T\u00e4m\u00e4 johdanto aloittaa tekstien sarjan, jossa etsimme n\u00e4k\u00f6kulmia ja vaihtoehtoisia vastauksia kysymykseen uskonnottomasta uskosta. Kysymysh\u00e4n on jo ristiriitainen, eiv\u00e4tk\u00f6 usko ja uskonnottomuus ole vastakohtia. T\u00e4m\u00e4 riippuu n\u00e4k\u00f6kulmasta ja tutkimuksen edetess\u00e4 pyrimme l\u00f6yt\u00e4m\u00e4\u00e4n erilaisia vastauksia. N\u00e4m\u00e4 tekstit pohjautuvat kirjaan \u201dVoiko uskonnoton uskoa\u201d (Jyri Lehtinen, julkaistu 2021) ja kirjaa saa kirjakaupoista tilaamalla. Kirjan takakannessa vastataan kysymykseen, voiko uskonnoton uskoa: \u201dKyll\u00e4 voi \u2013 monilla ja yll\u00e4tt\u00e4vill\u00e4kin tavoilla\u201d.
<\/p>\n\n\n\n
Uskonnottomuus on hyve t\u00e4ss\u00e4 ajassa. Onko uskolla mit\u00e4\u00e4n tekemist\u00e4 sen kanssa? Ensin pit\u00e4\u00e4 selvitell\u00e4, mit\u00e4 tarkoitetaan uskonnottomalla, ja my\u00f6s mit\u00e4 usko oikeastaan on. Tervetuloa l\u00f6yt\u00e4m\u00e4\u00e4n uusia k\u00e4sityksi\u00e4 vanhoista asioista, joista ehk\u00e4 luulit, ettei mit\u00e4\u00e4n uutta ja kiinnostavaa voi l\u00f6yty\u00e4k\u00e4\u00e4n.<\/p>\n\n\n\n
Uskonnottomuus on kasvava trendi t\u00e4ss\u00e4 ajassa. Se on positiivinen ja haluttu mielikuva. Ehk\u00e4 se merkitsee monille, ettei ole vanhanaikainen. My\u00f6s vapaus voidaan liitt\u00e4\u00e4 uskonnottomuuteen, ettei ole sidoksissa mihink\u00e4\u00e4n. Mit\u00e4 tarkoittaa olla uskonnoton? Sen voi mielt\u00e4\u00e4 monella tavalla, esimerkiksi:<\/p>\n\n\n\n
Kaikki n\u00e4m\u00e4 n\u00e4k\u00f6kulmat ovat mahdollisia ja my\u00f6s relevantteja. Kunnioitan siis kaikkia n\u00e4it\u00e4 valintoja, mik\u00e4 tahansa siihen on johtanutkin.<\/p>\n\n\n\n
L\u00e4hes vuosittain julkaistaan tutkimustietoja, mihin suomalaiset uskovat. Kristinuskon Jumalaan uskovien m\u00e4\u00e4r\u00e4 laskee jatkuvasti ja on en\u00e4\u00e4 noin nelj\u00e4nnes ja yht\u00e4 suuri tai jo suurempi ei usko Jumalan olemassaoloon. Ja nuorten 15\u201329-vuotiaiden joukossa ovat luvut viel\u00e4kin rajummin k\u00e4\u00e4ntyneet. Jo 2011 tutkimuksessa 15\u201329-vuotiaiden sukupolvesta:<\/p>\n\n\n\n
Itsens\u00e4 uskonnottomaksi mielt\u00e4v\u00e4t voivat olla sit\u00e4 useista syist\u00e4, joita hahmottelin edell\u00e4. Esimerkiksi Wikipedian tiedoissa uskonnoton m\u00e4\u00e4ritell\u00e4\u00e4n sellaiseksi, joka ei usko Jumalaan. Uskonnottomuus voi olla muutakin, mik\u00e4 tulee n\u00e4iss\u00e4 blogeissa esille jatkossa.<\/p>\n\n\n\n
