\/p>\n\n\n\n
Siit\u00e4 oli jo 1800\u20131900-luvun vaihteessa kreikankielisi\u00e4 katkelmia (3 kpl), joissa oli aikaisemmin tuntemattomia Jeesuksen sanoja. Kuitenkin vasta Nag Hammadin koptinkielisen k\u00e4sikirjoitusl\u00f6yd\u00f6n my\u00f6t\u00e4 vuonna 1945, selvisi ett\u00e4 kyseess\u00e4 oli Tuomaan evankeliumi. T\u00e4m\u00e4 l\u00f6ytyi kokonaisena.
Kirkkois\u00e4t ovat viitanneet usein Tuomaan evankeliumiin, eli se on ollut laajasti k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 varhaiskristillisyydess\u00e4. Tuomaan evankeliumi on samankaltainen kuin Q-evankeliumi, ja sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 monia yhteisi\u00e4 lauselmia. My\u00f6s l\u00e4hes puolet aineistosta muistuttaa Jeesuksen opetusta kolmessa synoptisessa evankeliumissa.
T\u00e4t\u00e4 evankeliumia on kuvattu viisausteologiseksi, askeettiseksi ja \u201dgnostilaiseksi\u201d. Mik\u00e4\u00e4n n\u00e4ist\u00e4 kuvauksista ei kuitenkaan ole tyhjent\u00e4v\u00e4 eik\u00e4 kuvaa teksti\u00e4 yksin\u00e4\u00e4n oikein. Sen synty ajoitetaan 90\u2013150-luvulle jaa (Dunderberg & Marjanen, 2006, s.289\u2013293). Teksti l\u00f6ytyy suomennettuna (sama, s.294\u2013315).<\/p>\n\n\n\n
N\u00e4in Ismo Dunderberg kirjoitti 2011 Juudaksen evankeliumista netiss\u00e4:
\u201dUutispommi p\u00e4\u00e4si\u00e4isen\u00e4 2006: On kulunut jo viisi vuotta siit\u00e4, kun Juudaksen evankeliumi tuotiin julkisuuden valokeilaan, sopivasti juuri p\u00e4\u00e4si\u00e4isen alla vuonna 2006. Tunnettu amerikkalainen National Geographic -lehti oli onnistunut saamaan yksinoikeuden tekstin julkaisuun. National Geographic osasi mediapelin, jonka ansiosta tekstist\u00e4 tuli kuuma puheenaihe kaikkialla l\u00e4ntisess\u00e4 maailmassa. Jo pelkk\u00e4 ajatus ett\u00e4 kavaltaja Juudaksellakin oli oma evankeliumi, oli siin\u00e4 m\u00e4\u00e4rin yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4, ett\u00e4 se synnytti suurta kiinnostusta ja odotuksia teksti\u00e4 kohtaan. Kiinnostusta lietsoi entisest\u00e4\u00e4n National Geographicin tiedotteissa esitetty n\u00e4kemys, ett\u00e4 evankeliumi paljastaa Juudaksen olleenkin Jeesuksen l\u00e4hin opetuslapsi. Juudas kavalsi Jeesuksen vain ja ainoastaan t\u00e4m\u00e4n Jeesuksen nimenomaisesta k\u00e4skyst\u00e4. N\u00e4in ainakin uskottiin tekstin paljastavan. Koska evankeliumissa kuvatut tapahtumat sijoittuvat p\u00e4\u00e4si\u00e4isviikolle ennen Jeesuksen kuolemaa, evankeliumin kerrottiin National Geographicin lehdist\u00f6tiedotteissa johtavan p\u00e4\u00e4si\u00e4isen tapahtumien uudelleenarviointiin, varsinkin Juudaksen osalta.
