Miksi aloittaa Paavalista, kun h\u00e4n ei edes kuulunut Jeesuksen 12 opetuslapsen joukkoon? Itse asiassa h\u00e4n oli kiihke\u00e4 vastustaja ja ajoi nasaretilaisen lahkon j\u00e4seni\u00e4 \u2013 siis Jeesuksen seuraajia – vankiloihin. H\u00e4n oli kiihke\u00e4 juutalainen, fariseus (n\u00e4in Paavali itse kuvaa menneisyytt\u00e4\u00e4n, Galatalaiskirje 2:13\u201314, jatkossa Gal.). Mutta Paavali teki t\u00e4ysk\u00e4\u00e4nn\u00f6ksen ja h\u00e4nest\u00e4 tuli kristinuskon suuri l\u00e4hettil\u00e4s muille kuin juutalaisille. H\u00e4n my\u00f6s kirjoitti ensimm\u00e4iset kirjeet, jotka p\u00e4\u00e4tyiv\u00e4t Uuden testamentin sis\u00e4lt\u00f6\u00f6n – ensimm\u00e4isen n. vuonna 50 jaa. Siksi siis aloitamme Paavalin kirjeist\u00e4.
<\/p>\n\n\n\n
Paavalin el\u00e4m\u00e4n taustaa<\/strong> Viel\u00e4 t\u00e4rke\u00e4n\u00e4 taustana on mainittava, ettei Paavali viett\u00e4nyt aikaa Jerusalemissa, jossa alkuseurakunta ja Jeesuksen opetuslapset olivat. H\u00e4n itse sanoi, ettei saanut kelt\u00e4\u00e4n ihmiselt\u00e4 evankeliumia, vaan ilmestyksiss\u00e4 Jeesukselta (Gal.1:11\u201312, 16\u201317). Vasta oltuaan jo 3 vuotta uskon tiell\u00e4 (Arabiassa ja Damaskoksessa) h\u00e4n meni ensi kerran Jerusalemiin ja tutustui Pietariin 2 viikon ajan ja tapasi my\u00f6s Jaakobin (Jeesuksen veli) (Gal.1:18\u201320). Seuraavat vuodet h\u00e4n vietti Syyrian Antiokiassa, joka oli muodostumassa kreikankielisen hellenistikristillisyyden keskukseksi. T\u00e4m\u00e4 ennakoi my\u00f6s jo tulevia j\u00e4nnitteit\u00e4 juutalaiskristillisyyden ja hellenistikristillisyyden v\u00e4lill\u00e4, joihin palaamme jatkossa. \u201dPaavali \u2013 El\u00e4m\u00e4 ja kirjeet\u201d (Lars Aejmelaeus, Suomen Eksegeettinen Seura, 2018) on erinomainen kirja Paavalin el\u00e4m\u00e4st\u00e4 ja kirjeist\u00e4. Muiden teosten ohella nojaudun siihen vahvasti, my\u00f6s kun esittelen ristiriitoja UT:n tekstien v\u00e4lill\u00e4. Esim. Apt. ja Gal. ovat useissa kohdin ristiriidassa kesken\u00e4\u00e4n, mik\u00e4 paljastaa, ettei Apt. ollutkaan niin tarkka historian esittelyss\u00e4\u00e4n, kuin on kuviteltu. Muistutan yht\u00e4 nopeasti, ett\u00e4 historiallinen tarkkuus ei ole tekstin merkityksen kannalta oleellista, paitsi jos v\u00e4itt\u00e4\u00e4 kaiken olevan historiallisesti tarkasti kohdallaan. Ja niin v\u00e4itt\u00e4v\u00e4t oikeastaan vain ne, joille UT on Jumalan sana sanalta innoittamaa virheet\u00f6nt\u00e4 teksti\u00e4. Paavali vaikutti hellenistikristittyjen parissa ja aloitti my\u00f6s l\u00e4hetysmatkat Antiokiasta k\u00e4sin (Apt. 13\u201314). Ehti kulua jopa 14 vuotta, ennen kuin Paavali suuntasi toisen kerran Jerusalemiin (Gal 2:1\u201310). Silloin oli kyseess\u00e4 kuuluisa Jerusalemin kokous, jossa j\u00e4nnitett\u00e4 juutalaiskristillisen ja hellenistikristillisen ajattelun v\u00e4lill\u00e4 purettiin (Apt.15:1\u201329). Paavalin kanta voitti, ja vain muutama \u201djuutalainen\u201d ohje annettiin: mm. v\u00e4ltt\u00e4\u00e4 