Ent\u00e4 mit\u00e4 usko on? Sit\u00e4 voisi kuvat seuraavilla esimerkeill\u00e4: Uskon, ett\u00e4 huomenna on pouta. Uskon ett\u00e4 tieteen \u201dKaiken Teoria\u201d l\u00f6ytyy, ja sitten kaikki maailmankaikkeudessa on ratkaistu. Tied\u00e4n ihan varmasti, ett\u00e4 kes\u00e4 tulee t\u00e4n\u00e4kin vuonna. Uskon, ett\u00e4 hellep\u00e4ivi\u00e4 ei saada yht\u00e4 paljon kuin edellisen\u00e4 kes\u00e4n\u00e4. Uskon, ett\u00e4 Jumala parantaa \u2026 Kun joku sanoo uskovansa, h\u00e4n esitt\u00e4\u00e4 ep\u00e4varmoja n\u00e4kemyksi\u00e4 asioista. Asioista, joita ei voi tiet\u00e4\u00e4, tai tulevaisuudesta, jota ei voi kuin ennustaa.<\/p>\n\n\n\n
Kirjassaan \u201dEp\u00e4ilys\u201d, Matti Myllykoski kuvaa hienosti uskon, tiedon, ep\u00e4ilyksen ja ep\u00e4uskon (siis ett\u00e4 ei usko) suhteita. \u201dSiell\u00e4, miss\u00e4 tieto kohtaa rajansa ja vaihtuu uskoksi, on sijaa ep\u00e4ilylle.\u201d2<\/sup> Ep\u00e4ilys on hyv\u00e4 asia, se on v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4t\u00f6nt\u00e4, koska kaikki tieto kohtaa jossain rajansa, ja vaihtuu uskoksi. \u201dEp\u00e4ilyksen avoin kohtaaminen syvent\u00e4\u00e4 kysymyst\u00e4 uskosta, sen sis\u00e4ll\u00f6st\u00e4 ja kohteesta\u201d3<\/sup>.<\/p>\n\n\n\n Tiedon rajalla tullaan teorioihin my\u00f6s kaikissa tieteiss\u00e4. Tiede on hieno asia, ei v\u00e4hiten luonnontiede, joka on vienyt ihmiskunnan teknologisen kehityksen t\u00e4h\u00e4n p\u00e4iv\u00e4\u00e4n. Tieteen k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6 on luoda tietoa teorioiden muodossa, jotka sitten empiirisesti varmistetaan ja toistetaan useasti. My\u00f6hemmin ne saatetaan kumota uusilla teorioilla, jotka kuvaavat tutkittua todellisuutta paremmin. T\u00e4ss\u00e4 mieless\u00e4 tieto ja usko ovat rinnakkain tieteess\u00e4kin. Hypoteesi on uskoa siihen, miten joku asia on. T\u00e4ss\u00e4 prosessissa tieteess\u00e4 korvataan uskoa tiedolla. Korvaako tiede joskus uskon Jumalaan? N\u00e4in monet ajattelevat ja uskovat. Se on viel\u00e4 uskoa, eli teoria. N\u00e4iden blogien lopussa toivottavasti tied\u00e4mme enemm\u00e4n.<\/p>\n\n\n\n Uskon vastakohta ei varsinaisesti ole tieto vaan ep\u00e4usko. Molemmat \u2013 usko ja ep\u00e4usko – ovat valintoja. N\u00e4it\u00e4 valintoja tehd\u00e4\u00e4n kaiken aikaa, ja usein joutuu tehdyn valinnan pohjalta tekem\u00e4\u00e4n p\u00e4\u00e4t\u00f6ksi\u00e4. Esimerkiksi: En usko t\u00e4h\u00e4n hypoteesiin, muutan sit\u00e4 ja sitten alan tehd\u00e4 tutkimusta. P\u00e4\u00e4si\u00e4iseksi on luvattu huonoa s\u00e4\u00e4t\u00e4, en l\u00e4hdek\u00e4\u00e4n m\u00f6kille. En usko s\u00e4\u00e4ennusteita, menen m\u00f6kille, siell\u00e4 on kuitenkin hieno ilma. S\u00e4\u00e4n osalta saa