Oliko niin, ettei Juudas ollutkaan petturi? Onko kristillinen kirkko vuosisatojen ajan tarjonnut v\u00e4\u00e4r\u00e4n kuvan Juudaksesta ja pimitt\u00e4nyt tiedon h\u00e4nen asemastaan Jeesuksen luotto-oppilaana, varsinkin tapahtumissa, jotka johtivat Jeesuksen kuolemaan. T\u00e4llainen salaliittoviritteinen keskustelu osui hyv\u00e4\u00e4n maaper\u00e4\u00e4n. Se oli sopivaa jatkoa Dan Brownin Da Vinci -koodin synnytt\u00e4m\u00e4lle keskustelulle siit\u00e4, paljastavatko uudet tekstil\u00f6yd\u00f6t Magdalan Marian olleen Jeesuksen l\u00e4hin oppilas — ja puoliso. Juudaksen evankeliumi tavallaan her\u00e4tti samoja kysymyksi\u00e4 kuin Da Vinci -koodi, ja toisaalta esitti kilpailevan teorian siit\u00e4, kuka oli Jeesuksen l\u00e4hin opetuslapsi — Juudas vai Magdalan Maria?\u201d<\/em>
T\u00e4m\u00e4 teksti l\u00f6ytyi Egyptist\u00e4 jo 1970-luvulla, mutta myynti-, omistus- ym. riitojen takia tuli julkisuuteen vasta 2006. Koodeksi tunnetaan nimell\u00e4 Codex Tchachos ja se ajoitetaan 200\u2013300 lukujen vaihteeseen. Codex tai koodeksi, joita putkahtelee esiin, n\u00e4ist\u00e4 kirjoitan laajemmin my\u00f6hemmin. Ne ovat varhaisia kirjan muotoon saatettuja k\u00e4sikirjoituksia.
Dunderberg jatkaa: \u201dVaikka ainoa kopio t\u00e4st\u00e4 tekstist\u00e4 on 300-luvun taitteesta, itse evankeliumi on huomattavasti varhaisempi. Lyonin piispa Irenaeus, gnostilaisen kristinuskon tiukka vastustaja, kertoi yhden gnostilaisen ryhm\u00e4n luoneen ja k\u00e4ytt\u00e4neen t\u00e4m\u00e4n nimist\u00e4 evankeliumia. Irenaeuksen mukaan ryhm\u00e4n kannattajat sympatisoivat toistakin Raamatun antisankaria eli Kainia.<\/em>”
N\u00e4in Irenaeus (180-luv.): \u201dToiset gnostikot puolestaan julistavat, ett\u00e4 Kain on per\u00e4isin ylh\u00e4\u00e4ll\u00e4 asuvasta Voimasta. He my\u00f6s v\u00e4itt\u00e4v\u00e4t, ett\u00e4 Eesau, Korah, sodomalaiset ja muut n\u00e4iden kaltaiset henkil\u00f6t ovat heille sukua. T\u00e4m\u00e4n t\u00e4hden . . . luoja on vainonnut heit\u00e4. Kukaan heist\u00e4 ei ole kuitenkaan k\u00e4rsinyt vahinkoa, sill\u00e4 Sofialla on ollut tapana vied\u00e4 luokseen ne, jotka ovat kuuluneet h\u00e4nelle. He sanovat, ett\u00e4 petturi Juudas tiesi tarkalleen n\u00e4m\u00e4 asiat. Koska h\u00e4n tunsi totuuden kaikkia muita paremmin, h\u00e4n toteutti petoksen mysteerin. H\u00e4nen vuokseen sek\u00e4 maalliset ett\u00e4 taivaalliset asiat joutuivat sekasortoon. He ovat my\u00f6s laatineet er\u00e4\u00e4nlaisen sepitelm\u00e4n, jota he kutsuvat Juudaksen evankeliumiksi.\u201d (Irenaeus: Harhaoppeja vastaan 1.31.1.)<\/em>\u201d Kirkkoisien nimi\u00e4 putkahtelee t\u00e4ss\u00e4 luvussa usein. Niist\u00e4 on oma lukunsa my\u00f6hemmin.