ep\u00e4jumalille uhrattua lihaa ja verta. Tosin Paavali v\u00e4itt\u00e4\u00e4 (Gal.2:6 ja 10), ettei mit\u00e4\u00e4n vaatimuksia asetettu, paitsi muistaa juutalaisia k\u00f6yhi\u00e4. Paavalin ensimm\u00e4iset kirjeet<\/strong> Toinen kirje suuntautui Korinttiin (1.Kor.) ja se ajoittuu vuoteen 53 (ehk\u00e4 54) jaa. Kirje on saneltu Efesosta k\u00e4sin, ja kuten kaikki kirjeet, Paavali ei itse kirjoittanut. Kirjeiden kirjoittaminen oli ty\u00f6l\u00e4st\u00e4 saneluna kirjurille ja papyrukselle kirjoitettuna. Pyyhekumia ei ollut eik\u00e4 delete-n\u00e4pp\u00e4int\u00e4. Ei siis ihme, jos joskus ajatus v\u00e4h\u00e4n tuntuu karanneen. On my\u00f6s t\u00e4rke\u00e4\u00e4 huomata, ett\u00e4 kirjeet ovat kaikki kreikan kielell\u00e4 kirjoitettu. Olihan vastaanottajat p\u00e4\u00e4osin ei-juutalaisia. Paavalin kirjeit\u00e4 s\u00e4ilynyt seitsem\u00e4n Toinen Korinttilaiskirje (2.Kor.) on mutkikas kokonaisuus ja kirjoitettiin n. 54\u201355 jaa. Aejmelaeus pit\u00e4\u00e4 monen muun tutkijan tavoin todenn\u00e4k\u00f6isen\u00e4, ett\u00e4 se on kaksi eri kirjett\u00e4 ja jopa yksi ylim\u00e4\u00e4r\u00e4inen tekstin p\u00e4tk\u00e4 on p\u00e4\u00e4tynyt sinne v\u00e4liin. Kirje jakautuu kahtia niin, ett\u00e4 2.Kor.10\u201313 on ns. \u201dKyynelkirje\u201d, jonka Paavali kirjoitti ensin. Sitten \u201dSovintokirje\u201d 2.Kor.1\u20139, my\u00f6hemmin, joka on positiivisuudessaan s\u00e4vylt\u00e4\u00e4n t\u00e4ysin eri kuin Kyynelkirje. Ep\u00e4-paavalilainen lehdykk\u00e4 eli \u201dv\u00e4likatkelma\u201d on 2.Kor.6:14\u20137:1. Laaja selostus l\u00f6ytyy kirjasta Aejmelaeus 2018, s. 228\u2013285. Mielest\u00e4ni v\u00e4itteet voi havaita mahdollisiksi lukemalla tekstit esitetyss\u00e4 j\u00e4rjestyksess\u00e4. Ja v\u00e4likatkelman huomaa helposti, kun ajatus katkeaa sen edell\u00e4 ja jatkuu taas heti katkelman j\u00e4lkeen. Aejmelaeus antaa hyv\u00e4 kuvauksen, kuinka n\u00e4in oli voinut p\u00e4\u00e4st\u00e4 k\u00e4ym\u00e4\u00e4n (Aejmelaeus, 2018, s.238\u2013241). Kirje ei mairitellut korinttilaisia, joten he arkistoivat sen, eiv\u00e4tk\u00e4 kopioineet sit\u00e4 muille seurakunnille. Vasta kun asianosaiset olivat jo kuolleet, kaivettiin arkistosta huonokuntoisena ja useassa osassa olevia papyruksia, jotka p\u00e4\u00e4tyiv\u00e4t v\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4n j\u00e4rjestykseen kopioinnissa ja niin syntyi t\u00e4m\u00e4 lopputulos. Viimeinen kirje, jonka Paavali kirjoitti, oli Roomalaiskirje vuonna 54\u201355 tai 55\u201356. T\u00e4m\u00e4 muodostui Paavalin teologiseksi testamentiksi (Aejmelaeus, 2018, s. 315).Viett\u00e4ess\u00e4\u00e4n talvikuukaudet Korintissa, h\u00e4n kirjoitti \u201dkaikille Roomassa oleville Jumalalle rakkaille ja pyhille\u201d (Room.1:1). Kaikki Paavalin kirjeet eiv\u00e4t ole s\u00e4ilyneet, kuten esim. aivan ensimm\u00e4ist\u00e4 kirjett\u00e4 Korinttilaisille ei ole (k\u00e4y ilmi 1.Kor.5:9, joka viittaa jo aikaisempaan kirjeeseen). My\u00f6s