Olemme useaan otteeseen siirt\u00e4neet t\u00e4m\u00e4n kaikista suurimman kysymyksen eteenp\u00e4in. T\u00e4t\u00e4 teemaa on k\u00e4sitelty lyhyesti useissa t\u00e4m\u00e4n tutkimussarjan luvuissa, jopa 6 eri luvussa niin A- kuin B-osassa. Jos olet niit\u00e4 jo lukenut, voit my\u00f6s siirty\u00e4 suoraan lukuun 14.2., jossa n\u00e4ist\u00e4 teksteist\u00e4 tehd\u00e4\u00e4n yhteenvetoa. On silti hyv\u00e4 ottaa ne t\u00e4ss\u00e4 esiin, johdantona. Luvut, joista seuraavat tekstit on poimittu ovat:<\/p>\n\n\n\n
osa A: 4.5.2. ja 5.1.<\/p>\n\n\n\n
osa B: 9.9., 9.11., 10.3. ja 10.5.<\/p>\n\n\n\n
Ruumiin yl\u00f6snousemus<\/strong> kirjattiin uskontunnustukseen ensimm\u00e4isin\u00e4 vuosisatoina. Silloin ei ollut muuta kuin antiikin maailmankuva tarjolla. Yl\u00f6snousemus oli melko normaali uskomus, joku kuollut saattoi siis ihmisten mielest\u00e4 ilmesty\u00e4 uudestaan (Esim. Mark.8:28, Jeesusta veikattiin mm. Johannes Kastajaksi, joka olisi noussut kuolleista). R\u00e4is\u00e4nen kutsuu kritiikiss\u00e4\u00e4n t\u00e4t\u00e4 ongelmallista kysymyst\u00e4 lihan yl\u00f6snousemukseksi (R\u00e4is\u00e4nen (1), 2010, s.124, laajempi k\u00e4sittely s.114\u2013133). Kirjan seuraavassa osassa pyrin esitt\u00e4m\u00e4\u00e4n t\u00e4h\u00e4n uudelleen sanoitetun ratkaisun. S\u00e4ilytt\u00e4en sek\u00e4 luonnonlakien rikkomattomuuden ett\u00e4 yl\u00f6snousemuksen mahdollisuuden.<\/p>\n\n\n\n Jeesuksen yl\u00f6snousemus uudelleen sanoitettuna<\/strong><\/p>\n\n\n\n Jeesuksen yl\u00f6snousemus on aivan keskeisin teema kristinuskossa. Jos Jeesus ei noussut kuolleista, on seuraajien usko turha, sanoo Paavali (Kuula, 2012, s.172, ks. 1.Kor.15:17). Niinp\u00e4 asia on ratkaisevan t\u00e4rke\u00e4. Aiheesta on paljon keskusteltu, ja vahvimmin esill\u00e4 on ollut nelj\u00e4 vaihtoehtoa. N\u00e4ist\u00e4 se, ett\u00e4 koko juttu on keksitty, ei ole en\u00e4\u00e4 kristillisyytt\u00e4, tikka menee taulusta ohi, joten sen j\u00e4t\u00e4n pois. Lopuista n\u00e4m\u00e4 seuraavat kaksi saavat eniten kannatusta:<\/p>\n\n\n\n Yl\u00f6snousemus on vahvasti perusteltu, ainakin seuraajien usko yl\u00f6snousemukseen on kiistatonta (Kuula, 2012, s.172, Wright, 2003, s.476). Jotkut puolustavat \u201druumiillista\u201d yl\u00f6snousemusta. Voi sanoa, ett\u00e4 seuraajat todellakin p\u00e4\u00e4tyiv\u00e4t uskomaan Jeesuksen ruumiin yl\u00f6snousemiseen (Wright, 2003). Tietenkin voi kysy\u00e4, tulkitsivatko he oikein n\u00e4kem\u00e4ns\u00e4 tai kokemansa.<\/p>\n\n\n\n Toinen kanta on samaa mielt\u00e4 siit\u00e4, ett\u00e4 Jeesus her\u00e4tettiin kuolleista. Mutta ei ruumiillisesti, vaan \u201dh\u00e4n muuttui aineettomaksi hengeksi\u201d (Kuula, 2012, s.178. Samalla kannalla on my\u00f6s Borg, ks. esim. Borg & Wright, 2001, s.129\u2013135). T\u00e4m\u00e4 kanta tarjoaa mahdollisuuden sanoittaa yl\u00f6snousemus ilman fyysist\u00e4 ihmett\u00e4. Jeesus ilmestyi seuraajilleen, he kokivat h\u00e4nen l\u00e4sn\u00e4olonsa, saivat n\u00e4kyj\u00e4. He vakuuttuivat h\u00e4nen