{"id":300,"date":"2025-01-31T14:59:15","date_gmt":"2025-01-31T14:59:15","guid":{"rendered":"https:\/\/avaraauskoa.fi\/?page_id=300"},"modified":"2025-09-08T14:15:32","modified_gmt":"2025-09-08T14:15:32","slug":"8-1-vanhan-testamentin-synty","status":"publish","type":"page","link":"https:\/\/avaraauskoa.fi\/index.php\/8-1-vanhan-testamentin-synty\/","title":{"rendered":"8.1. Vanhan testamentin synty"},"content":{"rendered":"\n

8.1. Vanhan testamentin synty<\/h2>\n\n\n\n

K\u00e4sitteiden m\u00e4\u00e4rittely<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Jotta voisin selvitt\u00e4\u00e4 Raamattuun liittyvi\u00e4 kysymyksi\u00e4, pit\u00e4\u00e4 ensin avata joitakin k\u00e4sitteit\u00e4. T\u00e4ss\u00e4 esit\u00e4n ne aivan lyhyesti, jatkossa laajemmin. Muinaisen kirjoitustekniikan osalta on pari eri kirjoitustapaa, on papyrukset <\/strong>ja pergamentit. Papyrus on varhaisempi jo paljon ennen ajanlaskun alkua (eaa) k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 ollut tapa tuottaa materiaalia, silloista paperia, jolle kirjoittaa. Papyruskaisla oli materiaali, ja siit\u00e4 syntyi rullia, k\u00e4\u00e4r\u00f6j\u00e4, papyrusk\u00e4\u00e4r\u00f6j\u00e4. Pergamentit <\/strong>puolestaan tuotettiin el\u00e4inten nahoista, ja niist\u00e4 saatiin ajanlaskun alun j\u00e4lkeen my\u00f6s kirjan muotoisia koodekseja. (YLEn kanavilla oli \u201dKirjoitustaidon Synty\u201d-niminen dokumentti, joka kuvaa erinomaisesti n\u00e4it\u00e4 kirjoitustapoja ja materiaalien valmistusta).<\/p>\n\n\n\n

Vanha Testamentti<\/strong> (VT) ja Uusi Testamentti<\/strong> (UT) ovat kristittyjen Raamatun kaksi osaa. Vanhan Testamentin tekstit ovat syntyneet osin jo 900-luvulla eaa ja valtaosin 500-luvulla eaa ja viel\u00e4 sen j\u00e4lkeenkin. UT:n kirjoitusaika on noin 50\u2013150 j\u00e4lkeen ajanlaskun (jaa). Heprealainen Raamattu<\/strong> (HR) on juutalaisten pyh\u00e4 kirja eli Tanak juutalaisille, joka on p\u00e4\u00e4osin sama kuin VT.<\/p>\n\n\n\n

Septuaginta <\/strong>on kreikankielinen k\u00e4\u00e4nn\u00f6s, joka k\u00e4\u00e4nnettiin Aleksandriassa noin 250\u2013100 eaa silloisesta kokoelmasta juutalaisten pyhiksi koetuista kirjoista. Septuaginta oli laajasti kristittyjen k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 ja sit\u00e4 siteerattiin my\u00f6s UT:ssa. Sen sis\u00e4lt\u00f6 poikkeaa Heprealaisesta Raamatusta (ns. Masoreettinen teksti) sek\u00e4 siihen sis\u00e4llytettyjen kirjojen osalta, ett\u00e4 muutenkin teksteiss\u00e4 on eroja.<\/p>\n\n\n\n

Kanonisointi <\/strong>tarkoittaa valintaprosessia, jossa jotkin kirjoitukset valittiin pyh\u00e4\u00e4n kirjaan kuuluviksi. Heprealainen Raamattu, sen lopullinen kaanon, eli pyhiksi valitut kirjoitukset, vakiintui 100-luvulla jaa, eli prosessi oli todella pitk\u00e4, l\u00e4hes 1 000 vuotta. UT:n kirjoitukset olivat jo n\u00e4ihin aikoihin paljolti jo syntyneet. Niiden kaanonin synty kesti my\u00f6s pitk\u00e4\u00e4n, ja sen ajoitus on 367 jaa. Kummankaan kaanonin synty ei ollut yksitt\u00e4inen tapahtuma, vaan pitk\u00e4 ja monivaiheinen prosessi.<\/p>\n\n\n\n