K\u00e4sikirjoitus on monin paikoin pahasti vahingoittunut, ja teksti on siit\u00e4 syyst\u00e4 vaikeasti ymm\u00e4rrett\u00e4v\u00e4. Juudaksen evankeliumi on k\u00e4\u00e4nnetty suomeksi, mutta kirjan painos on loppunut. Antikvariaatti saattaa auttaa (Marjanen & Dunderberg, Juudaksen evankeliumi, 2006).<\/p>\n\n\n\n
Totuuden evankeliumi on s\u00e4ilynyt kokonaisena Nag Hammadin tekstil\u00f6yd\u00f6ss\u00e4. Se on yksi t\u00e4rkeimmist\u00e4 ensi k\u00e4den kuvauksista valentinolaisten (gnostilaisten) tavasta tulkita kristillist\u00e4 sanomaa. Ehk\u00e4 juuri t\u00e4h\u00e4n viittaa Irenaeus (Harhaoppeja vastaan 3.11.9.), mainitessaan, ett\u00e4 valentinolaisilla oli k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4\u00e4n \u201dTotuuden evankeliumiksi\u201d kutsuttu kirjoitus (Dunderberg & Marjanen, 2006, s.119).
Kirjoitus saattaa olla itsens\u00e4 Valentinoksen kirjoittama, mutta siit\u00e4 ei ole yksimielisyytt\u00e4. Teksti ajoitetaan 150-luvun j\u00e4lkeen jaa. Kirjoitus on k\u00e4\u00e4nnetty koptin kielest\u00e4 suomeksi (sama, s.122\u2013142).<\/p>\n\n\n\n
Filippuksen evankeliumi on s\u00e4ilynyt ainoastaan koptinkielisen\u00e4 ja Nag Hammadin l\u00f6yd\u00f6ss\u00e4, vaikka alun perin luultavasti kirjoitettu kreikaksi. Filippus on ainoa mainittu apostolin nimi, joten se viitannee evankeliumin nimeen. Ajoitus on ollut vaikeaa ja sit\u00e4 arvellaan v\u00e4lill\u00e4 150\u2013300 jaa syntyneeksi.
T\u00e4m\u00e4 muistuttaa Tuomaan evankeliumia, irrallisine opetuksineen, vertauksineen ja kehotuksineen. Mutta n\u00e4m\u00e4 eiv\u00e4t ole Jeesuksen sanojen kokoelma.
Monessa kohtaa sis\u00e4lt\u00f6 viittaa gnostilaiseen ajatteluun, kuten maailman syntymiseen alempiarvoisen luojajumalan kautta. My\u00f6s sakramenttien oikea tulkinta keskeisen\u00e4 teemana viittaa kristillis-gnostilaiseen kasteopetukseen (Dunderberg & Marjanen, 2006, s.173\u2013176). Filippuksen evankeliumi on melko hyvin s\u00e4ilynyt ja se on luettavissa suomeksi (sama, s.176\u2013206).<\/p>\n\n\n\n
Kreikkalainen<\/em> egyptil\u00e4isten evankeliumi on apokryfisiin kirjoihin lukeutuva evankeliumi, josta on s\u00e4ilynyt ainoastaan katkelmia. Sit\u00e4 ei tule sekoittaa selvemmin gnostilaiseen Koptilaiseen<\/em> egyptil\u00e4isten evankeliumiin. Katkelmien perusteella evankeliumi vaikuttaa olevan Jeesuksen sanoja sis\u00e4lt\u00e4v\u00e4 evankeliumi, joka on kirjoitettu dialogimuotoon.