yl\u00f6snousemuksestaan, jopa siin\u00e4 m\u00e4\u00e4rin, ett\u00e4 uskoivat h\u00e4nen ruumiillisesti nousseen kuolleista \u2013 tai ainakin evankelistat, jotka siit\u00e4 kirjoittivat. My\u00f6s Paavali kertoo samanlaisesta kokemuksestaan Damaskoksen tiell\u00e4, muutamaa vuotta my\u00f6hemmin (Esim. 1.Kor.15:3\u20138 ja Gal.1:16). Mutta t\u00e4ll\u00f6in ainakin kyseess\u00e4 oli ilmestys, niin kuin Paavalikin asian selv\u00e4sti ilmaisee. Paavali tuntuu pit\u00e4v\u00e4n omaa kokemustaan samanlaisena, kuin Jeesuksen yl\u00f6snousemuksen aikoihin koettuja.<\/p>\n\n\n\n Kolmas selitys on, ett\u00e4 Jeesus virkosi eloon \u201dresuscitation\u201d, joka eroaa yl\u00f6snousemuksesta \u201dresurrection\u201d. T\u00e4m\u00e4 eloon virkoaminen ei saa kannatusta, enk\u00e4 sit\u00e4 t\u00e4ss\u00e4 esit\u00e4.<\/p>\n\n\n\n Jeesuksen yl\u00f6snousemuksesta ollaan pitk\u00e4lle yht\u00e4 mielt\u00e4. T\u00e4ss\u00e4 ajassa helpommin vastaanotettava \u201daineettoman hengen\u201d yl\u00f6snousemus sanoittaa yl\u00f6snousemuksen ilman fyysist\u00e4 ihmett\u00e4. Tosin t\u00e4t\u00e4 voivat ateistikriitikot syytt\u00e4\u00e4 dualismiksi. Totta, n\u00e4in on. Kysymys palautuu siten maailmankuvaan, onko se uskonnollinen vai materialistinen. Tiede ei tutki muuta kuin materiaalista todellisuutta, joten muusta se ei voi tuottaa todisteita. On pakko tehd\u00e4 maailmankuvallinen v\u00e4ite, metafyysinen v\u00e4ite, ett\u00e4 on vain materiaalinen maailma. Ja silloin ollaan skientismin l\u00e4hteill\u00e4.<\/p>\n\n\n\n Ruumiin yl\u00f6snousemus<\/strong><\/p>\n\n\n\n Ruumiin yl\u00f6snousemus ei liity vain Jeesuksen yl\u00f6snousemukseen, vaan my\u00f6s uskoon, ett\u00e4 kaikki uskovat joskus her\u00e4tet\u00e4\u00e4n kuolleista, ruumiilliseen yl\u00f6snousemukseen. N\u00e4in sanoo uskontunnustuskin. Jeesus oli ensimm\u00e4inen ja h\u00e4nt\u00e4 seuraavat joskus kaikki uskovat yl\u00f6snousemukseen (1. Kor.15:20\u201358).<\/p>\n\n\n\n Ruumis ei ole kuitenkaan sama vanha ruumis, vaan yl\u00f6snousemusruumis, joka on taivaallinen, katoamaton, hengellinen, ei maallinen, ajallinen ja katoava ruumis, Paavalin mukaan. T\u00e4st\u00e4 teologit ovat sitten keskustelleet vuosisatoja ja enemm\u00e4nkin, mit\u00e4 t\u00e4m\u00e4 tarkoittaa.<\/p>\n\n\n\n R\u00e4is\u00e4nen k\u00e4sittelee kahta erillist\u00e4 konseptia: lopun aikoina odotetaan maanp\u00e4\u00e4llist\u00e4 valtakuntaa ja lopullista taivasta, jotka n\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t olevan kaksi eri asiaa. H\u00e4n esitt\u00e4\u00e4 n\u00e4iden johtavan kahteen erilaiseen yl\u00f6snousemusodotukseen, joka johti sekaannukseen \u201dlihan yl\u00f6snousemuksesta\u201d. Milleniaalin odotus \u2013 siis maanp\u00e4\u00e4llisen tuhatvuotisen valtakunnan, jota uskollisten oli m\u00e4\u00e4r\u00e4 hallita \u2013 hiipui 400-luvulla, erityisesti Augustinuksen vaikutuksesta (R\u00e4is\u00e4nen (1), 2010, s.98). T\u00e4h\u00e4n my\u00f6s liittyi ajatus ruumiin yl\u00f6snousemuksesta (R\u00e4is\u00e4nen (1), 2010, s.96). Sen sijaan taivasten valtakunta n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 aivan eri asialta, se on aikojen lopulla tapahtuva uskovien yl\u00f6snousemus.