Tarkennan, perustelen sek\u00e4 esit\u00e4n historian ja raamatuntutkimuksen tuloksia my\u00f6hemmin, kun n\u00e4m\u00e4 k\u00e4sitteet ovat k\u00e4sittelyss\u00e4 tarkemmin ja laajemmin.<\/p>\n\n\n\n

Mit\u00e4 ajatella Vanhasta Testamentista?<\/strong>
Kristittyjen Raamattu sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 kaksi erillist\u00e4 osaa: Vanhan Testamentin ja Uuden Testamentin. Vanha on vanha, nimens\u00e4 mukaisesti. Mutta mit\u00e4 muuta se on? Se on juutalaisten historiaa ja kertomuksia ajalta ennen ajanlaskun alkua. Heprealainen Raamattu on juutalaisten pyh\u00e4 kirja. Mutta se ei ole aivan sama kuin Vanha Testamentti, niiss\u00e4 on eroja, ja vuosisatojen aikana on tapahtunut monenlaisia muutoksia, jotka on hyv\u00e4 ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

On heti alkuun pakko my\u00f6nt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 Vanha Testamentti on vaikea pala purtavaksi, kun etsii uskottavaa uskoa. Paneudun n\u00e4ihin ongelmiin, mutta katsotaan ensin, mit\u00e4 hyvi\u00e4 ja arvokkaita asioita l\u00f6ytyy, joita Vanha Testamentti tarjoaa.<\/p>\n\n\n\n

    \n
  1. Kristinusko syntyi juutalaisuuden sis\u00e4ll\u00e4. Jeesus oli syntyj\u00e4\u00e4n juutalainen. Kaikki kaksitoista apostolia olivat my\u00f6s juutalaisia. Ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4kseen tapahtumien taustoja, pit\u00e4\u00e4 ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 juutalaisuutta. Sit\u00e4 ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 Vanhan Testamentin avulla paremmin, kuin mink\u00e4\u00e4n muun yksitt\u00e4isen tekij\u00e4n kautta. My\u00f6s historian tutkimus on arvokasta, ja se puolestaan auttaa arvioimaan Vanhaa Testamenttia.<\/li>\n\n\n\n
  2. Kristinusko esitt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 Jeesus oli juutalaisten odottama ja ennustama Messias. On siis ensiarvoisen t\u00e4rke\u00e4\u00e4 ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4, mit\u00e4 juutalaiset odottivat, ja miten se asettuu Jeesuksen el\u00e4m\u00e4n kertomukseen. T\u00e4ss\u00e4 Vanha Testamentti on t\u00e4rke\u00e4 l\u00e4hde. Kaikki juutalaiset eiv\u00e4t hyv\u00e4ksyneet t\u00e4t\u00e4 v\u00e4itett\u00e4, sit\u00e4 todistaa sekin, ett\u00e4 juutalaisuus on t\u00e4n\u00e4\u00e4nkin erillinen uskonto. Jeesus oli kuitenkin hyvin erilainen Messias, kuin oli odotettu, ja t\u00e4m\u00e4 selvi\u00e4\u00e4 paremmin, kun my\u00f6hemmin tutkitaan Uutta Testamenttia.<\/li>\n\n\n\n
  3. Varhaiset kristityt lukivat, tulkitsivat ja siteerasivat Vanhaa Testamenttia laajasti, ja n\u00e4in ollen my\u00f6s Uusi Testamentti on pullollaan lainauksia VT:sta. Sellainen yksityiskohta on t\u00e4rke\u00e4, ett\u00e4 he lainasivat p\u00e4\u00e4asiassa kreikankielist\u00e4 versiota eli Septuagintaa. My\u00f6s Jeesus viittasi usein VT:iin ja keskustelut ja v\u00e4ittelyt juuri juutalaisten kanssa liittyiv\u00e4t usein VT:n tulkintaan. Niit\u00e4 voi ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4, jos ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 VT:n kirjoituksia.<\/li>\n\n\n\n
  4. Kun kristityt kirjoittajat, esim. Paavali kehitti uskon ydint\u00e4, oli yhten\u00e4 suurena teemana suhde juutalaisuuteen, sen k\u00e4sitykseen Jumalan hyv\u00e4ksym\u00e4ksi tulemisesta. Siksi VT:n kuva juutalaisuudesta ja suhteesta Jumalaan on t\u00e4rke\u00e4 ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4, jotta voi ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 kristinuskon vastausta Jumalan yhteyteen p\u00e4\u00e4semisest\u00e4.<\/li>\n<\/ol>\n\n\n\n

