{"id":354,"date":"2025-02-03T10:50:43","date_gmt":"2025-02-03T10:50:43","guid":{"rendered":"https:\/\/avaraauskoa.fi\/?page_id=354"},"modified":"2025-09-13T14:21:09","modified_gmt":"2025-09-13T14:21:09","slug":"9-4-utn-tekstien-aikajana","status":"publish","type":"page","link":"https:\/\/avaraauskoa.fi\/index.php\/9-4-utn-tekstien-aikajana\/","title":{"rendered":"9.4. UT:n tekstien aikajana"},"content":{"rendered":"\n<h2 class=\"wp-block-heading alasivu\">9.4. UT:n tekstien aikajana<\/h2>\n\n\n\n<p class=\"alasivu\">Olemme selvitelleet Paavalin kirjeit\u00e4 ja h\u00e4nen nimiss\u00e4\u00e4n kirjoitettuja. N\u00e4m\u00e4 muodostavat 13 kirjett\u00e4 yhteens\u00e4 UT:n 27 tekstist\u00e4. Otan siis v\u00e4h\u00e4n etuajassa esiin UT:n aikajanan. Mutta se on niin keskeinen asia UT:n tulkinnan ja ymm\u00e4rt\u00e4misen kannalta, ett\u00e4 perehdymme siihen jo t\u00e4ss\u00e4 kohtaa.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"alasivu\">Alla on valtava taulukko, jossa keskell\u00e4 kulkee keltainen palkki, joka on aikajana. Se alkaa vuodesta 30 jaa, mik\u00e4 on Jeesuksen kuolinvuosi ja kristillisen yhteis\u00f6n alku.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"alasivu\">Palkin vieress\u00e4 oikealla kulkee vuosiin liittyv\u00e4t keskeisimm\u00e4t tapahtumat historiassa. Esim. Paavalin k\u00e4\u00e4ntymys n. 31\u201332 jaa. Ja Paavalin kuolema, mestaus Roomassa v. 60 (tai viimeist\u00e4\u00e4n v. 62). Erityisesti Paavalin el\u00e4m\u00e4st\u00e4 on vaihtoehtoisia n\u00e4kemyksi\u00e4, jotka n\u00e4kyv\u00e4t punaisella, ja esitt\u00e4v\u00e4t Paavalin vapautuneen, uudelleen vangitun ja mestatun paljon my\u00f6hemmin, vasta v. 68.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"alasivu\">Keskipalkin vasen puoli sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 kolme konservatiivista n\u00e4kemyst\u00e4 UT:n tekstien kirjoitusajankohdista.<\/p>\n\n\n\n<ol class=\"wp-block-list\">\n<li>The Daily Commentary (Vol. 2-3 Scripture Union, London 1973),<\/li>\n\n\n\n<li>Tyndale Commentaries (kirjasarja UT:n teksteist\u00e4, Inter-Varsity Press, n.1980-1985)<\/li>\n\n\n\n<li>Bible History Online (nettisivu)<\/li>\n<\/ol>\n\n\n\n<p>Keskipalkin oikea puoli esitt\u00e4\u00e4 puolestaan historialliskriittisen aikajanan UT:n teksteist\u00e4. Siell\u00e4kin on kolme l\u00e4hdett\u00e4:<\/p>\n\n\n\n<ol class=\"wp-block-list\">\n<li>Lars Aejmelaeus (Kristinuskon Synty, 2007 ja Paavalin El\u00e4m\u00e4 ja kirjeet, 2018)<\/li>\n\n\n\n<li>Heikki R\u00e4is\u00e4nen (The Rise of Christian Beliefs, 2010 ym.)<\/li>\n\n\n\n<li>Marcus J. Borg (Reading the Bible again for The First Time, 2001 ym.)<\/li>\n<\/ol>\n\n\n\n<p>Taulukko ei ole aivan tyhjent\u00e4v\u00e4, mutta n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 yleiskuvan. N\u00e4ill\u00e4 esitetyill\u00e4 opastuksilla alat saada taulukosta selv\u00e4\u00e4. Taulukko alla.