Korinttilaiset olivat kirjoittaneet Paavalille (k\u00e4y ilmi 1.Kor.7:1). Ent\u00e4 loput UT:n kirjeet, joita tituleerataan Paavalin teksteiksi? Ne ovat tutkijoiden suuren yksimielisyyden vallitessa todettu ep\u00e4aidoiksi, ja ne ovat kirjoittaneet Paavalin seuraajat. (Aejmelaeus 2018 s.2-3, sek\u00e4 Sanders, Borg, Kuula, Schweitzer, R\u00e4is\u00e4nen ym.). Palaamme n\u00e4ihin jatkossa. Paavali kirjoitti siis kaikki UT:ssa olevat kirjeens\u00e4 vuosien 50\u201356 v\u00e4liss\u00e4. Apt. kertomana tied\u00e4mme, ett\u00e4 Paavali joutui vankeuteen noin 2 vuodeksi n. 55\u201357, menty\u00e4\u00e4n Jerusalemiin. Ja itse\u00e4\u00e4n suojellakseen juutalaisten salamurhalta, h\u00e4n vetosi Rooman kansalaisena keisariin, jolloin h\u00e4net l\u00e4hetettiin laivalla Roomaan. Siell\u00e4 h\u00e4n sai oleskella vankina, mutta omassa asunnossa pari vuotta, n. 58\u201360. T\u00e4m\u00e4n j\u00e4lkeen Paavali mestattiin. Tarkasta ajasta ei ole yksimielisyytt\u00e4, jotkut tahot uskovat Paavalin viel\u00e4 vapautuneen, mutta toiset taas uskovat Paavalin kuolleen n. vuonna 60. Aejmelaeus esitt\u00e4\u00e4 muut perim\u00e4tiedosta esitetyt versiot ja kumoaa ne (Aejmelaeus, 2007 s.257\u2013258 ja 2018 s.462\u2013464). Onko kirjoittajalla v\u00e4li\u00e4?<\/strong> Totesimme jo edellisess\u00e4 luvussa, ett\u00e4 Markuksen, Matteuksen, Luukkaan ja Johanneksen evankeliumien kirjoittajia ei tunneta. Niill\u00e4h\u00e4n ei alkuun ollut nimi\u00e4. Kirjoittajien nimet lis\u00e4ttiin toisen vuosisadan j\u00e4lkimm\u00e4isell\u00e4 puoliskolla (Sanders 1993, s.63\u201364). Evankeliumit eiv\u00e4t my\u00f6sk\u00e4\u00e4n ole silminn\u00e4kij\u00f6iden itsens\u00e4 kirjoittamia (Kuula, Nissinen, Riekkinen, 2008, s.201). Niinp\u00e4 yksimielisyytt\u00e4 tutkijoiden kesken on vaikea saavuttaa monista asioista. T\u00e4ss\u00e4kin iso merkitys on totuusk\u00e4sityksell\u00e4, millaisten silm\u00e4lasien l\u00e4pi asioita katsoo. Jos on \u201dyhden totuuden paradigman silm\u00e4lasit\u201d, k\u00e4y helposti niin, ett\u00e4 on pakko pit\u00e4\u00e4 kiinni kynsin hampain siit\u00e4 totuudesta, joka muinoin on esitetty, koska jos ei pid\u00e4, sortuu kaikki kuin korttitalo. Jos taas on postmodernit silm\u00e4lasit, voi ajatella, ett\u00e4 historiallinen totuus, sen mureneminen ja UT:n ristiriidattomuus, sen puute eiv\u00e4t kaada venett\u00e4. Uskon sis\u00e4lt\u00f6 ja tekstien merkitys ovat edelleen olemassa. Ja kuka sanoi, ett\u00e4 kirjoittajat edes tavoittelivat tarkkaa historian esityst\u00e4. Tai ett\u00e4 jokainen UT:n kirjoittaja oli samaa mielt\u00e4 toisten kirjoittajien kanssa joka asiasta. Eih\u00e4n he useinkaan edes tunteneet toisiaan tai aina edes heid\u00e4n tekstej\u00e4\u00e4n. UT kirjoitettiin noin vuosien 50\u2013150 v\u00e4lisen\u00e4 aikana ja tekstit k\u00e4viv\u00e4t l\u00e4pi my\u00f6s redaktorien eli toimittajien muutoksia, kun niit\u00e4 kopioitiin edelleen. T\u00e4lt\u00e4 ei v\u00e4lttynyt my\u00f6sk\u00e4\u00e4n UT. Esittelen muutoksia laajemmin, kun p\u00e4\u00e4semme evankeliumeihin. Paavali oli siis ensimm\u00e4inen, varhaisin UT:n tekstien kirjoittaja. 