Pohtiessamme Paavalin nimiss\u00e4 kirjoitettuja kirjeit\u00e4, yksi oleellisimmista seikoista on, milloin Paavali kuoli. Edellisess\u00e4 luvussa p\u00e4\u00e4dyimme vuoteen 60 jaa. Paavali mestattiin Roomassa.
T\u00e4m\u00e4 on oleellista, sill\u00e4 kun katsoo konservatiivisia kirjoitusaikoja eri kirjeille, juuri vuosina 61-68 jaa monet n\u00e4ist\u00e4 keskustelun alla olevista kirjeist\u00e4 oletetaan kirjoitetun. Jos taas Paavali kuoli v. 60, ei h\u00e4n ole voinut niit\u00e4 kirjoittaa (katso UT:n aikajana luku 9.4.).<\/p>\n\n\n\n
N\u00e4m\u00e4 pseudonyymiset kirjeet, siis toisen nimiss\u00e4 kirjoitetut, yhteens\u00e4 6 kirjett\u00e4 ovat: Efesolaiskirje (Ef.), Kolossalaiskirje (Kol.), 2.Tessalonikalaiskirje, sek\u00e4 ns. pastoraalikirjeet, eli 1. ja 2. Timoteus kirje (1.&2.Tim.) sek\u00e4 kirje Tiitukselle (Tiit.). My\u00f6s Heprealaiskirjett\u00e4 on esitetty Paavalin kirjoittamaksi, vaikka kirjeess\u00e4 ei ole siit\u00e4 edes mainintaa. T\u00e4m\u00e4kin ajoitetaan konservatiivi-teologiassa samaan aikajaksoon 60\u201370 jaa.<\/p>\n\n\n\n
Historiallis-kriittinen tutkimus osoitti jo 1800-luvun alkupuolella esim. pastoraalikirjeet ep\u00e4aidoiksi (Aejmelaeus, 2018, s.207). My\u00f6s tunnettu kristitty, Nobelin rauhanpalkinnon saanut Albert Schweitzer ihmetteli t\u00e4t\u00e4 jo 1900-luvun alussa tutkiessaan Paavalin kirjeit\u00e4, ett\u00e4 jo sukupolvien ajan oli v\u00e4itelty asiasta, vaikka oli h\u00e4nen mukaansa p\u00e4\u00e4osin ilmeist\u00e4, etteiv\u00e4t n\u00e4m\u00e4 6 kirjett\u00e4 olleet Paavalin kirjoittamia, vaan ep\u00e4per\u00e4isi\u00e4 (Schweitzer, 1963, s.107\u2013109, alkuper\u00e4inen julkaisu 1931).<\/p>\n\n\n\n
Miksi ja kuka? Miksi siis n\u00e4in tehtiin? Ensiksikin se oli hyvin yleist\u00e4 antiikin aikana. Kuuluisan opettajan oppilaat julkaisivat viel\u00e4 h\u00e4nen kuolemansa j\u00e4lkeen h\u00e4nen nimiss\u00e4\u00e4n. N\u00e4in jatkettiin opettajan ty\u00f6t\u00e4. My\u00f6s n\u00f6yryys ja kiitollisuus opettajaa kohtaan vaikutti. Ajateltiin my\u00f6s, ett\u00e4 n\u00e4in opettaja olisi ajatellut, jos olisi viel\u00e4 elossa, kun uusia kysymyksi\u00e4 nousi ja h\u00e4nen aikaisempia tekstej\u00e4 piti tulkita. Edelleen olihan tekstill\u00e4 ihan toinen arvovalta, kun se oli opettajan nimiss\u00e4 julkaistu. Ja edustihan teksti Paavalin koulukuntaa. Esimerkiksi pastoraalikirjeiss\u00e4 pseudepigrafinen ty\u00f6skentely on viety hyvin pitk\u00e4lle, mik\u00e4 viittaa jo enemm\u00e4n harhaan johtamiseen. Mutta hyvist\u00e4 syist\u00e4, kirjoittaja(t) ajatteli.