<\/p>\n\n\n\n<hr class=\"wp-block-separator has-alpha-channel-opacity\"\/>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-image size-full alasivu\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"756\" height=\"867\" src=\"https:\/\/avaraauskoa.fi\/wp-content\/uploads\/2025\/02\/aikajana.jpg\" alt=\"\" class=\"wp-image-355\" srcset=\"https:\/\/avaraauskoa.fi\/wp-content\/uploads\/2025\/02\/aikajana.jpg 756w, https:\/\/avaraauskoa.fi\/wp-content\/uploads\/2025\/02\/aikajana-262x300.jpg 262w\" sizes=\"auto, (max-width: 756px) 100vw, 756px\" \/><\/figure>\n\n\n\n<p class=\"alasivu\">Kuten huomasit, hajontaa on valtavasti. Erityisesti konservatiiviset l\u00e4hteet heittelev\u00e4t paljon toisistaankin. Syyn\u00e4 voi olla l\u00e4hteiden tasosta ja tekoajasta johtuvat syyt. Tosin kirjoittajat ovat tunnettuja konservatiiviteologeja, kuten F.F. Bruce, R.A. Cole, Donald Guthrie, W.L. Lane, I.H. Marshall, ym.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"alasivu\">Sen sijaan historialliskriittiset teologit ovat hyvin samaa mielt\u00e4 kesken\u00e4\u00e4n. Mutta tietenkin poikkeavat suuresti vasemman puolen ajoituksista.<br>Havaintoja taulukosta ovat ainakin seuraavat:<\/p>\n\n\n\n<ul class=\"wp-block-list alasivu\">\n<li>Paavalin aidot kirjeet sijoittuvat p\u00e4\u00e4osin melko samoihin aikoihin v. 50\u201356 v\u00e4liin. Siis my\u00f6s konservatiivien aikajanalla. Muutama pieni poikkeus on, mutta ei monen vuoden heittoa.<\/li>\n\n\n\n<li>Pseunonyymiset, Paavalin nimiin laitetut kirjeet sijoittuvat konservatiivien aikajanalla juuri Paavalin kiistellyn kuolinajan aikav\u00e4liin, eli 61\u201368 jaa.<\/li>\n\n\n\n<li>N\u00e4m\u00e4 ei aidot Paavalin nimiin laitetut kirjeet ovat taas historialliskriittisell\u00e4 aikajanalla huomattavasti my\u00f6hemmin: Kirjeet Kolossalaisille (70\u201380), Efesolaisille (85\u201395) ja toinen Tessalonikalaisille (75\u2013100) varhaisempina ja viimeisin\u00e4 pastoraalikirjeet jopa 120-140 jaa.<\/li>\n\n\n\n<li>Jaakobin kirje heittelee suuresti, my\u00f6s konservatiivien v\u00e4lill\u00e4. Osa laittaa sen aivan ensimm\u00e4iseksi, vuoteen 45\u201346. Syyn\u00e4 lienee Jaakobin vahvasti Paavalin vastainen n\u00e4kemys armon ja tekojen osuudesta pelastuksessa. Siisp\u00e4 kirjeen pit\u00e4\u00e4 olla ennen Paavalin kirjeit\u00e4. T\u00e4ss\u00e4 ja monessa muussakin kohtaa paistaa l\u00e4pi tarve harmonisoida: kirjoitusajankohdan tulee sopia tekstiin ristiriidattomasti. T\u00e4llaista selke\u00e4\u00e4 arpomista l\u00f6ytyy my\u00f6s esim. Galatalaiskirjeen kommentaarissa (Tyndale), kun ristiriita Apt.15 kanssa h\u00e4iritsee.<\/li>\n\n\n\n<li>Evankeliumit ovat hajonneet ajoituksissa konservatiivien kesken. Tosin isot aikav\u00e4lit ovat my\u00f6s toisella puolella. Konservatiivi-ajoitukset:<br>o Markus sijoitetaan n. vuoteen 60 ja my\u00f6s v. 67\u201368.<br>o Matteus vuoteen 60 ja 67\u201368 ja viel\u00e4 70.