K\u00e4sittelemme edelleen Vanhaa testamenttia (VT), Heprealaista Raamattua, juutalaisittain Tanak. Syntyhistoria on eritt\u00e4in pitk\u00e4, jopa yli tuhat vuotta. Varhaisimmat tarinat ovat sijoitettu aikaan tuhansia vuosia sitten. Jotkut pit\u00e4v\u00e4t tekstien synty\u00e4 yht\u00e4 vanhoina kuin itse tarinat. Viimeisin tutkimus on kuitenkin asettunut tukevasti sille kannalle, ett\u00e4 Vanhan testamentin sis\u00e4lt\u00f6 on suurelta osin per\u00e4isin ajanjaksolta noin 1000\u2013150 eaa (M\u00e4kipelto, Huotari 2023, s. 27). Ja todella suuri jopa ratkaiseva ajanjakso Vanhan testamentin synnyss\u00e4 oli ns. pakkosiirtolaisuuden (587\u2013538 eaa) ja sen j\u00e4lkeinen aika (Kuula, Nissinen, Riekkinen 2008, s.24, M\u00e4kipelto, Huotari, 2023, s. 27\u201328). Tekstej\u00e4 muokattiin ja ajankohtaistettiin. Ensimm\u00e4iseksi kanonisen muodon (eli tekstiin ei en\u00e4\u00e4 sallittu muutoksia) sai Toora, eli 5 Mooseksen kirjaa, joka tunnetaan my\u00f6s Pentateukki-nimell\u00e4 (on syyt\u00e4 mainita, ett\u00e4 vasta Luther alkoi kutsua n\u00e4it\u00e4 VT:n ensimm\u00e4isi\u00e4 kirjoja Mooseksen kirjoiksi. Tutkijat kutsuvat niit\u00e4: Genesis, Exodus, Leviticus, Numeri ja Deuteronomium, kuten Heprealaisessa Raamatussa.) Kanonisoinnin ajankohtaa ei tunneta tarkasti, mutta se on tapahtunut aikaisintaan 300-luvun alussa eaa (Kuula, Nissinen, Riekkinen, 2008 s.25). T\u00e4st\u00e4 voi p\u00e4\u00e4tell\u00e4, ett\u00e4 tekstej\u00e4 muutettiin vuosisatoja ennen niiden vakiintumista. T\u00e4h\u00e4n johtop\u00e4\u00e4t\u00f6kseen on paljon muitakin perusteluja, joita l\u00f6ytyy lukuisista kirjoista. (Kirjoja mm: Sensuroitu 2023, Kiveen Hakattu 2018, Aarre Saviastioissa 2009, Johdatus Raamattuun 2008, Urhea Judit, Viisas Sirak 2008).
<\/p>\n\n\n\n
Pyrimme ymm\u00e4rt\u00e4m\u00e4\u00e4n, mik\u00e4 on VT:n arvo kristitylle t\u00e4n\u00e4\u00e4n. Siihen vaikuttaa n\u00e4kemys, kuinka VT on syntynyt, mit\u00e4 sen luotettavuudesta voi tiet\u00e4\u00e4, ja mill\u00e4 tavalla sit\u00e4 voi pit\u00e4\u00e4 pyh\u00e4n\u00e4 kirjana. Haemme vastauksia postmodernilla otteella, ilman pakkoa t\u00e4ydelliseen totuuteen. Ennemminkin haemme vaihtoehtoisia selityksi\u00e4 ja n\u00e4k\u00f6kulmia.
Nykyinen historian, arkeologian ja Raamatun tutkimus antavat suuren m\u00e4\u00e4r\u00e4n tietoa, josta osa on aivan tuoretta, 2000-luvulla syntynytt\u00e4. K\u00e4yt\u00e4n t\u00e4t\u00e4 tieteellist\u00e4 ja uskottavaa tietoa, analysoidakseni VT:n arvovaltaa ja hy\u00f6dyllisyytt\u00e4 uskottavalle uskolle.
