Elik\u00f6 Jeesus oikeasti ikin\u00e4, vai onko h\u00e4n vain taruolento? Monet taitavat ajatella, ett\u00e4 taruolento tai myytti vain. Jeesuksen historiallisuus on kyseess\u00e4. Eih\u00e4n todisteet \u2013 paitsi Uusi Testamentti – kerro h\u00e4nest\u00e4 juuri mit\u00e4\u00e4n. Vai kertooko sittenkin. T\u00e4t\u00e4 selvittelemme seuraavaksi.<\/p>\n\n\n\n
Joulu on ristiriitainen juhla. Se on jossain vaiheessa muutettu pakanajuhlasta kristilliseksi juhlaksi, ja juhlan vietossa menev\u00e4t niin siat, joulukuuset kuin seimetkin iloisesti sekaisin. Ei taideta Jeesuksen oikeaa synnyin hetke\u00e4 luotettavasti tiet\u00e4\u00e4k\u00e4\u00e4n.<\/p>\n\n\n\n
Jos Jeesuksen syntym\u00e4 on h\u00e4m\u00e4r\u00e4n peitossa, V\u00e4hemm\u00e4n peitossa on Jeesuksen kuolema. Siit\u00e4h\u00e4n on tullut maailman tunnetuin kuolema, ja tutkituin historian tapahtuma.<\/p>\n\n\n\n
Ei-kristilliset l\u00e4hteet<\/strong> Wikipedian mukaan 4 ei-kristillist\u00e4 historioitsijaa mainitsee sivuhuomautuksina Jeesuksen (Wikipedia: Jeesuksen historiallisuus): N\u00e4m\u00e4 ovat roomalaiset Tacitus, Plinius nuorempi ja Suetonius sek\u00e4 juutalainen Josephus.<\/p>\n\n\n\n T\u00e4rkein juutalainen l\u00e4hde on Flavius Josephus (37\u2013100 jaa.), ensimm\u00e4isen vuosisadan merkitt\u00e4vin juutalainen historioitsija. H\u00e4nen yksi tunnetuimmista teoksistaan on 21-osainen juutalaisten historiaa k\u00e4sittelev\u00e4 Juutalaisten muinaisajat (Antiquitates Judaicae), jonka h\u00e4n sai valmiiksi vuosien 93 ja 94 v\u00e4lill\u00e4. T\u00e4st\u00e4 teoksesta l\u00f6ytyy kaksi selv\u00e4\u00e4 viittausta Jeesukseen.<\/p>\n\n\n\n Plinius nuorempi (n. 63\u2013133) viittaa kristittyihin noin vuonna112 keisari Trajanuksen sek\u00e4 Pontuksen ja Bithynian kuvern\u00f6\u00f6rin kanssa k\u00e4ydyss\u00e4 kirjeenvaihdossa. Siin\u00e4 Plinius pyyt\u00e4\u00e4 neuvoa, kuinka h\u00e4nen tulisi k\u00e4sitell\u00e4 kristittyj\u00e4, jotka kielt\u00e4ytyv\u00e4t palvomasta keisaria jumalana ja palvovat sen sijaan ”Kristusta” jumalana.<\/p>\n\n\n\n Gaius Suetonius (n. 69\u2013140) kirjoitti vuonna 112 seuraavaa keisari Claudiuksen el\u00e4m\u00e4kertateoksessa ”Kahdentoista keisarin el\u00e4m\u00e4” (suomennettu nimell\u00e4 Rooman keisarien el\u00e4m\u00e4kertoja): \u00bbIudaeos, impulsore Chresto, assidue tumultuantes Roma expulit (”H\u00e4n karkotti juutalaiset Roomasta, koska n\u00e4m\u00e4 kapinoivat jatkuvasti Chrestuksen aloitteesta”)\u00bb. H\u00e4n mainitsi kristityt jo aiemmin keisari Neron el\u00e4m\u00e4kerran yhteydess\u00e4: \u00bbRangaistuksen kohteena olivat kristityt, jotka olivat uuteen paheelliseen kulttiin kuuluvia ihmisi\u00e4.\u00bb<\/p>\n\n\n\n Tacitus (n. 55-120) kirjoitti kaksi tekstikappaletta Jeesuksesta ja kristinuskosta vuonna 116. Ensimm\u00e4inen sanoo, ett\u00e4 kristittyj\u00e4 oli Roomassa keisari Neron aikana (54-68). Toinen sanoo, ett\u00e4 kristinusko nousi Roomassa ja Juudeassa, ja ett\u00e4 prokuraattori Pontius Pilatus oli l\u00e4hett\u00e4nyt ”Kristuksen” kuolemaan. N\u00e4in h\u00e4n kirjoitti: \u00bbPysyv\u00e4 huhu arveli keisari Neroa t\u00e4m\u00e4n tulipalon sytytt\u00e4j\u00e4ksi. Voidakseen tukahduttaa huhun h\u00e4n