<br>o Luukas n. vuosi 61 tai 70<br>o Johannes n. 80 tai 90\u2013100<\/li>\n\n\n\n<li>Historialliskriittinen puoli on my\u00f6hempi ajoituksessa:<br>o Markus v. 70<br>o Matt. v. 80\u201390<br>o Luuk. v. 90\u2013100<br>o Joh. v. 90\u2013110<\/li>\n\n\n\n<li>Eiv\u00e4t evankeliumitkaan valtavan kaukana ole kilpailevien puolien v\u00e4lill\u00e4. Markus n\u00e4ytt\u00e4isi asettuvan varhaisimmaksi evankeliumiksi my\u00f6s konservatiivipuolella. Ja toisaalta Johannes selv\u00e4sti my\u00f6h\u00e4isimm\u00e4ksi, ja jopa yksi ajoituksista hyvin l\u00e4hell\u00e4 molemmilla puolilla. Vain Matt. ja Luukkaan ajoitus on selv\u00e4sti my\u00f6h\u00e4isempi historialliskriittisess\u00e4 leiriss\u00e4.<\/li>\n\n\n\n<li>Apt. ajoitetaan konservatiivileiriss\u00e4 n. 64\u201371 v\u00e4lill\u00e4, onhan se heid\u00e4n kirjoissaan l\u00e4\u00e4k\u00e4ri Luukkaan kirjoittama, kuten Luukkaan evankeliumi. Ajoitus voi siis olla hataran oletuksen pohjalla. Sit\u00e4 vastoin, toinen leiri ajoittaa sen pitk\u00e4lle my\u00f6hemm\u00e4ksi 100\u2013110 v\u00e4lille.<\/li>\n\n\n\n<li>Hepr. my\u00f6s ajoituksissa kaukana toisistaan: 60\u201370 jaa (konserv.) vai 90\u2013100 (hist.kriitt.)?<\/li>\n\n\n\n<li>Ns. katolisten kirjeiden ryhm\u00e4 Jaakob (jo k\u00e4sitelty aikaisemmin), 1. ja 2. Piet. sek\u00e4 Juudas hyppiv\u00e4t taas aikajanalla melkoisesti. Vuonna 58\u202662\u202666 (konserv.) vaiko (hist.kriitt) Juudas (n.100), ja muut 120\u2013140 jaa?<br><\/li>\n<\/ul>\n\n\n\n<p><strong>Erojen syit\u00e4?<\/strong><br>Ensiksi voi todeta, ett\u00e4 yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4n l\u00e4hell\u00e4 on keskeisten tekstien ajoitus. Mit\u00e4 kiistanalaisempi teksti, sen suurempi erokin n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 olevan.<\/p>\n\n\n\n<p>Konservatiivien puolella on yksi suuri tarve \u2013 pit\u00e4\u00e4 ristiriidat tekstien v\u00e4lill\u00e4 poissa ja tukea jo tehtyj\u00e4 tulkintoja. Sitten vasta tehd\u00e4\u00e4n ajoitus. T\u00e4st\u00e4 esimerkkej\u00e4 ovat esim:<\/p>\n\n\n\n<ul class=\"wp-block-list\">\n<li>Jaakob, kirje ajoitettu ennen Paavalin tekstej\u00e4, koska vahvasti ristiriidassa keskeisess\u00e4 kysymyksess\u00e4 pelastuksesta. Harmonisointi on kyseess\u00e4, jota k\u00e4sittelen my\u00f6hemmin lis\u00e4\u00e4.<\/li>\n\n\n\n<li>Apt. ajoitus ennen Paavalin oletettua kuolemaa, joka sekin on my\u00f6h\u00e4inen n. 68 jaa. Tukee teoriaa, ett\u00e4 Paavali oli elossa kirjeen kirjoitushetkell\u00e4. Ja se taas tukee muiden Paavalin nimiin laitettujen tekstien kirjoitusajankohtia.<\/li>\n\n\n\n<li>Luukkaan evank. ajoitettu oletuksella, ett\u00e4 sen kirjoitti l\u00e4\u00e4k\u00e4ri Luukas, joka Apt:ssa on Paavalin matkatoveri. Ja my\u00f6s Apt. linkitet\u00e4\u00e4n ajoituksessa Luukkaan kanssa.