    Kun siis arvioin Vanhan Testamentin ja Heprealaisen Raamatun merkityst\u00e4 kristityille, en yrit\u00e4 h\u00e4vitt\u00e4\u00e4 sit\u00e4, enk\u00e4 kielt\u00e4\u00e4 sit\u00e4. Mutta sill\u00e4 on kuitenkin vain rajallinen merkitys. Yleisesti hyv\u00e4ksytty ajatus onkin, ett\u00e4 VT:a pit\u00e4\u00e4 lukea UT:n l\u00e4pi, eli UT suodattaa sielt\u00e4 esiin nostettavat asiat. Siis kaikkea VT:n teksti\u00e4 ei voi pit\u00e4\u00e4 kristillisen\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

    Ent\u00e4 sitten ongelmat. Uskottavan uskon kannalta VT sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 paljon haasteita, jotka murentavat maata jalkojen alta, varsinkin, jos asettaa VT:n v\u00e4\u00e4r\u00e4lle jalustalle. T\u00e4ss\u00e4 muutamia ongelmia, joita ei voi ohittaa.<\/p>\n\n\n\n

      \n
    1. VT ei ole historiallisesti l\u00e4hesk\u00e4\u00e4n aina paikkansa pit\u00e4v\u00e4. Monet tapahtumat ovat kertomuksia, joille arkeologia ei ole l\u00f6yt\u00e4nyt todisteita, kun sellaisia pit\u00e4isi kyll\u00e4 l\u00f6yty\u00e4. Yksi keskeinen esimerkki on Jerikon kaupunki ja sen h\u00e4vitt\u00e4minen (Joosuan kirja). Siit\u00e4 ei l\u00f6ydy arkeologisia todisteita, vaikka niin suuren kokoluokan tapahtuma j\u00e4tt\u00e4\u00e4 j\u00e4lkens\u00e4. Esim. Martti Nissisen mukaan kirjassa Johdatus Raamattuun Jeriko ei ollut lainkaan asuttu noihin aikoihin.1<\/sup><\/li>\n\n\n\n
    2. Kirjat VT:ssa ovat pitk\u00e4n ajan toimituksen, tekstien yhdist\u00e4misen ja uudelleen kirjoituksen tuotteita, eiv\u00e4t suinkaan kerralla tuotettuja. My\u00f6s historialliset ajoitukset ovat aivan toisenlaiset kuin kirjoissa esitet\u00e4\u00e4n. Tyypillist\u00e4 on, ett\u00e4 kirjan tapahtumat sijoitetaan varhaisempaan historiaan, ja teksti on tuotettu kuitenkin paljon my\u00f6hemmin. N\u00e4m\u00e4 asiathan eiv\u00e4t ole ongelmia, jollei pyrit\u00e4 v\u00e4itt\u00e4m\u00e4\u00e4n muuta, kirjoittajien, ajoituksien ym. sellaisen osalta. Sit\u00e4 kuitenkin on tehty laajasti. Esim. 5 Mooseksen kirjaa, jonka nimen Luther antoi 1500-luvulla juutalaisten laille, eli Tooralle tai Pentateukille, ei suinkaan tarkoita, ett\u00e4 Mooses itse olisi ne kirjat kirjoittanut, vaan h\u00e4n on kirjojen tapahtumien p\u00e4\u00e4henkil\u00f6. Mooseksen kuolema on yksi tapahtuma, kuinka h\u00e4n olisi sen itse kirjoittanut. Kun puhutaan Mooseksen laista, ei pid\u00e4 tulkita, ett\u00e4 Mooses olisi kirjoittanut koko Lain eli Tooran, vaan, ett\u00e4 h\u00e4n sai lain Jumalalta, jotka h\u00e4n kirjoitti kivitauluihin. Kyseess\u00e4 ovat ne kuuluisat 10 k\u00e4sky\u00e4.<\/li>\n\n\n\n
    3. VT sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 paljon moraalittomia ja \u00e4\u00e4rimm\u00e4isen v\u00e4kivaltaisia kertomuksia, jotka eiv\u00e4t kest\u00e4 t\u00e4m\u00e4n p\u00e4iv\u00e4n arvomaailmaa. Useassa kohdassa niille annetaan viel\u00e4 Jumalan auktorisointi, joka mustaa viel\u00e4 Jumalankin maineen. V\u00e4itt\u00e4\u00e4 t\u00e4llaista pyh\u00e4ksi kirjaksi ja moraalin korkeimmaksi edustajaksi joutuu huonoon valoon. T\u00e4ss\u00e4kin kristittyjen esitt\u00e4m\u00e4t v\u00e4itteet tietenkin ratkaisevat, miten ristiriitaiselta kokonaisuus n\u00e4ytt\u00e4\u00e4. Pit\u00e4\u00e4 muistaa, ett\u00e4 VT on kirjoitettu kauan sitten, jopa l\u00e4hes 3 000 vuotta sitten, p\u00e4\u00e4osin n.2 500 vuotta sitten. Teksti\u00e4 pit\u00e4\u00e4 arvioida sen aikakauden kriteerein, ei nykyhetken mittarein.<\/li>\n\n\n\n
    4. VT:ssa ja laissa, eli Toorassa on paljon s\u00e4\u00e4nt\u00f6j\u00e4, jotka eiv\u00e4t mitenk\u00e4\u00e4n p\u00e4de nykyaikaan. Niit\u00e4 on pakko tulkita uudella tavalla. Kuka kivitt\u00e4isi tytt\u00e4rens\u00e4 tottelemattomuuden t\u00e4hden. Paavali esim. pyrki johdonmukaisesti tekem\u00e4\u00e4n selv\u00e4ksi, ettei kristittyjen en\u00e4\u00e4 kuulu noudattaa VT:n s\u00e4\u00e4nt\u00f6j\u00e4. T\u00e4m\u00e4 kiista toistuu l\u00e4pi kaikkien Paavalin 7 kirjeen, jotka l\u00f6ytyv\u00e4t UT:sta.<\/li>\n\n\n\n
    5. UT:n kirjoittajat siteeraavat VT:a hyvin vapaasti ja allegorisesti. Siis, ei ollut v\u00e4li\u00e4, miss\u00e4 kontekstissa joku ajatus oli, se siirrettiin t\u00e4ysin surutta uuteen asiayhteyteen, selitt\u00e4m\u00e4\u00e4n kristinuskon periaatteita. Paavalin sanotaan muuttaneen jopa 50 % teksteist\u00e4, joita h\u00e4n lainasi esitt\u00e4\u00e4 kirja \u201dKiveen Hakattu\u201d.2<\/sup> T\u00e4m\u00e4 ei ole ongelma, jos l\u00e4htee laajasti hyv\u00e4ksytyst\u00e4 ajatuksesta, ett\u00e4 teksti kuuluukin sovittaa uuteen asiayhteyteen ja aikaan sopivaksi. Sen sijaan kirjaimellinen tulkinta ajautuu suuriin ongelmiin.<\/li>\n<\/ol>\n\n\n\n