Evankeliumi on kirjoitettu toisen vuosisadan toisella nelj\u00e4nneksell\u00e4. Jo Klemens Aleksandrialainen lainaa sit\u00e4 teoksessaan Stromata. H\u00e4nen lis\u00e4kseen evankeliumin mainitsi Hippolytos, joka viittasi ”n\u00e4ihin erilaisiin sielun muutoksiin, jotka on esitetty egyptil\u00e4isten nimiin laitetussa evankeliumissa” ja kytki kirjoituksen harhaoppiseen naasene-lahkoon. Sanan logos k\u00e4ytt\u00f6 Vapahtajaan viitatessa viittaisi siihen, ett\u00e4 evankeliumi on saanut vaikutteita Johanneksen evankeliumista, jolloin evankeliumi olisi kirjoitettu noin vuosien 120\u2013150 v\u00e4lisen\u00e4 aikana.
Koptilainen egyptil\u00e4isten evankeliumi on setil\u00e4inen gnostilainen kirjoitus, josta tunnetaan kaksi versiota Nag Hammadin kirjastossa.
Alaotsikon mukaan kirja on ”Suuren N\u00e4kym\u00e4tt\u00f6m\u00e4n Hengen pyh\u00e4 kirja”. Kirjoitus k\u00e4sittelee setil\u00e4isen gnostilaisuuden n\u00e4kemyst\u00e4 siit\u00e4, kuinka maailma on tullut olevaksi, ja kuinka Set, Aadamin ja Eevan kolmas poika, on gnostilaisen n\u00e4kemyksen mukaan inkarnoitunut Jeesukseksi vapauttaakseen ihmisten sielut luomisen synnytt\u00e4m\u00e4st\u00e4 pahasta materiaalisesta vankilasta. Teksti l\u00f6ytyy englanniksi netist\u00e4 (Ks. Wikipedia \u201dEgyptil\u00e4isten evankeliumi\u201d).<\/p>\n\n\n\n
Evankeliumin kirjoittajaksi on mainittu Jeesuksen veli Jaakob, mik\u00e4 ei kuitenkaan pid\u00e4 paikkaansa. Kyseess\u00e4 on siis pseudepigrafi (toisen nimiin laitettu teksti) (Marjanen, Tervahauta & Vuolanto 2020, s. 24\u201325). Evankeliumi on todenn\u00e4k\u00f6isesti syntynyt kuitenkin ennen vuotta 165 jaa, sill\u00e4 jo Justinus Marttyyri tunsi sen. Jaakobin protoevankeliumista on s\u00e4ilynyt 150 kreikankielist\u00e4 k\u00e4sikirjoitusta, joista vanhin on 200- tai 300-luvulta, mik\u00e4 kertoo tekstin suuresta suosiosta alkuseurakunnassa.
Evankeliumi kertoo l\u00e4hinn\u00e4 Neitsyt Marian syntym\u00e4st\u00e4, lapsuudesta ja nuoruudesta. Se p\u00e4\u00e4ttyy Jeesuksen syntym\u00e4\u00e4n. Kertomusta on pitk\u00e4\u00e4n pidetty sepitettyn\u00e4 legendana. Esimerkiksi Adolf von Harnackin mukaan teksti olisi yhdistetty 300-luvulla kolmesta l\u00e4hteest\u00e4. Sen sijaan tekstil\u00f6yd\u00f6t ja tekstin sis\u00e4inen aineisto osoittavat, ett\u00e4 evankeliumi on huomattavasti varhaisempi ja yhten\u00e4isempi.
Varhaiskirkossa Jaakobin protoevankeliumi oli hyvin kunnioitettu. Se on j\u00e4tt\u00e4nyt j\u00e4lkens\u00e4 sek\u00e4 hymnografiaan ett\u00e4 ikonografiaan. Jaakobin (proto)evankeliumia on k\u00e4ytetty varhaiskirkossa kuin se olisi ollut kanoninen kirjoitus.