<\/p>\n\n\n\n Lihan yl\u00f6snousemus on vaikea uskon kohta, my\u00f6s R\u00e4is\u00e4selle. \u201dLukuisat kristityt tulkitsivat yl\u00f6snousemuksen sielun kuolemattomuuden ajatuksen pohjalta ja hylk\u00e4siv\u00e4t k\u00e4sityksen lihan yl\u00f6snousemuksesta, joka kuitenkin l\u00f6i lopulta l\u00e4pi \u201doikeaoppisessa\u201d teologiassa. Paavalinkin n\u00e4kemykset tuntuvat olevan melko kaukana siit\u00e4, mist\u00e4 tuli kirkon virallinen oppi\u201d, sanoo R\u00e4is\u00e4nen, ja jatkaa: \u201dRuumiillinen yl\u00f6snousemus kuuluu loogisesti konkreettiseen maanp\u00e4\u00e4lliseen valtakuntaan. Sielun kuolemattomuus sen sijaan merkitsee, ett\u00e4 yksil\u00f6 siirtyy kuollessaan suoraan uuteen olomuotoon. Kahden erilaisen k\u00e4sityksen sulautuminen yhteen \u2026 on tuottanut hankalia ajatusrakennelmia\u201d (R\u00e4is\u00e4nen (2), 2011, s.82).<\/p>\n\n\n\n Paruusia, eli Kristuksen paluu liittyy t\u00e4h\u00e4n teemaan kiinte\u00e4sti, ja k\u00e4sittelen sen hyvin lyhyesti. Borg ei usko siihen erillisen\u00e4 tulevaisuuden tapahtumana lainkaan, vaan se on jatkuvaa Kristuksen paluuta eri tavoin, t\u00e4ss\u00e4 ja nyt (Borg & Wright, 2001, s.195\u2013196). My\u00f6s Wright on samoilla linjoilla, \u201dodotettu suuren luokan tapaus aikojen lopulla, onkin tapahtunut pienin askelin keskell\u00e4 t\u00e4t\u00e4 aikaa\u201d (s.203).<\/p>\n\n\n\n P\u00e4\u00e4t\u00e4n siis, ett\u00e4 ristiriitaiset ja vaikeat keskustelut lihan yl\u00f6snousemuksesta voi j\u00e4tt\u00e4\u00e4 pois. Jonkinlainen yl\u00f6snousemus kuuluu kristinuskoon, mutta yksityiskohdat ovat h\u00e4m\u00e4r\u00e4n peitossa, ja sinne ne on ehk\u00e4 hyv\u00e4 j\u00e4tt\u00e4\u00e4kin. Voi yhty\u00e4 Borgin yksinkertaiseen ajatukseen. Mit\u00e4 tapahtuu kuoleman j\u00e4lkeen? \u201dMinulla ei ole hajuakaan siit\u00e4 mit\u00e4 tapahtuu kuoleman j\u00e4lkeen (Borg (3), s.208\u2013209).\u201d<\/p>\n\n\n\n Kun kesken\u00e4\u00e4n erilaiset evankeliumit laitetaan j\u00e4rjestykseen, vanhin teksti on historiallisesti luotettavinta – siis Markus ja Matteus. N\u00e4it\u00e4kin vanhempi on Paavalin kuvaus, joka l\u00f6ytyy ensimm\u00e4isest\u00e4 kirjeest\u00e4 Korinttilaisille jo n. 53 jaa (1.Kor.15).<\/p>\n\n\n\n Tutkimme seuraavaksi, mitk\u00e4 olivat p\u00e4\u00e4si\u00e4isen tapahtumien keskeisimm\u00e4t asiat. Niit\u00e4 olivat Jeesuksen ristiinnaulitseminen, kuolema ja hautaus. Sitten sapatin j\u00e4lkeen ensimm\u00e4iset haudalla k\u00e4ynnit, jolloin yl\u00f6snousemus tuli Jeesuksen seuraajien tietoon. Seuraavaksi alkoi tapahtua Jeesuksen ilmestymisi\u00e4 oppilailleen ja seuraajilleen. Ja viimeisen\u00e4 Jeesus korotettiin tai kirkastettiin, eli h\u00e4n nousi taivaaseen Jumalan luo. <\/p>\n\n\n\n Aloitamme Paavalin kirjoituksista, jotka ovat vanhimmat ja autenttiset, siis h\u00e4nen itsens\u00e4 kirjoittamia. H\u00e4nell\u00e4 1.Kor.15 on ainoa laaja kuvaus yl\u00f6snousemuksesta, mutta lis\u00e4ksi lyhyit\u00e4 viitteit\u00e4, esim. Gal.1:15\u201316, 1.Kor.9:1. Arvoa nostaa viel\u00e4 se, ett\u00e4 Paavalin oli alun perin Kristuksen seuraajien vastustaja.