pian tiet\u00e4\u00e4, kumpi valinta oli oikea, kun ennusteen toteutuminen selvi\u00e4\u00e4. Stephen Hawking uskoi vakaasti, ett\u00e4 kaiken teoria l\u00f6ytyy, mutta n\u00e4in ei k\u00e4ynyt h\u00e4nen elinaikanaan.4<\/sup> Kristinuskossa uskon k\u00e4site on muuttunut ajan kuluessa. Monet esitt\u00e4v\u00e4t, ett\u00e4 uskon varsinainen merkitys on luottamus, ei usko joihinkin totuusv\u00e4itt\u00e4miin. Kristinuskossa usko on k\u00e4sitteen\u00e4 moniulotteinen, johon paneudutaan my\u00f6hemmin.<\/p>\n\n\n\n Vain n\u00e4in johdantona v\u00e4it\u00e4n, ett\u00e4 uskoa esiintyy kaikilla. P\u00e4\u00e4t\u00f6s, ett\u00e4 ei usko, tai ettei en\u00e4\u00e4 tarvitse uskoa, voi perustua tietoon, joka vapauttaa tarpeesta uskoa. P\u00e4\u00e4t\u00f6ksen, ett\u00e4 ei usko tai ett\u00e4 uskoo, voi my\u00f6s tehd\u00e4 ilman lopullista tietoa. Kaikesta ei ole olemassa lopullista tietoa, joten silloin usko \u2013 suuntaan tai toiseen \u2013 on ainoa vaihtoehto. Ep\u00e4ilys on eteenp\u00e4in viev\u00e4 voima, ja on arvokasta kaikessa tiedon ja uskon rajoilla. Kriittinen ep\u00e4ily johtaa parhaimmillaan motivaatioon selvitt\u00e4\u00e4 asioita ja saada itselleen enemm\u00e4n tietoa. Mutta on my\u00f6s ns. loputtomia ep\u00e4ilij\u00f6it\u00e4, joilla ep\u00e4ilys ei johda mihink\u00e4\u00e4n. Joko he eiv\u00e4t yrit\u00e4k\u00e4\u00e4n hakea ep\u00e4ilyihins\u00e4 vastauksia, tai mik\u00e4\u00e4n m\u00e4\u00e4r\u00e4 perusteluja ei vakuuta, vaan ep\u00e4ilys j\u00e4\u00e4. Onko ikuinen ep\u00e4ilys puoliv\u00e4liin j\u00e4\u00e4mist\u00e4, ik\u00e4\u00e4n kuin tien risteykseen j\u00e4\u00e4mist\u00e4, sit\u00e4 pohditaan lis\u00e4\u00e4.<\/p>\n\n\n\n Jatkossa tulevat blogit voit lukea kiinnostuksesi mukaan valikoiden. Mutta ne rakentuvat aikaisemmissa esitettyjen ajatusten p\u00e4\u00e4lle, joten saatat tarvita paluuta ohi hyp\u00e4ttyihin blogeihin. Blogeissa olevat viitteet kirjallisuuteen ja siit\u00e4 syntynyt kirjallisuusluettelo on oma erillinen blogi. Siin\u00e4 kaikkien blogien viittaukset kirjallisuuteen on koottu yhteen.<\/p>\n\n\n\n 1<\/sup>Kirjassa on valittu kirjoittaa Jumala isolla aina kun sana on yksik\u00f6ss\u00e4 ja pienell\u00e4, kun se on monikossa. T\u00e4m\u00e4 valinta on k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n syist\u00e4, eik\u00e4 pid\u00e4 sis\u00e4ll\u00e4\u00e4n totuusv\u00e4itt\u00e4m\u00e4\u00e4.
<\/p>\n\n\n\n\n
2<\/sup>Myllykoski, s. 10
3<\/sup>Myllykoski, s. 8
4<\/sup>Elokuva \u201dKaiken Teoria\u201d Stephen Hawkingin el\u00e4m\u00e4st\u00e4
5<\/sup>Esim. Borg (3), s. 53<\/p>\n<\/blockquote>\n\n\n\n