12 opetuslapsen joukosta ei tainnut kukaan kirjoittaa mit\u00e4\u00e4n UT:iin. Pietari ja Johannes mainitaan ja Matteuskin, mutta tekstien ajoitus ja muut tekij\u00e4t taitavat torpata heid\u00e4t kirjoittajina (t\u00e4st\u00e4kin my\u00f6hemmin lis\u00e4\u00e4). Ja pit\u00e4\u00e4 muistaa, ett\u00e4 n\u00e4m\u00e4 galilealaiset kalastajat ym. olivat arameaa puhuvia kouluttamattomia miehi\u00e4, kun taas kaikki UT:n tekstit kirjoitettiin kreikaksi. Paavali oli taas syntyj\u00e4\u00e4n Tarsus-nimisest\u00e4 suurkaupungista Rooman valtakunnassa ja kasvoi kreikankielisell\u00e4 alueella. Olemme matkalla kohti uskottavaa uskoa. Nyt saattaa tuntua, ett\u00e4 olemme eksyneet kurssista, ja ajautuneet kauas p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4st\u00e4. Mutta n\u00e4in ei ole. Voin vakuuttaa, ett\u00e4 nytkin olemme vain raapaisseet pintaa kaikesta mahdollisesta tutkitusta tiedosta, ja suuntaamme kohti p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4. Mutta Raamattu on kaiken keski\u00f6ss\u00e4, p\u00e4\u00e4st\u00e4ksemme eteenp\u00e4in. Se, miten n\u00e4emme Raamatun, m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 paljolti, miten me ajattelemme muusta uskon sis\u00e4ll\u00f6st\u00e4. Tutkimme juuri silm\u00e4lasiemme vahvuuksia ja taittovirheit\u00e4, jos aikaisempaa kielikuvaa eli metaforaa k\u00e4ytt\u00e4\u00e4. Suosittelen, lue Paavalin kirjeet aikaj\u00e4rjestyksess\u00e4, niin ne avautuvat eri tavalla. Huomaat ehk\u00e4 tekstien liittyv\u00e4n toisiinsa ja n\u00e4et samojen teemojen toistuvan. J\u00e4rjestys on: 1.Tess \u2013 1.Kor. \u2013 Gal. -Fil. \u2013 Filemon \u2013 2.Kor. \u2013 Room.<\/p>\n\n\n\n
Paavali ilmestyy kuvioihin vasta alkuseurakunnan aikana, siis Jeesuksen kuoleman ja v\u00e4itetyn yl\u00f6snousemuksen j\u00e4lkeen. H\u00e4nen v\u00e4itet\u00e4\u00e4n olleen mukana jopa murhat\u00f6iss\u00e4, kun esim. Stefanus kivitet\u00e4\u00e4n (Apostolien teot 7:57\u20138:1, silloin viel\u00e4 Saul-nimisen\u00e4). Apostolien teot (Apt.) kertoo, Saul-nimisen miehen rajusta kokemuksesta ja k\u00e4\u00e4ntymisest\u00e4. Noin vuonna 32 jaa h\u00e4n sai ilmestyksen, kohtasi tiell\u00e4 yht\u00e4kki\u00e4 leimahtavan valon ja \u00e4\u00e4nen \u2013 \u00e4\u00e4nen, joka sanoi olevansa Jeesus. Saul sokaistui. H\u00e4n sai n\u00e4k\u00f6ns\u00e4 takaisin, kun er\u00e4s Jeesuksen seuraajista k\u00e4vi h\u00e4nen luonaan. T\u00e4m\u00e4 kokemus sai Saulin k\u00e4\u00e4ntym\u00e4\u00e4n kristityksi (Apt. 9:1\u201319). Saul, kreikan kielell\u00e4 Paul ja suomeksi Paavali oli jo tarkkaan perehtynyt t\u00e4h\u00e4n mielest\u00e4\u00e4n harhaoppiin, joten h\u00e4n oli hyvin valmistautunut t\u00e4ysk\u00e4\u00e4nn\u00f6kseen ja her\u00e4tti ihmetyst\u00e4 julistaessaan aivan p\u00e4invastaista kuin vain p\u00e4ivi\u00e4 aiemmin.