syytti rikoksesta lahkoa, jota yleisesti vieroksuttiin sen jumalanpalvelustapojen vuoksi ja jonka j\u00e4seni\u00e4 kutsuttiin kristityiksi. Nimi oli annettu heille er\u00e4\u00e4n Kristuksen mukaan, jonka prokuraattori Pontius Pilatus tuomitsi ja naulitsi ristille Tiberiuksen hallitusajalla. T\u00e4m\u00e4 vaarallinen lahko, jota olen kuvannut aikaisemmin, ei ole juurtunut vain Juudeaan, josta se on kotoisin, vaan my\u00f6s itse Roomaan, jonne kaikki pel\u00e4tt\u00e4v\u00e4t ja h\u00e4pe\u00e4lliset asiat ker\u00e4\u00e4ntyv\u00e4t ja l\u00f6yt\u00e4v\u00e4t sielt\u00e4 kotinsa.<\/em>\u00bb (Tacitus: Annaalit 15, 44.)\u201d<\/p>\n\n\n\n Juutalaisissa, rabbiinisissa l\u00e4hteiss\u00e4 Jeesus mainitaan ja tietenkin negatiivisesti Messias-uskoa vastaan. Mutta Jeesuksen historiallisuutta ei asetettu kyseenalaiseksi. \u201dJuutalaisille tutkijoille Jeesuksen olemassaolo on itsest\u00e4\u00e4nselvyys\u2026 Israelin kansallismuseon sein\u00e4ll\u00e4 on kiinnostava Jeesusta koskeva teksti\u2026 Siin\u00e4 kerrotaan Jeesuksen olleen galilealainen opettaja ajanlaskumme alkuvuosina. H\u00e4n her\u00e4tti h\u00e4mminki\u00e4 opetuksillaan ja niin h\u00e4net ristiinnaulittiin Jerusalemissa vuonna 30.\u201d (Junkkaala 2020, s.108)<\/p>\n\n\n\n Erilaisia arkeologisia todisteita esitet\u00e4\u00e4n todisteina my\u00f6s, mutta ne ovat sen verran kiistanalaisia, etten niit\u00e4 t\u00e4ss\u00e4 esittele.<\/p>\n\n\n\n Jeesuksen aikalaiset ja yleiset historian tapahtumat ovat hyvin tiedossa, mik\u00e4 vahvistaa k\u00e4sityst\u00e4 Jeesuksen historiallisuudesta. Ja tuntuisi k\u00e4sitt\u00e4m\u00e4tt\u00f6m\u00e4n oudolta, ett\u00e4 Jeesuksen seuraajat, jotka olivat h\u00e4nen kanssaan viett\u00e4neet aikaa, olisivat valmiit marttyyrikuolemiin pelk\u00e4n taruolennon takia.<\/p>\n\n\n\n Kristilliset l\u00e4hteet<\/strong> Nyky\u00e4\u00e4n pidet\u00e4\u00e4n melko selv\u00e4n\u00e4, ett\u00e4 Markuksen, Matteuksen, Luukkaan ja Johanneksen evankeliumien kirjoittajia ei tunneta, Niill\u00e4h\u00e4n ei alkuun ollut nimi\u00e4. Kirjoittajien nimet lis\u00e4ttiin toisen vuosisadan j\u00e4lkimm\u00e4isell\u00e4 puoliskolla (Sanders 1993, s.63\u201364). Evankeliumit eiv\u00e4t my\u00f6sk\u00e4\u00e4n ole silminn\u00e4kij\u00f6iden itsens\u00e4 kirjoittamia (Kuula, Nissinen, Riekkinen, 2008, s.201). Mutta tekstej\u00e4 ja silminn\u00e4kij\u00f6iden puheita oli eri tavoin k\u00e4ytett\u00e4viss\u00e4. Mm. Q-l\u00e4hde on yksi todenn\u00e4k\u00f6inen teksti, jota evankelistat ovat k\u00e4ytt\u00e4neet, joka ei ole s\u00e4ilynyt (tarkempi esittely jatkossa).<\/p>\n\n\n\n Kun tarkkaan tutkii, huomaa, ett\u00e4 UT:n evankeliumit esittelev\u00e4t ristiinnaulitsemisen ja sen j\u00e4lkeiset tapahtumat melko eri lailla, ristiriitaisestikin. Mutta t\u00e4m\u00e4 mielest\u00e4ni vain osoittaa autenttisuuden, tietoa ja kertomuksia suuresta ja ainutlaatuisesta tapahtumasta liikkui paljon. Eri traditiot p\u00e4\u00e4siv\u00e4t esiin eri evankeliumeissa. Kaikki kirjoitetut asiat eiv\u00e4t olleet historiallisesti oikein ja tarkkoja, mutta yleiskuva oli oikein \u2013 Jeesus ristiinnaulittiin v.30 ja h\u00e4n kuoli ristill\u00e4. Jeesus Nasaretilainen eli oikeasti ja kuoli v\u00e4kivaltaisesti. Se on historiaa.