      Vanha testamentti on siis hyv\u00e4\u00e4 taustatietoa kristitylle, mutta ei kritiikitt\u00e4 nielt\u00e4v\u00e4\u00e4. Se on juutalaisten pyh\u00e4 kirja. Varhaiset kristityt pitiv\u00e4t sit\u00e4 t\u00e4rke\u00e4n\u00e4, kun muutakaan ei ollut ja olihan alussa kyseess\u00e4 nasaretilainen lahko juutalaisuuden sis\u00e4ll\u00e4. Kuitenkin ero juutalaisuudesta tuli v\u00e4ist\u00e4m\u00e4tt\u00e4 ja kristinusko eriytyi niin yhteis\u00f6n\u00e4 kuin uskon sis\u00e4ll\u00f6lt\u00e4\u00e4n juutalaisuudesta. Monet UT:n kirjoitukset ovatkin t\u00e4ynn\u00e4 kovaa kritiikki\u00e4 juutalaisuutta kohtaan. Erityisen kovaa kritiikki\u00e4 esitti Paavali, jota kutsutaan \u201dkristinuskon ensimm\u00e4iseksi teologiksi\u201d3<\/sup>. Voidaan jo t\u00e4ss\u00e4 sanoa, ett\u00e4 VT ei ole uskon sis\u00e4ll\u00f6n ensisijainen l\u00e4hde. Palaamme my\u00f6hemmin tarkentamaan t\u00e4t\u00e4, kun tutkimme mm. t\u00e4t\u00e4 Paavalin kritiikki\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