<\/p>\n\n\n\n
Ensin t\u00e4ytyy selvitell\u00e4 alkuper\u00e4isi\u00e4 tekstej\u00e4 ja niiden syntyhistoriaa. N\u00e4it\u00e4 on kolme erilaista VT:sta:<\/p>\n\n\n\n
Septuaginta<\/strong> Aina uskonpuhdistukseen asti 1500-luvulle kristittyjen Vanha Testamentti oli jotakuinkin sama kuin Septuaginta. Mutta sitten Heprealainen Raamattu (masoreettinen teksti) otettiin VT:n pohjaksi. T\u00e4m\u00e4 siit\u00e4 syyst\u00e4, ett\u00e4 masoreettista teksti\u00e4 pidettiin luotettavampana. T\u00e4h\u00e4n tuli muutos, kun Qumranin tekstit l\u00f6ytyiv\u00e4t. Luotettavuus k\u00e4\u00e4ntyi p\u00e4\u00e4laelleen.<\/p>\n\n\n\n Masoreettinen teksti<\/strong> Se osoitti, ett\u00e4 Heprealainen Raamattu muuttui ja eli aina 100-luvulle jaa asti, ennen kuin lopullinen kaanon, eli pyhiksi valitut kirjoitukset vakiintuivat.<\/p>\n\n\n\n Qumranin tekstit<\/strong> N\u00e4ist\u00e4 yli 900 k\u00e4sikirjoituksesta suurin osa oli muita teoksia kuin nykymuotoisen VT:n kirjoituksia. Noin 25 % oli VT:n tekstej\u00e4. Yksi kiinnostava tieto on, kuinka alkuvaiheessa Qumranin tekstien l\u00f6yt\u00f6j\u00e4, erityisesti ensimm\u00e4isten joukossa l\u00f6ytynytt\u00e4 Jesajan kirjaa k\u00e4ytettiin perustelemaan, ett\u00e4 teksti on s\u00e4ilynyt l\u00e4hes muuttumattomana. Kuitenkin siin\u00e4kin tekstiss\u00e4 oli noin 1 000 eroa (Jokiranta, 2009 s.325), joskaan ei sis\u00e4lt\u00f6\u00e4 muuttavia eroja paljoakaan. Kun pian l\u00f6ytyi lis\u00e4\u00e4 tekstej\u00e4 ja Jesajan kirjastakin 21 k\u00e4sikirjoitusta, kuva alkoi muuttua. Juuri useisiin k\u00e4sikirjoituksiin samoista teksteist\u00e4 liittyy t\u00e4m\u00e4 mielenkiintoinen johtop\u00e4\u00e4t\u00f6s. Niill\u00e4 on varmistunut se, \u201dett\u00e4 Heprealaisen Raamatun kirjat ovat syntyneet pitk\u00e4n toimitusprosessin tuloksena\u201d (Jokiranta, 2009, s.331). Se, ett\u00e4 Heprealaisen Raamatun kirjat ovat syntyneet pitk\u00e4n toimitusprosessin tuloksena, voi toisin ilmaista my\u00f6s n\u00e4in: \u201dYht\u00e4 ainoaa alkuper\u00e4ist\u00e4 (Hepr.) Raamattua ei ole ollut koskaan olemassa.\u201d (Nissinen & V\u00e4h\u00e4kyl\u00e4, 2018, s.20. My\u00f6s Kuula, Nissinen, Riekkinen, 2008, s.28). Siteeraan viel\u00e4 Sensuroitu-kirjaa: \u201dQumranin tekstien joukosta l\u00f6ydettiin kyll\u00e4 paljon masoreettisen tekstin mukaisia k\u00e4sikirjoituksia\u201d. Mutta \u201dl\u00f6ytyi kuitenkin paljon muitakin Raamatun kirjojen varhaisia versioita. Konservatiivikristittyjen kertomasta tarinasta n\u00e4m\u00e4 versiot unohtuvat. Totuus on, ett\u00e4 Qumranin luolista l\u00f6ytyi uskomaton pyhien tekstien moninaisuus, joka on kaukana siit\u00e4 illuusiosta, ett\u00e4 Raamatun teksti olisi pysynyt historian saatossa muuttumattomana.