<\/p>\n\n\n\n Totta kai t\u00e4m\u00e4n voi kielt\u00e4\u00e4, kun oikein haluaa. Mit\u00e4\u00e4n absoluuttista totuutta ei ole. Ei ole videota tapahtumasta, ei mustaa laatikkoa, josta onnettomuustapahtumat selvi\u00e4isiv\u00e4t. Historiallinen totuus on aina muuta kuin eksakti totuus. Mutta jos uskoo ylip\u00e4\u00e4ns\u00e4 historian lukemattomiin tapahtumiin ja henkil\u00f6ihin, voi my\u00f6s Jeesusta pit\u00e4\u00e4 historiallisena.<\/p>\n\n\n\n T\u00e4ss\u00e4 vaiheessa emme ole ottaneet mit\u00e4\u00e4n kantaa muihin Jeesusta koskeviin kysymyksiin. Nousiko h\u00e4n kuolleista, onko h\u00e4n Jumalan Poika, ja mit\u00e4 se ylip\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4n tarkoittaa, n\u00e4m\u00e4 ovat viel\u00e4 t\u00e4ysin auki.<\/p>\n\n\n\n
Silti ei-kristilliset aikalaisl\u00e4hteet kirjoittavat hyvin v\u00e4h\u00e4n Jeesuksesta. T\u00e4m\u00e4 n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 kummalta nykytiedon valossa, tulihan Jeesuksesta maailman suurimman uskonnon perustaja. Mutta Jeesuksen kuolema oli mit\u00e4t\u00f6n pikku tapahtuma kaukana mist\u00e4\u00e4n suurista keskuksista. Silloin ei kukaan osannut ajatella, mit\u00e4 t\u00e4m\u00e4n j\u00e4lkeen tulisi tapahtumaan. Ei siis ihme, ettei yksi kapinallisen teloitus juurikaan uutiskynnyst\u00e4 ylitt\u00e4nyt. Vasta, kun kristittyjen m\u00e4\u00e4r\u00e4 ja vaikutus laajeni Rooman valtakunnan alueella, alkoi joitain kommenttejakin tulla. On hyv\u00e4 huomata my\u00f6s, ett\u00e4 n\u00e4it\u00e4 kirjoituksia ei ole paljoakaan s\u00e4ilynyt, kuten Sanders huomauttaa (Sanders 1993, s. 49\u201351, roomalaiset arkistot Jerusalemissa tuhottiin v. 66 kun kapina puhkesi ja Jerusalem tuhottiin).<\/p>\n\n\n\n
Tukijoiden piiriss\u00e4 teloitusta ristill\u00e4 pidet\u00e4\u00e4n vahvimpana todistuksena Jeesuksen historiallisuudesta. Olihan se j\u00e4rjett\u00f6min tapa esitell\u00e4 ristiinnaulittu Messias ja Jumalan Poika, eik\u00e4 sellaista hulluutta voi mitenk\u00e4\u00e4n pit\u00e4\u00e4 keksittyn\u00e4 asiana.
Kristilliset l\u00e4hteet ovat ennen muuta Uuden Testamentin tekstit ja erityisesti ristiinnaulitsemisesta tarkkaan kertovat nelj\u00e4 evankeliumia. N\u00e4m\u00e4 nelj\u00e4 evankeliumia eiv\u00e4t olleet suinkaan ainoat tekstit, joita Jeesuksesta on kirjoitettu, tekstej\u00e4 syntyi runsaasti ja ne olivat erilaisia. Niiden v\u00e4lill\u00e4 oli my\u00f6s kilpailua (esittelen evankeliumien kirjon my\u00f6hemm\u00e4ss\u00e4 luvussa 9.6.). N\u00e4iden tekstien tarkastelu tulee my\u00f6hemmist\u00e4 teksteiss\u00e4, mutta muutamia asioita esittelen heti t\u00e4ss\u00e4.<\/p>\n\n\n\nL\u00e4hdeluettelo<\/h3>\n\n\n\n
Junkkaala Eero (1)<\/td> Onko mit\u00e4\u00e4n j\u00e4rke\u00e4 uskoa Jumalaan<\/td> Perussanoma, EU 2020<\/td><\/tr> Kuula Kari, Nissinen Martti
& Riekkinen Wille<\/td>Johdatus Raamattuun<\/td> Kirjapaja, Helsinki 2008<\/td><\/tr> Molari Juha<\/td> Q-evankeliumi<\/td> Nettijulkaisu 2005<\/td><\/tr> Sanders, E.P.<\/td> The Historical Figure of Jesus<\/td> Penguin Books, London 1993<\/td><\/tr> Wikipedia<\/td> Hakusana: Jeesuksen historiallisuus<\/td> <\/td><\/tr><\/tbody><\/table><\/figure>\n\n\n\n