<\/li>\n<\/ul>\n\n\n\n<p>Historialliskriittinen puoli taas ajoittaa mm. historiallisten tutkimusmenetelmien kautta:<\/p>\n\n\n\n<ul class=\"wp-block-list\">\n<li>L\u00e4hdekritiikki \u2013 tekstien taustalla olleiden varhaisten varhaisten l\u00e4hteiden etsiminen ja tunnistaminen<\/li>\n\n\n\n<li>muotokritiikki \u2013 UT:n tekstien syntyyn vaikuttaneen suullisen tradition tutkimus <\/li>\n\n\n\n<li>tekstikritiikki tai redaktiokritiikki \u2013 tutkimusta mik\u00e4 oli kirjoittajan ja editorien tarkoitus saattaessaan tekstin lopulliseen muotoonsa<\/li>\n\n\n\n<li>Kaanonin kritiikki \u2013 arviointia eri tekstien merkityksest\u00e4 kaanonin kokonaisuudessa. (Borg (2), 2001, s.38,52)<\/li>\n<\/ul>\n\n\n\n<p><strong>Ajoituksella on merkityst\u00e4<\/strong><br>Palaamme t\u00e4h\u00e4n tarkemmin, kun etsimme ty\u00f6kaluja Raamatun tulkintaan. Mutta esit\u00e4n lyhyesti, jotta ajoituksen t\u00e4rkeys tulee perustelluksi.<\/p>\n\n\n\n<p>Borg esitt\u00e4\u00e4 keskustelukirjassa \u201dThe Meaning of Jesus \u2013 Two Visions\u201d Wrightin kanssa heid\u00e4n k\u00e4ytt\u00e4miens\u00e4 l\u00e4hteiden ja metodien eron: Borg k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 kolmen vaiheen metodia:<\/p>\n\n\n\n<ol class=\"wp-block-list\">\n<li>L\u00e4hteet laitetaan aikaj\u00e4rjestykseen, mik\u00e4 ensin kirjoitettu, mik\u00e4 my\u00f6hemmin.<\/li>\n\n\n\n<li>Hypoteesit muotoillaan varhaisemmista teksteist\u00e4.<\/li>\n\n\n\n<li>K\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 on vain yksi teksti kerrallaan, joka on johdonmukainen hypoteesin kanssa.<\/li>\n<\/ol>\n\n\n\n<p class=\"alasivu\">T\u00e4ll\u00e4 tavoin v\u00e4ltet\u00e4\u00e4n harmonisointi, joka on konservatiivisen tulkinnan ydin. Wrightin metodista Borg sanoo, ett\u00e4 h\u00e4nell\u00e4 on yksi ainoa vaihe. \u201dTyydytt\u00e4vin hypoteesi on se, joka yhdist\u00e4\u00e4 suurimman m\u00e4\u00e4r\u00e4n dataa yhteen (esim. evankeliumeista), hypoteesin tueksi\u201d. T\u00e4t\u00e4 kutsun harmonisoinniksi, poimitaan paras kokonaisuus, ja pyyhit\u00e4\u00e4n siihen sopimaton aineisto pois. Taustalla on tietenkin l\u00e4ht\u00f6oletuksia, joista t\u00e4rkein on se, onko Raamattu Jumalan kirjoittama vai ihmisten tuottama. J\u00e4lleen korostan, ettei ole syyt\u00e4 leimata toinen v\u00e4\u00e4r\u00e4ksi, mutta ero on hyv\u00e4 havaita. (Borg, Wright, 1999, s.235\u2013238. ks. my\u00f6s Borg (2), 2001, s.26. Harmonisoinnin v\u00e4ltt\u00e4misest\u00e4 kirjoittaa my\u00f6s Aejmelaeus, 2018, s.4\u20135).<\/p>\n\n\n\n<p class=\"alasivu\">J\u00e4lleen yksi t\u00e4rke\u00e4 palanen on tutkittu, kun pyrimme uskottavaan ja j\u00e4rkeen k\u00e4yv\u00e4\u00e4n uskoon.<\/p>\n\n\n\n<h3 class=\"wp-block-heading alasivu\">L\u00e4hdeluettelo<\/h3>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-table alasivu\"><table class=\"has-fixed-layout\"><tbody><tr><td>Aejmelaeus Lars<\/td><td>Kristinuskon Synty \u2013 Johdatus Uuden testamentin taustaan ja sanomaan<\/td><td>Kirjapaja, Helsinki 2007<\/td><\/tr><tr><td>Aejmelaeus Lars<\/td><td>Paavali, El\u00e4m\u00e4 ja kirjeet<\/td><td>Suomen Eksegeettinen Seura, Helsinki 2018<\/td><\/tr><tr><td>Borg Marcus J. (2)<\/td><td>Reading the Bible again for The First Time<\/td><td>HarperCollins, USA 2001<\/td><\/tr><tr><td>Borg Marcus J. &amp; Wright N.T.