<\/p>\n\n\n\n Seikkoja, joista voi p\u00e4\u00e4tell\u00e4 tekstin olevan ei Paavalin sanelema:<\/p>\n\n\n\n Kysymykseen kuka kirjoitti ei ole tarkkoja vastauksia. Ilmeisesti he olivat Paavalin seuraajia ja halusivat vastata Paavalin auktoriteetilla kunkin kirjeen esiin nostamiin kysymyksiin. N\u00e4it\u00e4 on ajoitettu hyvin kauaskin toisistaan, joten luultavasti ei mik\u00e4\u00e4n yksitt\u00e4inen pieni ryhm\u00e4. Konservatiivinen suuntaus ajoittaa n\u00e4m\u00e4 jo mainittuun kapeaan jaksoon n. 61\u201370 jaa, sen sijaan historialliskriittinen tutkimus paljon laajemmalle ajalle. Kolossalaiskirje 70\u201380 jaa, 2.Tess. 75\u2013100, Ef. 85\u201395, ja pastoraalikirjeet viel\u00e4 my\u00f6hemm\u00e4ksi. 1.Tim. ja 2.Tim. aikaan 120-140 jaa, ja Tiitus my\u00f6s 120-140 jaa. Ajoituksissa suuri merkitys on juuri tekstien k\u00e4sittelemiss\u00e4 teemoissa. Gnostilaisuus ja sen vastustaminen esimerkiksi nosti p\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4n teksteiss\u00e4, mutta se ei ollut Paavalin ajan ongelma. N\u00e4ist\u00e4 on kirjoitettu laajasti useissa l\u00e4hteiss\u00e4 (Aejmelaeus, 2007; Kuula, Nissinen, Riekkinen, 2008; Kuula, 2002; Borg (2), 2001; R\u00e4is\u00e4nen (2), 2011; jne).<\/p>\n\n\n\n Mit\u00e4 t\u00e4m\u00e4 sitten merkitsee? Heti ensiksi pit\u00e4\u00e4 sanoa, ett\u00e4 n\u00e4m\u00e4kin kirjeet ovat arvokkaita ja valittu UT:n kokonaisuuteen. Ehk\u00e4 hiukan v\u00e4\u00e4rin perustein, mutta niille on annettu sama status pyhin\u00e4 kirjoituksina. Ja sellaisina niit\u00e4 voi pit\u00e4\u00e4kin. Tosin, j\u00e4lleen teoria sanasta sanaan erehtym\u00e4tt\u00f6m\u00e4st\u00e4 UT:sta n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 yh\u00e4 vaikeammalta uskoa.<\/p>\n\n\n\n Merkitys tulkinnalle? Patriarkaalinen painolasti sen sijaan nousee esille pastoraalikirjeiss\u00e4 erityisesti. Yleinen sen ajan henki p\u00e4\u00e4si tekstiin, mutta ei Paavalin vaikutuksesta. N\u00e4ist\u00e4 teksteist\u00e4 p\u00e4\u00e4asiassa nousee my\u00f6s naispappeuden vastustus. Niille, joille joka sana Raamatussa on Jumalan sanaa, ei tekstej\u00e4 voi arvottaa eriarvoisiksi, jolloin voi p\u00e4\u00e4ty\u00e4 vain t\u00e4h\u00e4n. T\u00e4ss\u00e4 on esimerkki, kuinka suuri ero syntyy uskon sis\u00e4lt\u00f6\u00f6n riippuen n\u00e4kemyksest\u00e4 Raamatun teksteihin. Ja voi kannattaa naisia pappeina ja piispoina.<\/p>\n\n\n\n Haemme edelleen uskottavaa uskoa. Ja uskon t\u00e4ytyy k\u00e4yd\u00e4 j\u00e4rkeen, siihenkin t\u00e4m\u00e4 kaikki liittyy. Tieteellinen, historian tutkimuksen tuottama tieto on silloin otettava vakavasti. T\u00e4st\u00e4 p\u00e4\u00e4semme vaiheittain sellaiseen uskon sis\u00e4lt\u00f6\u00f6n, mik\u00e4 sopii t\u00e4h\u00e4n aikaan. Ja on silti yh\u00e4 pyh\u00e4n kirjamme kanssa sopusoinnussa.<\/p>\n\n\n\n
<\/strong>N\u00e4it\u00e4 pseudonyymisi\u00e4 kirjeit\u00e4 kutsutaan my\u00f6s nimell\u00e4 \u201dpseudepigrafia\u201d eli v\u00e4\u00e4r\u00e4ll\u00e4 nimell\u00e4 kirjoitettu, mutta ensin mainittu on parempi termi, \u201dtoisen nimiss\u00e4 kirjoitettu\u201d.