Katolinen ja ortodoksinen kirkko hyv\u00e4ksyv\u00e4t tekstiss\u00e4 esitetyist\u00e4 asioista esimerkiksi tiedot Marian vanhemmista Annasta ja Joakimista. Katolinen kirkko m\u00e4\u00e4rittelee kertomuksen apokryfiseksi, Raamatun kaanonin ulkopuolelle kuuluvaksi kirjaksi. Teksti on k\u00e4\u00e4nnetty suomeksi (Sepp\u00e4l\u00e4 Johannes, 1979. My\u00f6s Marjanen, Tervahauta & Vuolanto, 2020, s. 42\u201371).<\/p>\n\n\n\n
Tuomaan lapsuusevankeliumi kuuluu Uuden testamentin apokryfikirjoihin. Se ajoitetaan noin 150-luvulle jaa. Lapsuusevankeliumi sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 kertomuksia Jeesuksen lapsuudesta, viisivuotiaasta kaksitoistavuotiaaksi, jolloin Jeesus Luukkaan evankeliumin mukaan k\u00e4vi Jerusalemin temppeliss\u00e4. Evankeliumista k\u00e4ytettiin keskiajalla my\u00f6s nime\u00e4 Evangelium Thomae eli ”Tuomaan evankeliumi”, koska nykyisin Tuomaan evankeliumiksi sanottua kirjoitusta ei viel\u00e4 tuolloin tunnettu. N\u00e4it\u00e4 kahta kirjoitusta ei tule sekoittaa kesken\u00e4\u00e4n.
Lapsuusevankeliumia on tulkittu siten, ett\u00e4 se olisi sis\u00e4ll\u00f6lt\u00e4\u00e4n kaikista apokryfikirjoista selvimmin ainoastaan sepitetty\u00e4 legendaa. Evankeliumi on todenn\u00e4k\u00f6isesti kirjoitettu siksi, ett\u00e4 ihmiset ovat halunneet tiet\u00e4\u00e4 enemm\u00e4n Jeesuksen lapsuusvuosista. Kaikille evankeliumin kertomuksille on yhteist\u00e4 se, ett\u00e4 Jeesuksella oli jo lapsena yliluonnollisia voimia ja h\u00e4n teki ihmeit\u00e4. H\u00e4n kuitenkin k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 voimiaan lapselle tyypilliseen tapaan, esimerkiksi kiroamalla ja surmaamalla ihmisi\u00e4 v\u00e4h\u00e4p\u00e4t\u00f6isist\u00e4 syist\u00e4.
Ehk\u00e4 tunnetuimmassa ihmeess\u00e4 Jeesuksen is\u00e4, puusepp\u00e4 Joosef, on tekem\u00e4ss\u00e4 s\u00e4nky\u00e4. Yksi lauta on kuitenkin liian lyhyt. Jeesus ottaa laudan p\u00e4\u00e4st\u00e4 kiinni ja venytt\u00e4\u00e4 sen sopivan pituiseksi. Samoin kuuluisa Koraanistakin l\u00f6ytyv\u00e4 kohta, jossa Jeesuksen tekem\u00e4t savilinnut her\u00e4\u00e4v\u00e4t henkiin, on per\u00e4isin Tuomaan lapsuusevankeliumista (L\u00e4hde Wikipedia \u201dTuomaan lapsuusevankeliumi\u201d). T\u00e4m\u00e4 teksti on k\u00e4\u00e4nnetty suomeksi jo 1979 (Sepp\u00e4l\u00e4 Johannes, 1979), ja uusi k\u00e4\u00e4nn\u00f6s ilmestyi aivan hiljakkoin (Marjanen, Tervahauta & Vuolanto 2020, s. 127\u2013141.)<\/p>\n\n\n\n
Pietarin evankeliumi on varhaiskristillinen apokryfisiin evankeliumeihin kuuluva pseudepigrafinen kirjoitus, josta on s\u00e4ilynyt ainoastaan katkelmia Jeesuksen k\u00e4rsimyshistoriasta. Todettakoon t\u00e4ss\u00e4, ett\u00e4 my\u00f6s kaikki edell\u00e4 olleet evankeliumit, jotka on laitettu jonkun henkil\u00f6n nimiin ovat my\u00f6s pseudonyymisi\u00e4 tai pseudepigrafisia, eiv\u00e4t siis UT:ssa mainittujen Marian, Tuomaan, Juudaksen, Filippuksen tai Jaakobin kirjoittamia.