<\/td><td>The Meaning of Jesus &#8211; Two Visions<\/td><td>HarperCollins, USA 1999<\/td><\/tr><tr><td>R\u00e4is\u00e4nen Heikki (1)<\/td><td>The Rise of Christian Beliefs<\/td><td>Forest Press, Minneapolis 2010<\/td><\/tr><tr><td>R\u00e4is\u00e4nen Heikki (2)<\/td><td>Mit\u00e4 Varhaiset Kristityt Uskoivat<\/td><td>WSOY, Helsinki 2011<\/td><\/tr><tr><td>Scripture Union (toim.)<\/td><td>The Daily Commentary, Vol. 2-3<\/td><td>Scripture Union, London 1973<\/td><\/tr><tr><td>Tyndale Commentaries (toim. R.V.G. Tasker)<\/td><td>Tyndale New Testament Commentaries, Vol 1-19<\/td><td>Inter-Varsity Press, n.1980-1985<\/td><\/tr><\/tbody><\/table><\/figure>\n\n\n\n<div class=\"wp-block-buttons is-layout-flex wp-block-buttons-is-layout-flex\">\n<div class=\"wp-block-button alasivu\"><a class=\"wp-block-button__link wp-element-button\" href=\"https:\/\/avaraauskoa.fi\/index.php\/b-uskottava-usko\/\">paluu<\/a><\/div>\n\n\n\n<div class=\"wp-block-button alasivu\"><a class=\"wp-block-button__link wp-element-button\" href=\"https:\/\/avaraauskoa.fi\/index.php\/9-5-nelja-evankeliumia\/\">seuraava<\/a><\/div>\n<\/div>\n\n\n\n<p><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>9.4. UT:n tekstien aikajana Olemme selvitelleet Paavalin kirjeit\u00e4 ja h\u00e4nen nimiss\u00e4\u00e4n kirjoitettuja. N\u00e4m\u00e4 muodostavat 13 kirjett\u00e4 yhteens\u00e4 UT:n 27 tekstist\u00e4. Otan siis v\u00e4h\u00e4n etuajassa esiin UT:n aikajanan. Mutta se on niin keskeinen asia UT:n tulkinnan ja ymm\u00e4rt\u00e4misen kannalta, ett\u00e4 perehdymme siihen jo t\u00e4ss\u00e4 kohtaa. Alla on valtava taulukko, jossa keskell\u00e4 kulkee keltainen palkki, joka on &hellip; <a href=\"https:\/\/avaraauskoa.fi\/index.php\/9-4-utn-tekstien-aikajana\/\" class=\"more-link\">Jatka artikkeliin <span class=\"screen-reader-text\">9.4. UT:n tekstien aikajana<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"parent":0,"menu_order":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"","meta":{"footnotes":""},"class_list":["post-354","page","type-page","status-publish","hentry"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/avaraauskoa.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/354","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/avaraauskoa.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/avaraauskoa.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/avaraauskoa.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/avaraauskoa.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=354"}],"version-history":[{"count":11,"href":"https:\/\/avaraauskoa.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/354\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":931,"href":"https:\/\/avaraauskoa.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/354\/revisions\/931"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/avaraauskoa.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=354"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}