<\/p>\n\n\n\n Paavali esittelee yl\u00f6snousemuksen ja sen todistajat kohdassa 1.Kor.15:1\u201311. H\u00e4n esitt\u00e4\u00e4 evankeliumiksi sen, ett\u00e4<\/p>\n\n\n\n T\u00e4m\u00e4 on mielest\u00e4ni kaikkein painavin todiste evankeliumin puolesta. Paavali vannoo itse kohdanneensa Kristuksen (ilmestyksess\u00e4), sitten h\u00e4n kertoo useista muista, jotka h\u00e4n oli my\u00f6s tavannut, ja heid\u00e4n kokemista Kristuksen ilmestymisist\u00e4.<\/p>\n\n\n\n Jos evankeliumien kirjoittajat eiv\u00e4t olleet tavanneet silminn\u00e4kij\u00f6it\u00e4, Paavali oli varmasti tavannut heit\u00e4. Ja h\u00e4n oli tavallaan itsekin silminn\u00e4kij\u00e4.<\/p>\n\n\n\n Evankeliumit painottavat enemm\u00e4n tyhj\u00e4\u00e4 hautaa yl\u00f6snousemuksen todisteena. Toki ilmestyksi\u00e4kin oli, mutta ne eiv\u00e4t t\u00e4sm\u00e4\u00e4 l\u00e4hellek\u00e4\u00e4n Paavalin kertomaa todistusta. Evankeliumeissa ilmestyksi\u00e4 kokivat ensi sijassa naiset.<\/p>\n\n\n\n Paavali ei mainitse miss\u00e4\u00e4n tyhj\u00e4\u00e4 hautaa. Paavalin saamassa traditiossa ei ollut tietoa tyhj\u00e4st\u00e4 haudasta, h\u00e4nh\u00e4n sanoo, ett\u00e4 \u201dannoin teille tiedoksi t\u00e4m\u00e4n, mink\u00e4 itse olin saanut\u201d(j.3). Paavali ei siis tiennyt mit\u00e4\u00e4n tyhj\u00e4n haudan traditiosta. T\u00e4t\u00e4 ei pysty nyt avaamaan laajemmin, se j\u00e4\u00e4 my\u00f6hemp\u00e4\u00e4n osaan D.<\/p>\n\n\n\n Paavali listaa tarkasti kaikki ilmestyksi\u00e4 saaneet, mutta niiss\u00e4 ei ole ainuttakaan naista. Tuntien Paavalin historian, h\u00e4n arvosti naisia ty\u00f6tovereinaan, siksi on vaikea uskoa, ett\u00e4 Paavali olisi v\u00e4heksynyt naisia yl\u00f6snousemuksen todistajina. T\u00e4h\u00e4n meill\u00e4 ei ole oikein hyv\u00e4\u00e4 vastausta. Emme tied\u00e4, tiesik\u00f6 Paavali naisista mit\u00e4\u00e4n vai ei.<\/p>\n\n\n\n Ent\u00e4 ilmestyminen \u201dyli 500 veljelle\u201d, mihin Paavali siin\u00e4 viittaa? Aejmelaeuksen mukaan (1993, osa 1) t\u00e4m\u00e4 viittasi Helluntaihin, jolloin paljon v\u00e4ke\u00e4 oli paikalla ja tapahtui kummia ja suuri joukko koki piston syd\u00e4mess\u00e4\u00e4n (Apt.2). Mutta Luukas ei voinut esitt\u00e4\u00e4 asiaa niin, koska h\u00e4n oli lukinnut ilmestymiset 40 p\u00e4iv\u00e4\u00e4n ja Helluntai oli vasta sen j\u00e4lkeen. Niinp\u00e4 Luukas esitti Helluntain tapahtumat Pyh\u00e4n Hengen vuodatuksena, ilman Kristuksen ilmestymist\u00e4. Aivan hyvin molemmat olivat voineet olla yht\u00e4 aikaa mahdollisia.