1800-luvun loppupuolelle asti Pietarin evankeliumi tunnettiin ainoastaan kirkkoisien yksitt\u00e4isist\u00e4 maininnoista, jotka tuomitsivat teoksen harhaoppisena mutta eiv\u00e4t juurikaan kertoneet sen sis\u00e4ll\u00f6st\u00e4. Talvella 1886\u20131887 ryhm\u00e4 ranskalaisia arkeologeja M. Bouriantin johdolla l\u00f6ysi Akhmimista Yl\u00e4-Egyptist\u00e4 kirjan, joka sis\u00e4lsi katkelmia Pietarin evankeliumista, Pietarin ilmestyksest\u00e4, Heenokin kirjasta sek\u00e4 er\u00e4ist\u00e4 muista teksteist\u00e4. Kirja on ajoitettu 500-luvun lopulle, ja sen tekstit julkaistiin 1892. My\u00f6hemmin Oksyrhynkhoksesta on l\u00f6ydetty kaksi lyhytt\u00e4 papyrusk\u00e4sikirjoitusta, jotka sis\u00e4lt\u00e4v\u00e4t katkelmia Pietarin evankeliumista (P.Oxy. 2949 ja P.Oxy 4009). N\u00e4m\u00e4 katkelmat ovat per\u00e4isin 100-luvun lopulta tai 200-luvun alusta. N\u00e4m\u00e4 l\u00f6yd\u00f6t viittaavat siihen, ett\u00e4 Pietarin evankeliumi on ollut aktiivisessa k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 ainakin joissakin egyptil\u00e4isiss\u00e4 luostareissa. Kirkkoisist\u00e4 ainakin Serapion Antiokialainen (n. 200 jaa.) on tuntenut Pietarin evankeliumin, samoin Origenes, Eusebios Kesarealainen ja Theodoret Kyrroslainen (l\u00e4hde Wikipedia \u201dPietarin evankeliumi\u201d). Ajoitus on ep\u00e4varma, mahdollisesti 100-luvun alkupuoli jaa. Teksti on k\u00e4\u00e4nnetty suomeksi (Sepp\u00e4l\u00e4 Johannes, 1979).<\/p>\n\n\n\n
Heprealaisevankeliumi <\/em>on kadonnut Uuden testamentin apokryfisiin kirjoihin lukeutuva juutalais-kristillinen evankeliumi, josta on s\u00e4ilynyt vain joitakin katkelmia 300-luvulla kirjoittaneen Epifanioksen teoksessa Panarion. Evankeliumi on kuitenkin huomattavasti vanhempi. Irenaeus kirjoitti 100-luvun lopulla, ett\u00e4 ebioniitit olivat k\u00e4ytt\u00e4neet omaa versiotaan Matteuksen evankeliumista, nimelt\u00e4\u00e4n Ebioniittien evankeliumi. Irenaeus lainasi Papiasta sanoen, ett\u00e4 Matteus oli kirjoittanut evankeliuminsa ”heprealaisilla kirjaimilla”. T\u00e4m\u00e4 todenn\u00e4k\u00f6isesti arameankielinen Matteuksen evankeliumin versio, Heprealaisevankeliumi, ei ollut tunnettu apostoli Paavalin perustamissa seurakunnissa, koska edes Paavalin lukutaitoisimmat seuraajat eiv\u00e4t osanneet arameaa, jota kirjoitettiin samoilla kirjaimilla kuin hepreaa.
