Siirrymme nyt uskon maailmaan, kristinuskon. Valistusajan my\u00f6t\u00e4 positivistinen \u201dyhden totuuden paradigma\u201d alkoi vaikuttaa my\u00f6s kristinuskon kent\u00e4ll\u00e4. Valistuksen ajan loppuun tai moderniin aikaan kuuluivat teologian uudet tuulet, ja ns. liberaaliteologian kehittyminen.
<\/p>\n\n\n\n
Wikipedian mukaan: \u201dLiberaaliteologia sai alkunsa 1700-luvun lopussa, ja levisi laajalle uusissa protestanttisissa tulkinnoissa \u2026Liberaaliteologia kehittyi edelleen 1800-luvun kuluessa, ja sai uutta tukea uudesta raamattukritiikist\u00e4 ja nykyaikaisesta eksegetiikasta. Se muotoutui lopullisesti 1800- ja 1900-lukujen vaihteessa \u2026\u201d
<\/p>\n\n\n\n
Liberaaliteologian piiriss\u00e4 syntyi ns. historialliskriittinen tulkinta ja eksegetiikka. Siis my\u00f6s teologian ja kristinuskon sis\u00e4ll\u00e4 syntyi vastarintaa sen k\u00e4sityksen vastustamiseksi, ett\u00e4 Raamattu1<\/sup> on kyseenalaistamattomasti absoluuttinen Jumalan totuus. T\u00e4m\u00e4kin k\u00e4sitys Raamatun absoluuttisesta totuudesta on n\u00e4ht\u00e4viss\u00e4 positivismin tuottamana ajatteluna, 1600-luvulla. Esim Luther ei ajatellut t\u00e4ll\u00e4 tavalla (viite). Kirkkoa ja sen edustamaa totuutta haastoivat modernin tieteen edustajat. Mutta my\u00f6s sis\u00e4lt\u00e4p\u00e4in nousi haastajia. Kaikki t\u00e4m\u00e4 tapahtui modernin totuusk\u00e4sityksen saadessa valta-aseman. Tieteelliset l\u00f6yd\u00f6t murensivat kirkon antamia ep\u00e4tieteellisi\u00e4 selityksi\u00e4 maailmasta. Liberaaliteologia puolestaan kyseenalaisti kirkon ep\u00e4uskottavia uskon oppeja. Kaikki tahot kaivautuivat positivismin tuottaman uuden n\u00e4k\u00f6kulman my\u00f6t\u00e4 omiin poteroihinsa, puolustamaan omaa ehdotonta totuuttaan. V\u00e4ittelyt tieteen ja uskon v\u00e4lill\u00e4, niin kuin my\u00f6s konservatiivisen ja liberaalin teologian v\u00e4lill\u00e4 ovat jatkuneet yli 200 vuotta n\u00e4ihin p\u00e4iviin asti. Meill\u00e4 on siis kaksi suurta rintamalinjaa, jotka syntyiv\u00e4t modernin tietoteorian my\u00f6t\u00e4. \u201dYhden totuuden paradigman\u201d tiede vastaan kirkko ja konservatiivinen kristillisyys, ja toisaalta konservatiivisen ja liberaalin teologian v\u00e4ittely. N\u00e4m\u00e4 vaikuttavat viel\u00e4 t\u00e4n\u00e4\u00e4nkin. T\u00e4ss\u00e4 kuitenkin keskitymme toistaiseksi kristinuskon sis\u00e4ll\u00e4 k\u00e4yneeseen keskusteluun ja v\u00e4ittelyihin. Raamattua alettiin tutkia historialliskriittisesti, kuten mit\u00e4 tahansa historiallista teosta, ja liberaali teologia tuotti valtavasti konservatiivisia ajatuksia murentavia uusia ajatuksia. Mutta on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 huomata, ett\u00e4 my\u00f6s liberaali teologia l\u00e4hti positivistista l\u00e4ht\u00f6kohdista, mik\u00e4 on johtanut pitk\u00e4\u00e4n jatkuneeseen ristiriitaan ja poteroitumiseen. Teesi sai antiteesin, mutta siit\u00e4 ei oikein ole syntynyt synteesi\u00e4. T\u00e4h\u00e4n paneudumme seuraavaksi, totuusk\u00e4sityksen tuoman uuden vapauden ja liikkumatilan avulla.<\/p>\n\n\n\n 1<\/sup>Raamattu koostuu kahdesta t\u00e4ysin erillisest\u00e4 osasta: Vanha Testamentti (VT) tai Heprealainen Raamattu on juutalaista alkuper\u00e4\u00e4 ja ajalta ennen ajanlaskun alkua (eaa). Uusi Testamentti (UT) on varhaisten kristittyjen kirjoittama, ja ensimm\u00e4iset tekstit noin vuodelta 50 j\u00e4lkeen ajanlaskun alun (jaa).<\/p>\n<\/blockquote>\n\n\n\n
<\/p>\n\n\n\n
<\/p>\n\n\n\n
N\u00e4emme siis, ett\u00e4 kahden modernin ajan absoluuttisen totuuden omistavan tahon v\u00e4lille syntyi valtataistelu? N\u00e4m\u00e4 tahot olivat toisaalta tieteen vallankumouksen j\u00e4lkeinen moderni tiede ja toisaalta Raamatun erehtym\u00e4tt\u00f6m\u00e4ksi nostanut modernin ajan kristillisyys. Nousiko t\u00e4st\u00e4 tieteen ja uskon ristiriita? Kaksi tahoa, jotka halusivat kumpikin omistaa absoluuttisen totuuden, olivat napit vastakkain. T\u00e4st\u00e4 kirjoitan lis\u00e4\u00e4 kokonaan omassa tekstisarjassa, jakso 3. Tieteen ja uskon kiihke\u00e4 dialogi.
<\/p>\n\n\n\n\n