T\u00e4llaisia pseudonyymisia kirjeit\u00e4 l\u00f6ytyy UT:sta 10, ei siis vain Paavalin nimiin laitettuja. My\u00f6s Jaakobin kirje, Pietarin kirjeet (2) ja Juudaksen kirje esitt\u00e4v\u00e4t itse kirjoittajan v\u00e4\u00e4r\u00e4ksi, ja luonnollisesti, jonkun t\u00e4rke\u00e4n henkil\u00f6n kirjoittamaksi \u2013 apostoli Pietariksi, Jaakob ja Juudas Jeesuksen veljiksi (Aejmelaeus, 2007, s.312\u2013313).<\/p>\n\n\n\n\n
Aejmelaeus esittelee yll\u00e4 mainitut ja paljon muuta Kol., Ef. ja 2. Tess. kirjeist\u00e4. (Aejmelaeus, 2007, s. 315\u2013322) ja samanlaisia seikkoja pastoraalikirjeist\u00e4 1.&2.Tim. sek\u00e4 Tiit. (sama s.353\u2013363).<\/li>\n<\/ol>\n\n\n\n
<\/strong>Joitakin ajatuksia pit\u00e4\u00e4 tarkastella kriittisemmin, jotka n\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t olevan ristiriidassa Paavalin aitojen kirjeiden kanssa. Esit\u00e4n t\u00e4ss\u00e4 vain yhden esimerkin. Suhtautuminen naisiin sai huomattavan negatiivisen s\u00e4vyn n\u00e4iss\u00e4 pseudonyymisiss\u00e4 teksteiss\u00e4, mik\u00e4 ei istu Paavaliin, joka piti naisia ty\u00f6tovereinaan ja puhui heist\u00e4 arvostavasti. Paavali kutsuu er\u00e4st\u00e4kin naista, Juniaa apostoliksi (Room.16:7). \u201dSensuroitu\u201d kirjassa esitet\u00e4\u00e4n vahvat todisteet sille, ett\u00e4 kyseess\u00e4 on naisen nimi, joka vasta 1900-luvulla vaihdettiin miest\u00e4 tarkoittavaksi (M\u00e4kipelto, Huotari, 2023, s.163\u2013164). Kuitenkin yhdess\u00e4 kohtaa Paavalin tekstej\u00e4 n\u00e4ytt\u00e4isi Paavalikin vaientavan naiset seurakunnassa (1.Kor.14:34\u201335). T\u00e4lle kohdalle l\u00f6ytyy kuitenkin parikin selityst\u00e4, ettei n\u00e4in ole. Toinen niist\u00e4 on se, ett\u00e4 teksti on lis\u00e4tty my\u00f6hemmin k\u00e4sikirjoituksen marginaaliin (Kuula, 2002, s.358\u2013360). S\u00e4ilyneiss\u00e4 UT:n k\u00e4sikirjoituksissa n\u00e4kyy usein t\u00e4llaisia marginaaliselityksi\u00e4. T\u00e4m\u00e4 lis\u00e4ys on my\u00f6s ristiriidassa Paavalin aikaisemman tekstin kanssa, jossa tulee selv\u00e4ksi, ett\u00e4 naiset voivat pit\u00e4\u00e4 puheita seurakunnassa (1.Kor.11).<\/p>\n\n\n\nL\u00e4hdeluettelo<\/h3>\n\n\n\n
Aejmelaeus Lars<\/td> Kristinuskon Synty \u2013 Johdatus Uuden testamentin taustaan ja sanomaan<\/td> Kirjapaja, Helsinki 2007<\/td><\/tr> Aejmelaeus Lars<\/td> Paavali, El\u00e4m\u00e4 ja kirjeet<\/td> Suomen Eksegeettinen Seura, Helsinki 2018<\/td><\/tr> Borg Marcus J. (2)<\/td> Reading the Bible again for The First Time<\/td> HarperCollins, USA 2001<\/td><\/tr> Kuula Kari<\/td> Paavali \u2013 kristinuskon ensimm\u00e4inen teologi<\/td> Edita, Helsinki 2002<\/td><\/tr> Kuula Kari, Nissinen Martti & Riekkinen Wille<\/td> Johdatus Raamattuun<\/td> Kirjapaja, Helsinki 2008<\/td><\/tr> M\u00e4kipelto Ville, Huotari Paavo<\/td> Sensuroitu \u2013 Raamatun muutosten vaiettu historia<\/td> Otava, Keuruu 2023<\/td><\/tr> R\u00e4is\u00e4nen Heikki (2)<\/td> Mit\u00e4 Varhaiset Kristityt Uskoivat<\/td> WSOY, Helsinki 2011<\/td><\/tr> Sanders, E.P.<\/td> The Historical Figure of Jesus<\/td> Penguin Books, London 1993<\/td><\/tr> Schweitzer Albert<\/td> Piirteit\u00e4 el\u00e4m\u00e4st\u00e4ni ja ajattelustani<\/td> WSOY, Porvoo 1963<\/td><\/tr><\/tbody><\/table><\/figure>\n\n\n\n