<\/p>\n\n\n\n
<\/p>\n\n\n\n
<\/p>\n\n\n\n
Huomaamme heti, etteiv\u00e4t UT:n tekstit ole Raamatussa aikaj\u00e4rjestyksess\u00e4. Paavalin ensimm\u00e4inen kirje, jonka h\u00e4n kirjoitti, oli kirje Tessalonikalaisille (1.Tess.). UT:ssa t\u00e4m\u00e4 on vasta 13. teksti, ehk\u00e4 t\u00e4rkeysj\u00e4rjestys ennen aikaj\u00e4rjestyst\u00e4 on ollut mieless\u00e4. Kirjoitusaika ja -paikka on sijoitettu Korinttiin, jossa Paavali tuolloin oleskeli, n. 50 jaa. T\u00e4m\u00e4 oli yhteydenpitoa perustamaansa seurakuntaan siell\u00e4. H\u00e4n oli joutunut poistumaan sielt\u00e4 kiireess\u00e4, ja Timoteus oli palannut sielt\u00e4 tuoden hyvi\u00e4 uutisia, joten kirje on iloinen (Aejmelaeus, 2018, s.101. Toinen arvokas l\u00e4hde on \u201dKristinuskon Synty\u201d, Lars Aejmelaeus Kirjapaja 2007.).
<\/p>\n\n\n\n
<\/p>\n\n\n\n
<\/strong>Seuraavat UT:sta l\u00f6ytyv\u00e4t kirjeet Paavali kirjoitti t\u00e4ss\u00e4 j\u00e4rjestyksess\u00e4: Galatalaiskirje (Gal.), Filippil\u00e4iskirje (Fil.) ja kirje Filemonille (Filem.). Kaikki n\u00e4m\u00e4 h\u00e4n kirjoitti Efesosta vuosien 53\u201354 jaa v\u00e4liss\u00e4. Filippil\u00e4isille ja Filemonille h\u00e4n kirjoitti vankeudesta, johon h\u00e4n oli joutunut Efeson ajan loppupuolella.<\/p>\n\n\n\n
<\/p>\n\n\n\n
<\/p>\n\n\n\n
<\/p>\n\n\n\n
<\/p>\n\n\n\n
<\/p>\n\n\n\n
<\/p>\n\n\n\n
Tulimme nyt yhteen UT:n kipukohtaan: kirjeiden ja tekstien kirjoittajat ovat ep\u00e4selvyyden peitossa. Itse asiassa juuri n\u00e4m\u00e4 7 Paavalin kirjett\u00e4 ovat ainoita, joista tutkimus pit\u00e4\u00e4 kirjoittajaa selv\u00e4n\u00e4. Kaikkien muiden tekstien kirjoittajat ja monesti my\u00f6s kirjoitusajankohta ovat ep\u00e4selvi\u00e4.
<\/p>\n\n\n\n
<\/p>\n\n\n\n
<\/p>\n\n\n\n
<\/p>\n\n\n\nL\u00e4hdeluettelo<\/h3>\n\n\n\n
Aejmelaeus Lars<\/td> Paavali, El\u00e4m\u00e4 ja kirjeet<\/td> Suomen Eksegeettinen Seura, Helsinki 2018<\/td><\/tr> Aejmelaeus Lars<\/td> Kristinuskon Synty \u2013 Johdatus Uuden testamentin taustaan ja sanomaan<\/td> Kirjapaja, Helsinki 2007<\/td><\/tr> Borg Marcus J. (2)<\/td> Reading the Bible again for The First Time<\/td> HarperCollins, USA 2001<\/td><\/tr> Kuula Kari, Nissinen Martti & Riekkinen Wille<\/td> Johdatus Raamattuun<\/td> Kirjapaja, Helsinki 2008<\/td><\/tr> Sanders, E.P.<\/td> The Historical Figure of Jesus<\/td> Penguin Books, London 1993<\/td><\/tr><\/tbody><\/table><\/figure>\n\n\n\n