<\/p>\n\n\n\n Paavalin mukaan ilmestykset olivat yl\u00f6snousemuksen vahvin todistus. Siksi h\u00e4n mainitsee ne evankeliuminsa yhteydess\u00e4. T\u00e4t\u00e4 esitt\u00e4\u00e4 my\u00f6s Aejmelaeus (2007), kun h\u00e4n nime\u00e4\u00e4 kirjansa luvun yksi \u201dAlkur\u00e4j\u00e4hdykseksi\u201d. T\u00e4ll\u00e4 h\u00e4n viittaa siihen, kuinka pelokkaat ja piiloon paenneet Jeesuksen seuraajat yht\u00e4kki\u00e4 saivat rohkeuden ja vakuuttavat sanat todistaa Kristuksesta, juuri Apt.2:ssa. Kertaalleen pettyneet oppilaat ja uskonsa menett\u00e4neet olivatkin nyt t\u00e4ysin vakuuttuneita ja rohkeita suurenkin joukon edess\u00e4. He olivat kokeneet Kristuksen ilmestyksen ja vakuuttuneet yl\u00f6snousemuksesta.<\/p>\n\n\n\n Paljon j\u00e4\u00e4 viel\u00e4 avoimia kysymyksi\u00e4, joihin paneudumme osassa D, jossa yl\u00f6snousemuksen yksityiskohtiin ja moniin kysymyksiin haetaan mahdollisia vastauksia.<\/p>\n\n\n\n Mutta t\u00e4rkein viesti on l\u00f6ydetty. Se ei ole t\u00e4m\u00e4n vaikeampi l\u00f6yt\u00e4\u00e4. Jeesus Kristus on yl\u00f6snoussut ja uskomalla h\u00e4neen p\u00e4\u00e4see Jumalan lapseksi. Mit\u00e4\u00e4n muuta ei vaadita. <\/p>\n\n\n\n Yl\u00f6snousemuskertomusten eroja<\/strong><\/p>\n\n\n\n Evankeliumien t\u00e4rkeimm\u00e4n osan kohdalla, yl\u00f6snousemuksen kertomuksissa on jo astetta vaikeampia kohtia. Esittelen t\u00e4ss\u00e4 vain muutamia, sill\u00e4 yl\u00f6snousemuksesta tulee osassa D laaja k\u00e4sittely. Muutama esimerkki (esimerkit mukaillen: Aejmelaeus, 1993\u20131996):<\/p>\n\n\n\n Haudalle saapui Sapatin j\u00e4lkeisen\u00e4 sunnuntaiaamuna: 1 nainen (Joh.20:1), 2 naista (Mt.28:1), 3 naista (Mk.16:1) ja yli kolme naista (Lk.24:1,10) evankeliumista riippuen. <\/p>\n\n\n\n Olivatko opetuslapset Galileassa vai Jerusalemissa, kun yl\u00f6snousemus oli tapahtunut? Mk ja Mt viittaavat, ett\u00e4 Galileassa (Mk.14:28,16:7, Mt:28:7,10), Joh ensin Jerusalemissa (Joh.20) ja sitten Galileassa (Joh.21). Ja Luukas Jerusalemissa (Lk.24, Apt.1:1\u201312).<\/p>\n\n\n\n Koskettivatko naiset Jeesusta n\u00e4hdess\u00e4\u00e4n h\u00e4net haudalla?<\/p>\n\n\n\n Jeesus nousi kuolleista ja sit\u00e4 seurasi korotus eli taivaaseen astuminen. Mk ja Mt antavat ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 korotuksen tapahtuneen v\u00e4litt\u00f6m\u00e4sti. Lk esitt\u00e4\u00e4 evankeliumissaan korotuksen tapahtuneen saman vuorokauden aikana, mutta sitten Apt:ssa kestikin 40 vuorokautta ennen kuin t\u00e4m\u00e4 tapahtui. Joh:ssa on erikoinen venytetty korotuksen tapahtuminen, jossa Jeesus kielt\u00e4\u00e4 koskemasta, koska ei ole viel\u00e4 mennyt Is\u00e4n luokse (Joh.20:17). <\/p>\n\n\n\n N\u00e4ist\u00e4 esimerkeist\u00e4 voisi luulla, ett\u00e4 Aejmelaeus p\u00e4\u00e4tyi ep\u00e4ilem\u00e4\u00e4n yl\u00f6snousemusta, mutta h\u00e4n kirjoittaa p\u00e4invastoin, H\u00e4n sanoo kolmannessa osassa, ett\u00e4 h\u00e4nen henkil\u00f6kohtainen uskon vakaumuksensa vahvistui t\u00e4m\u00e4n suuren yl\u00f6snousemus-tutkimuksen j\u00e4lkeen. T\u00e4h\u00e4n palaamme laajasti osassa D.