      Aivan tuoreen n\u00e4k\u00f6kulman erityisesti VT:n teksteihin tuo kirja nimelt\u00e4 \u201dSensuroitu \u2013 Raamatun muutosten vaiettu historia\u201d4<\/sup> . Kirja on raflaavasta nimest\u00e4\u00e4n huolimatta vahvasti tieteellisen tutkimuksen perusteella kirjoitettu. Sen p\u00e4\u00e4viesti on, ett\u00e4 VT:a on vuosisatojen kuluessa muokattu valtavasti. Ns. redaktorit eli kirjurit muokkasivat teksti\u00e4 kulloiseenkin aikaan ja k\u00e4sityksiin sopivaksi. T\u00e4m\u00e4 tapahtui samalla, kun tekstej\u00e4 kopioitiin niiden s\u00e4ilytt\u00e4miseksi, neh\u00e4n olivat papyrusk\u00e4\u00e4r\u00f6j\u00e4. \u201dUseimmat \u2026 tekstit on toimitettu kokoon erillisist\u00e4 l\u00e4hteist\u00e4 useassa vaiheessa, jolloin ne ovat kasvaneet lumipallon lailla eri kirjoittajien k\u00e4siss\u00e4 sukupolvi toisensa j\u00e4lkeen.\u201d5<\/sup><\/p>\n\n\n\n

      Meille, jotka katsovat Vanhaa testamenttia postmodernein silm\u00e4lasein, ei n\u00e4m\u00e4 asiat ole j\u00e4rkytt\u00e4vi\u00e4. VT sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 kaunista metaforaa monelta el\u00e4m\u00e4n alueelta. Historiallisuus ei ole kynnyskysymys, tarina voi olla merkitykselt\u00e4\u00e4n arvokas, vaikka se ei olisi juuri esitetyn kaltaisena historiallisesti tapahtunutkaan. VT kertoo juutalaisen kansan kokemuksen Jumalasta ja el\u00e4m\u00e4st\u00e4. Mutta siell\u00e4 on my\u00f6s kauheuksia, jotka n\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t t\u00e4ysin moraalittomilta. Tosin monet niist\u00e4kin osoittautuvat ei historiallisiksi, eli eiv\u00e4t todellisuudessa ole muuta kuin mielikuvituksessa tapahtuneita.<\/p>\n\n\n\n

      Tarkennamme kuvaa VT:n arvosta kristitylle lis\u00e4\u00e4 my\u00f6hemmiss\u00e4 teksteiss\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

      \n

      1<\/sup>Kuula, Nissinen, Riekkinen, 2008 s. 81, ks. my\u00f6s Junkkaala, Enns
      2<\/sup>Nissinen, V\u00e4h\u00e4kyl\u00e4, 2018, s.44\u201345
      3Kuula, 2002
      4M\u00e4kipelto, Huotari, 2023
      5M\u00e4kipelto, Huotari, 2023, s.19<\/p>\n<\/blockquote>\n\n\n\n

      \n
      paluu<\/a><\/div>\n\n\n\n
      seuraava<\/a><\/div>\n<\/div>\n\n\n\n

      <\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

      8.1. Vanhan testamentin synty K\u00e4sitteiden m\u00e4\u00e4rittely Jotta voisin selvitt\u00e4\u00e4 Raamattuun liittyvi\u00e4 kysymyksi\u00e4, pit\u00e4\u00e4 ensin avata joitakin k\u00e4sitteit\u00e4. T\u00e4ss\u00e4 esit\u00e4n ne aivan lyhyesti, jatkossa laajemmin. Muinaisen kirjoitustekniikan osalta on pari eri kirjoitustapaa, on papyrukset ja pergamentit. Papyrus on varhaisempi jo paljon ennen ajanlaskun alkua (eaa) k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 ollut tapa tuottaa materiaalia, silloista paperia, jolle kirjoittaa. Papyruskaisla oli … Jatka artikkeliin 8.1. Vanhan testamentin synty<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"parent":0,"menu_order":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"","meta":{"footnotes":""},"class_list":["post-300","page","type-page","status-publish","hentry"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/avaraauskoa.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/300","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/avaraauskoa.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/avaraauskoa.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/avaraauskoa.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/avaraauskoa.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=300"}],"version-history":[{"count":8,"href":"https:\/\/avaraauskoa.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/300\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":913,"href":"https:\/\/avaraauskoa.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/300\/revisions\/913"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/avaraauskoa.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=300"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}