Ebioniittien evankeliumi<\/em> tai Ebionievankeliumi on Uuden testamentin apokryfisiin kirjoihin lukeutuva juutalais-kristillinen evankeliumi, joka on hyvin samankaltainen Heprealaisten evankeliumin ja Nasarealaisten evankeliumin kanssa. Hieronymuksen mukaan kyseess\u00e4 oli sama kirjoitus kuin Heprealaisten evankeliumi, mik\u00e4 lis\u00e4\u00e4 sekaannusta. Kuten n\u00e4m\u00e4 kaksi muuta evankeliumia, my\u00f6s Ebioniittien evankeliumista on s\u00e4ilynyt vain katkelmia kirkkoisien lainauksissa. N\u00e4in on vaikea p\u00e4\u00e4tell\u00e4, kuinka itsen\u00e4inen teksti on kyseess\u00e4, vai onko kyseess\u00e4 pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n n\u00e4iden kahden evankeliumin v\u00e4h\u00e4inen muunnelma.
Epifanios, jonka kirjoitukset ovat p\u00e4\u00e4l\u00e4hde evankeliumin katkelmille, painottaa sen ja Nasarealaisten evankeliumin v\u00e4list\u00e4 eroa. H\u00e4nen mukaansa nasarealaiset luettiin oikeaoppisten kristittyjen joukkoon, kun taas ebioniitit katsottiin harhaoppisiksi. N\u00e4in on selv\u00e4\u00e4, ett\u00e4 n\u00e4iden kahden evankeliumin v\u00e4lill\u00e4 on t\u00e4ytynyt olla opillisia eroja.
Evankeliumi vaikuttaa olevan, niin paljon kuin siit\u00e4 voidaan p\u00e4\u00e4tell\u00e4, yritys muodostaa yksi harmonisoitu kertomus synoptisista evankeliumeista. Siin\u00e4 on kuitenkin v\u00e4h\u00e4isi\u00e4 ebioniittien opetuksiin sopivia muutoksia. Niiden mukaan Jeesus oli muun muassa kasvissy\u00f6j\u00e4. Jeesus my\u00f6s esitettiin adoptionistisessa valossa, toisin sanoen h\u00e4nen katsottiin olleen alun perin ihminen, joka tuli jumalalliseksi kasteen yhteydess\u00e4. Suurin osa n\u00e4ist\u00e4 muutoksista on saatu aikaan pienill\u00e4 mutta ovelilla kreikan kielen sanojen muunnoksilla, kuten muuttamalla akris-ateria (”hein\u00e4sirkka”) egkris-ateriaksi (”kakku”, ”leip\u00e4”).
Epifanioksen mukaan Ebioniittien evankeliumista puuttui my\u00f6s Matteuksen evankeliumin kertomus Jeesuksen syntym\u00e4st\u00e4. T\u00e4m\u00e4 voi tarkoittaa joko sit\u00e4, ett\u00e4 ebioniitit j\u00e4ttiv\u00e4t sen pois, tai sit\u00e4, ett\u00e4 Matteuksen evankeliumista on alun perin ollut olemassa varhaisempi versio, jossa ei ole ollut kyseist\u00e4 kertomusta, ja johon Ebioniittien evankeliumi on perustunut.
Oikeaoppinen kirkko katsoi n\u00e4m\u00e4 muutokset harhaoppisiksi, mik\u00e4 johti syyt\u00f6ksiin tekstin v\u00e4\u00e4rent\u00e4misest\u00e4 ja runtelemisesta. Lopulta evankeliumi k\u00e4rsi saman kohtalon kuin ebioniitit itse ja joutui unholaan.
Nasarealaisten evankeliumi<\/em> eli Nasaretilaisevankeliumi on Uuden testamentin apokryfisiin kirjoihin lukeutuva juutalais-kristillinen evankeliumi, joka tunnetaan ainoastaan kirkkoisien kirjoituksissa olevista katkelmista. Se saattaa olla sama kuin Heprealaisevankeliumi, siit\u00e4 johdettu, tai kokonaan erillinen kirjoitus. Koska kummatkin tunnetaan ainoastaan hyvin katkelmallisina, n\u00e4iden kahden evankeliumin v\u00e4lisest\u00e4 suhteesta ei ole t\u00e4ytt\u00e4 varmuutta, mutta niiden v\u00e4lill\u00e4 on suuria yht\u00e4l\u00e4isyyksi\u00e4. Kirjoitusta k\u00e4yttiv\u00e4t muiden muassa Aleppon nasarealaiset.