<\/p>\n\n\n\n T\u00e4m\u00e4n luvun toinen t\u00e4rke\u00e4 l\u00e4hde, Pagels esittelee kuusi keskeist\u00e4 teemaa, joissa gnostilaisuus ja \u201doikeaoppinen\u201d kristillisyys poikkeavat toisistaan. Voisi jopa sanoa, ett\u00e4 gnostilaiset ajatukset haastoivat \u201doikeaoppisuutta\u201d ja vaikuttivat siihen aiheuttaen anti-gnostilaisten piirteiden vahvistumista, jopa ehk\u00e4 ylily\u00f6ntej\u00e4.<\/p>\n\n\n\n N\u00e4it\u00e4 teemoja ovat:<\/p>\n\n\n\n N\u00e4m\u00e4 teemat ovat kirjan p\u00e4\u00e4sis\u00e4lt\u00f6, joten esittely j\u00e4\u00e4 hyvin pinnalliseksi. Mutta niiss\u00e4 n\u00e4kyv\u00e4t varhaisen kristillisyyden kiistat, ennen kuin harhaoppi oli kukistettu. Luku 11.4. Kirkkois\u00e4t kuvaa laajemmin kiistoja, joita k\u00e4ytiin oikean opin nimiss\u00e4. Gnostilaisuus oli vain yksi kirkon ulkopuolelle tuomittu harhaoppi. Seuraavaksi kuvaan lyhyesti n\u00e4iden Pagelsin teemojen sis\u00e4ll\u00f6n:<\/p>\n\n\n\n Nousiko Jeesus ruumiillisesti kuolleista?<\/strong> T\u00e4t\u00e4 keskustelua k\u00e4yd\u00e4\u00e4n laajasti nyky\u00e4\u00e4nkin. Monet kristityt tutkijat asettavat sen kyseenalaiseksi. Yl\u00f6snousemus ei ole ep\u00e4ilyn kohteena, vaan ainoastaan tapa, ruumiillinen vai henkinen\/hengellinen yl\u00f6snousemus. T\u00e4t\u00e4 kiistaa k\u00e4viv\u00e4t my\u00f6s \u201doikeaoppiset\u201d, kuten Tertullianus ja Irenaeus vastassaan gnostilaiset kristityt. Asia ei ole lainkaan yksioikoinen. UT:n evankeliumit ovat ristiriitaisia t\u00e4ss\u00e4 kohtaa. Luvussa 9.11. viitattiin t\u00e4h\u00e4n lyhyesti: Koskettivatko naiset Jeesusta n\u00e4hdess\u00e4\u00e4n h\u00e4net haudalla?<\/p>\n\n\n\n Koskettelu ja jopa sy\u00f6minen olivat erityisesti viimeisten evankeliumien esitt\u00e4mi\u00e4, siis Luukkaan ja Johanneksen. Niiss\u00e4 on kuitenkin sis\u00e4isi\u00e4kin ristiriitoja, jotka vaikeuttavat asiaa: Johannes ensin kielt\u00e4\u00e4 koskemasta (Joh.20:17), ja sitten my\u00f6hemmin se onkin mahdollista (Joh.20:19\u201329). Ja sy\u00f6minenkin (Joh.21), mik\u00e4 oli hyvin ristiriitaista, jos Jeesus oli jo kirkastettu, eli mennyt Is\u00e4n luo (Joh.20:17). Luukkaan tarinassa Jeesus on yht\u00e4 aikaa \u201dlihaa ja verta\u201d sek\u00e4 henkiolento, joka voi olla kahdessa paikassa yht\u00e4 aikaa ja kulkea suljettujen ovien l\u00e4pi kuin henki. Sekin on erikoista, ett\u00e4 Jeesusta ei kukaan tuntenut ensin, eik\u00e4 siis ollut saman n\u00e4k\u00f6inen kuin ennen kuolemaansa. N\u00e4it\u00e4 tutkimme tarkemmin osassa D, jossa yl\u00f6snousemus on p\u00e4\u00e4teemana. T\u00e4ss\u00e4 tyydyn toteamaan, ett\u00e4 asia on monimutkainen ja tulkinnan varainen.<\/p>\n\n\n\n Pagels tuo esiin t\u00e4rke\u00e4n kohdan, 1.Kor.15:50, jossa Paavali sanoo, \u201dettei liha ja veri voi saada omakseen Jumalan valtakuntaa<\/em>\u201d, siis kuolevainen ruumis (Pagels, 2006, s. 43). Ja koko luku sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 useita viitteit\u00e4 siihen, ettei Paavali ajatellut yl\u00f6snousemuksen olleen fyysisen ruumiin yl\u00f6snousemus. H\u00e4n esim. liitt\u00e4\u00e4 itsens\u00e4 my\u00f6s Jeesuksen n\u00e4hneisiin, vaikka se oli selv\u00e4sti hengellinen ilmestys, ei fyysinen kohtaaminen (Pagels, 2006, s.42, 1.Kor.15:5\u20138). Paavali ei tee eroa oman ilmestyksen ja muiden ilmestyskokemusten v\u00e4lill\u00e4.