\u201d (M\u00e4kipelto, Huotari, 2023 s. 31). Pohdintaa ja johtop\u00e4\u00e4t\u00f6ksi\u00e4<\/strong> Jos ajatellaan, ett\u00e4 pyh\u00e4 kirja on pyh\u00e4 sen saaman arvostuksen takia, ongelmat ovat pienempi\u00e4. Mutta jos pyhyyden v\u00e4itet\u00e4\u00e4n tulevan sen syntytavasta, ongelmat paisuvat. N\u00e4iden tietojen valossa ei pysty uskottavasti v\u00e4itt\u00e4m\u00e4\u00e4n, ett\u00e4 Jumala on antanut kerralla VT:n kirjojen sis\u00e4lt\u00e4m\u00e4n tekstin juutalaisille ja siten kristityille. Viimeisimm\u00e4n arkeologian valossa my\u00f6s VT:n historiallisuus on monin paikoin kyseenalainen (Enns (1), 2014, s.54\u201360 ja (2), 2016, s.37\u201339 esitt\u00e4v\u00e4t arkeologian todisteiden puutteen. Ks. my\u00f6s Hakola, Pakkala, 2008, esim. s.12\u201315).<\/p>\n\n\n\n Toisaalta Martti Nissinen kirjoittaa ett\u00e4 \u201dtekstin pyhyys ei edellyt\u00e4 ehdotonta muuttumattomuutta\u201d (Nissinen & V\u00e4h\u00e4kyl\u00e4, 2018, s.23). Tekstit muuttuivat koska maailma muuttui. Olemme matkalla perustelemassa, ett\u00e4 historiallisuus tai alkuper\u00e4isten tekstien muuttumattomuus, niiden puute eiv\u00e4t mit\u00e4t\u00f6i tekstien arvoa ja pyhyytt\u00e4. Joudumme erikseen pohtimaan viel\u00e4, mit\u00e4 se tarkoittaa ajatukselle, ett\u00e4 Jumala on \u201dinspiroinut\u201d syntyneet tekstit.<\/p>\n\n\n\n
T\u00e4m\u00e4 k\u00e4\u00e4nn\u00f6s hepreankielisest\u00e4 tekstist\u00e4 kreikaksi tehtiin Egyptin Aleksandriassa n. 250 eaa alkaen. K\u00e4\u00e4nn\u00f6ksen syntyyn on liitetty legenda 70 k\u00e4\u00e4nt\u00e4j\u00e4st\u00e4 ja 72 p\u00e4iv\u00e4ss\u00e4 tehdyst\u00e4 ty\u00f6st\u00e4, mik\u00e4 kuitenkin on fiktiota. Nimi Septuaginta tarkoittaa latinaksi 70. Tosiasiassa k\u00e4\u00e4nn\u00f6st\u00e4 tehtiin hitaasti, kirja kerrallaan. Ty\u00f6 kesti noin vuoteen 100 eaa.
T\u00e4t\u00e4 kreikankielist\u00e4 teksti\u00e4 k\u00e4yttiv\u00e4t varhaiset kristityt lukiessaan oman aikansa pyhi\u00e4 kirjoituksia. Sen tekstit sis\u00e4lt\u00e4v\u00e4t suuresti poikkeavia versioita muista k\u00e4sikirjoitusl\u00e4hteist\u00e4 VT:n tekstej\u00e4. Esimerkiksi Jeremian kirja on n. 15 % lyhyempi kuin nykyraamattujen teksti, jotka pohjautuvat ns. masoreettiseen tekstiin. My\u00f6s osa Mooseksen kirjoista, Joosua, Hesekiel, Ester, Samuelin ja Kuninkaiden kirjat ovat merkitt\u00e4v\u00e4sti erilaisia versioita. Septuagintan alkuper\u00e4ist\u00e4 versioita ei ole s\u00e4ilynyt, mutta yli 2000 eri pituista k\u00e4sikirjoitusta on s\u00e4ilynyt, p\u00e4\u00e4osin keskiajalta. Kuitenkin muutama koko Raamatun sis\u00e4lt\u00e4v\u00e4 k\u00e4sikirjoitus (ns. koodeksi) on s\u00e4ilynyt my\u00f6h\u00e4isantiikin ajalta: t\u00e4rkein Codex Vaticanus (300-luvulta jaa), Codex Sinaiticus (300-luv.) ja Codex Alexandrinus (400-luv.)(M\u00e4kipelto, Huotari, 2023 s. 31\u201333). N\u00e4iss\u00e4 VT on juuri Septuaginta.