Kirjoitus itsess\u00e4\u00e4n on kadonnut kokonaisuudessaan. Siit\u00e4 on s\u00e4ilynyt lainauksia Klemensin, Origeneen, Hieronymuksen ja Kyrillos Jerusalemilaisen kirjoituksissa, yhteens\u00e4 noin kaksikymment\u00e4 katkelmaa.
<\/p>\n\n\n\nYhteenveto apokryfisist\u00e4 evankeliumeista<\/h3>\n\n\n\n
L\u00e4hdeluettelo<\/h3>\n\n\n\n
Dunderberg Ismo & Marjanen Antti<\/td> Nag Hammadin K\u00e4tketty Viisaus<\/td> WSOY, Helsinki 2006<\/td><\/tr> Dunderberg Ismo<\/td> Juudaksen evankeliumi Studia Gnostica -luento 15.3.2011<\/td> Nettijulkaisu 2011<\/td><\/tr> Huttunen Niko, Salminen Joona & Tervahauta Ulla<\/td> Apostoliset Is\u00e4t \u2013 Kokoelma varhaiskristillisi\u00e4 kirjoituksia<\/td> Suomen Teologinen Kirj.seura, Vaasa 2020<\/td><\/tr> Leikola Markus<\/td> Teid\u00e4n edest\u00e4nne annettu<\/td> WSOY, EU 2020<\/td><\/tr> Marjanen Antti &, Dunderberg Ismo<\/td> Juudaksen evankeliumi<\/td> WSOY, 2006<\/td><\/tr> Marjanen Antti, Tervahauta Ulla & Vuolanto Ville<\/td> Varhaiskristilliset lapsuusevankeliumit<\/td> Suomen Eksegeettinen Seura, Helsinki 2020<\/td><\/tr> Molari Juha<\/td> Q-evankeliumi<\/td> Nettijulkaisu 2005<\/td><\/tr> Rasimus Tuomas<\/td> Juudaksen evankeliumi: Paljon melua tyhj\u00e4st\u00e4<\/td> Vartija 119, 2006, s.43\u201349<\/td><\/tr> R\u00e4is\u00e4nen Heikki (1)<\/td> The Rise of Christian Beliefs<\/td> Forest Press, Minneapolis
2010<\/td><\/tr>R\u00e4is\u00e4nen Heikki (2)<\/td> Mit\u00e4 Varhaiset Kristityt Uskoivat<\/td> WSOY, Helsinki 2011<\/td><\/tr> R\u00e4is\u00e4nen Heikki (3)<\/td> Taistelua ja Tulkintaa<\/td> Kirjapaja, Helsinki 2014<\/td><\/tr> Sepp\u00e4l\u00e4 Johannes<\/td> Jaakobin, Nikodemuksen ja Tuomaan Apokryfiset evankeliumit<\/td> Suomen Ortodoksisen
pappisseminaarin oppilasyhdistys, Joensuu 1979<\/td><\/tr>Sepp\u00e4l\u00e4 Serafim<\/td> Tuomaan teot<\/td> Suomen Eksegeettinen Seura, Helsinki 2006<\/td><\/tr> Toivanen Aarne<\/td> Vanhan Testamentin Apokryfikirjat<\/td> Kirjaneli\u00f6, Helsinki 1976<\/td><\/tr> Wikipedia<\/td> Hakusanat: \u201dEvankeliumit\u201d, \u201dapokryfiset kirjat\u201d, \u201dTuomaan lapsuusevankeliumi\u201d, \u201dPietarin evankeliumi\u201d<\/td> <\/td><\/tr><\/tbody><\/table><\/figure>\n\n\n\n