<\/p>\n\n\n\n Toinen t\u00e4rke\u00e4 havainto Pagelsilla on se, ett\u00e4 Pietarin aseman korostus oli t\u00e4m\u00e4n teeman keskeisi\u00e4 tavoitteita. Pietarin kuului olla ensimm\u00e4inen yl\u00f6snousseen n\u00e4hnyt ja siksi kiistaton kirkon johtaja. T\u00e4t\u00e4 h\u00e4n kutsuu poliittiseksi tarkoitukseksi ruumiin yl\u00f6snousemisen opille. T\u00e4m\u00e4n korostaminen n\u00e4kyy selv\u00e4sti esim. Lk.24:34 ja Joh.21, joka koko luku on tutkijoiden mukaan ns. kirkollisen redaktorin my\u00f6hempi lis\u00e4ys evankeliumiin. Huomaat itsekin, ett\u00e4 evankeliumi p\u00e4\u00e4ttyy kertaalleen jakeissa Joh.20:30\u201331. Ja eik\u00f6 Magdalan Maria ollut kuitenkin ensimm\u00e4inen, joka kohtasi yl\u00f6snousseen?<\/p>\n\n\n\n N\u00e4ytt\u00e4isi silt\u00e4, ett\u00e4 riidan ytimess\u00e4 oli apostolinen suksessio, ja erityisesti Pietarin arvovalta. Gnostilaiset kristityt eiv\u00e4t hyv\u00e4ksyneet t\u00e4t\u00e4, ja siit\u00e4 johdettua piispojen ylivaltaa, vaan uskoivat jokaisen Hengen saaneen suoraan yhteyteen Jumalaan (Pagels, 2006, s.59). No n\u00e4inh\u00e4n uskovat todella monet t\u00e4n\u00e4kin p\u00e4iv\u00e4n\u00e4. Voiko siis olla niin, ett\u00e4 ruumiin yl\u00f6snousemuksen vaatimus olikin enemm\u00e4n valtapoliittisesti t\u00e4rke\u00e4\u00e4, kuin t\u00e4rke\u00e4 asia itsess\u00e4\u00e4n?<\/p>\n\n\n\n Se ett\u00e4 Nag Hammadin tekstit l\u00f6ytyiv\u00e4t, on eritt\u00e4in arvokasta. Ne antavat poikkeuksellista uutta valoa varhaiseen kristillisyyteen. My\u00f6s R\u00e4is\u00e4sen p\u00e4\u00e4teos (R\u00e4is\u00e4nen, 2010) k\u00e4sittelee laajasti gnostilaisia ajatuksia, k\u00e4ydess\u00e4\u00e4n l\u00e4pi keskeisi\u00e4 uskon teemoja. Muiden kuin yhden teeman tarkempi analyysi t\u00e4ytyy j\u00e4tt\u00e4\u00e4 toisaalle. R\u00e4is\u00e4sen yksi teema on yl\u00f6snousemus (edell\u00e4 k\u00e4sitelty kohta 1 ja R\u00e4is\u00e4nen, 2010, s.113\u2013133). H\u00e4nen mukaansa yl\u00f6snousemus ja kuolemattomuus ovat sekoittuneet k\u00e4sittein\u00e4. Kirkkois\u00e4t Justinus, Irenaeus ja Tertullianus olivat paitsi kovia \u201dlihan yl\u00f6snousemuksen\u201d puolustajia, my\u00f6s innokkaita millenniumin kannattajia. Millennium, tuhatvuotinen valtakunta tarkoitti maanp\u00e4\u00e4llist\u00e4 aikaan ja paikkaan sidottua kristittyjen valtakautta. Siell\u00e4 tietysti fyysinen ruumis olisi ollut v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4t\u00f6n. Mutta ei lopullisessa yl\u00f6snousemuksessa. R\u00e4is\u00e4nen esittelee Paavalin n\u00e4kemyksen perusteellisesti 1.Kor.15:ss\u00e4 ja muualla ja p\u00e4\u00e4tyy siihen, ett\u00e4 varhaisin n\u00e4kemys oli hengellinen yl\u00f6snousemus, ei ruumiillinen. Ja my\u00f6hempi kristillisyys kehittyi kohti ruumiillista eli \u201dlihan yl\u00f6snousemusta\u201d. H\u00e4n k\u00e4sittelee my\u00f6s Paavalin ja Luukkaan n\u00e4kemyseroja ja muistuttaa Luukkaan tekstien my\u00f6h\u00e4isyydest\u00e4. H\u00e4n kuvaa my\u00f6s laajasti useiden gnostilaisten l\u00e4hteiden n\u00e4kemyksi\u00e4, ja valon keskeisyytt\u00e4 ilmestys kokemuksissa.