<\/p>\n\n\n\n
T\u00e4m\u00e4 on Heprealainen Raamattu, juutalaisten oppineiden s\u00e4ilytt\u00e4m\u00e4 teksti juutalaisten pyh\u00e4st\u00e4 kirjasta. T\u00e4t\u00e4 on pidetty luotettavimpana tekstin\u00e4, joka olisi l\u00e4hinn\u00e4 alkuper\u00e4isi\u00e4 tekstej\u00e4. Kuitenkin teksti perustui Codex Leningradiin (v.1008) jota varhaisempi oli vain Aleppon koodeksi (900-luv.). T\u00e4m\u00e4 k\u00e4sitys muuttui, kun Qumranin tekstit l\u00f6ytyiv\u00e4t. N\u00e4m\u00e4 osoittautuivat yli 1000 vuotta varhaisemmiksi, kuin masoreettinen teksti. Paljastui my\u00f6s, ett\u00e4 Heprealainen Raamattu, masoreettinen teksti, oli suuresti poikkeava l\u00f6ydetyist\u00e4 kaikista varhaisimmista teksteist\u00e4 (M\u00e4kipelto, Huotari, 2023 s. 28\u201329).<\/p>\n\n\n\n
Qumranin tekstit, eli Kuolleenmeren k\u00e4\u00e4r\u00f6t olivat kaikkien aikojen merkitt\u00e4vin Raamatun k\u00e4sikirjoitusl\u00f6yt\u00f6. Vasta nyt vuosituhannen vaihteessa ja 2000-luvulla on saatu Qumranin tekstit tutkijoiden laajaan k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n ja tuloksia, jotka ovat muokanneet k\u00e4sityksi\u00e4 Vanhasta Testamentista ja Heprealaisesta Raamatusta. N\u00e4m\u00e4 Kuolleenmeren k\u00e4\u00e4r\u00f6iksikin kutsutut tekstit l\u00f6ytyiv\u00e4t vuosina 1947\u20131956 saviruukuista ja luolista, yhteens\u00e4 yli 900 muinaista kirjak\u00e4\u00e4r\u00f6\u00e4. Ne on ajoitettu aktiivihiilimenetelm\u00e4ll\u00e4 ajanlaskun alun tienoille, 100 eaa \u2013 70 jaa (Nissinen, V\u00e4h\u00e4kyl\u00e4, 2018 s. 78, my\u00f6s Jokiranta, 2009).
<\/p>\n\n\n\n
<\/p>\n\n\n\n
Saman kirjan useat tekstit ovat avanneet n\u00e4kymi\u00e4 siihen, kuinka onkin ollut erilaisia versioita, eli editioita eri kirjoista. Esimerkkein\u00e4 mainitaan Tuomarien kirja, 2. ja 4. Mooseksen kirja, Psalmit ja Jeremia. Erot ovatkin huomattavia, tekstin laajuudessa, lukujen j\u00e4rjestyksess\u00e4 ja muissa yksityiskohdissa. Pitk\u00e4 toimitusprosessi on n\u00e4ht\u00e4viss\u00e4 selv\u00e4sti.
<\/p>\n\n\n\n
<\/p>\n\n\n\n
Qumranin tekstit ovat niin valtava kokonaisuus, ett\u00e4 t\u00e4ss\u00e4 sit\u00e4 on vain raapaistu. Tutkimuksista l\u00f6ytyy oma luku erikseen Qumranin l\u00f6yd\u00f6st\u00e4, laajennettu versio.<\/p>\n\n\n\n
Olemme p\u00e4\u00e4tyneet vahvoihin johtop\u00e4\u00e4t\u00f6ksiin: Vanhan testamentin ja Heprealaisen Raamatun tekstien moninaisuus, pyhien kirjojen kokoelman laajuus paljon laajempana kuin kaanon, ja teksteihin tehdyt muutokset ovat tulleet ilmeisiksi.
<\/p>\n\n\n\nEnns Peter (1)<\/td> The Bible Tells me so<\/strong><\/td> HarperCollins, USA 2014<\/td><\/tr> Enns Peter (2)<\/td> The Sin of Certainty<\/strong><\/td> HarperCollins, USA 2016<\/td><\/tr> Hakola Raimo, Pakkala Juha<\/td> Kristinuskon ja juutalaisuuden juuret<\/strong> – Arkeologian n\u00e4k\u00f6kulma<\/strong><\/td> Kirjapaja, Helsinki 2008 <\/td><\/tr> Jokiranta Jutta (toim)<\/td> Aarre Saviastioissa,<\/strong> Qumranin tekstit avautuvat<\/strong><\/td> Kirjapaja, Helsinki 2009<\/td><\/tr><\/tbody><\/table><\/figure>\n\n\n\n