<\/p>\n\n\n\n Ja muistamme n\u00e4m\u00e4 samat edell\u00e4 mainitut kirkkois\u00e4t tuomitsemassa gnostilaiset harhaoppisiksi. T\u00e4h\u00e4n yl\u00f6snousemus-teemaan palaamme osassa D, jossa tulee laaja k\u00e4sittely t\u00e4st\u00e4 keskeisest\u00e4 aiheesta.<\/p>\n\n\n\n Gnostilaisilla oli omia painotuksia, joista jotkut ovat hyvinkin relevantteja ja ovat siksi nousseet nykyhetkess\u00e4kin kiinnostaviksi. Kuten jo aikaisemmin olen todennut, harhaoppi ei v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 ollut sen harhaisempi kuin \u201doikea oppi\u201d, mutta joutui kirkon ja my\u00f6s keisarin vallan kukistamaksi. Moninaisuus olisi ollut kypsempi ja oikeudenmukaisempi ratkaisu, mutta sen ajan maailmassa tapahtunut oli kai ajan hengen mukaista.<\/p>\n\n\n\n Esimerkkej\u00e4 opillisista eroista – tulkintaeroista<\/strong><\/p>\n\n\n\n N\u00e4m\u00e4 eritt\u00e4in keskeiset uskon teemat ovat tulleet esiin. \u2026<\/p>\n\n\n\n Oliko Jeesuksen yl\u00f6snousemus ruumiillinen vai hengellinen? <\/strong>T\u00e4st\u00e4 Paavali antaa 1.Kor:15:ss\u00e4 sen k\u00e4sityksen, ett\u00e4 Jeesuksen yl\u00f6snousemus oli hengellinen ei ruumiillinen. H\u00e4n pit\u00e4\u00e4 omaa kokemustaan Jeesuksen kohtaamisesta \u201dn\u00e4kemisen\u00e4\u201d ja samanlaisena kuin aikaisemmin yl\u00f6snousseen n\u00e4hneet. Luukas taas on Paavalin n\u00e4kemyst\u00e4 vastaan, ja siksi h\u00e4n kirjoittaa Apt. alkuun 40 p\u00e4iv\u00e4n ajan, jolloin Jeesus ilmestyi ja ruumiillisena. N\u00e4in Luukas sulki pois Paavalin n\u00e4yn erilaisena. Luukas meni my\u00f6s evankeliumissaan pitk\u00e4lle esitellen koskettelua ja sy\u00f6mist\u00e4 pyrkien todistelemaan, ett\u00e4 Jeesus oli ruumiillisesti noussut kuolleista. Mutta samalla h\u00e4n loi teksteihins\u00e4 joukon ristiriitoja, jotka tarkalle lukijalle pist\u00e4v\u00e4t silm\u00e4\u00e4n. T\u00e4m\u00e4 oli yksi keskeisi\u00e4 riitoja jo ensimm\u00e4isell\u00e4 ja toisella vuosisadalla ja on sit\u00e4 yh\u00e4 (ks. Luku 10.3.).<\/p>\n\n\n\n N\u00e4ist\u00e4 t\u00e4h\u00e4n kootuista teksteist\u00e4 n\u00e4kee, ett\u00e4 yl\u00f6snousemuksesta, niin Jeesuksen yl\u00f6snousemuksesta, kuin uskovien ruumiin yl\u00f6snousemuksesta on kirjoitettu jo todella paljon. Ne toistavat monia kysymyksi\u00e4, jotka nyt pyrin vet\u00e4m\u00e4\u00e4n yhteen ja tarkentamaan. Mihin voi t\u00e4ss\u00e4 ajassa uskoa kristittyn\u00e4?<\/p>\n\n\n\nLuvussa 5.1. Usko kritiikin j\u00e4lkeen:<\/strong><\/h3>\n\n\n\n
Luvussa 9.9. T\u00e4rkein viesti l\u00f6ydett\u00e4viss\u00e4:<\/h3>\n\n\n\n
\n
Luvussa 9.11: Ristiriitaiset tekstit:<\/h3>\n\n\n\n
\n
Luvussa 10.3. Nag Hammadin tekstit ja gnostilaisuus:<\/h3>\n\n\n\n
\n
\n
Mit\u00e4 t\u00e4m\u00e4 meille sanoo gnostilaisuudesta?<\/h3>\n\n\n\n
Luvussa 10.5. UT:n tulkinnan haasteita:<\/h3>\n\n\n\n
L\u00e4hdeluettelo<\/h3>\n\n\n\n
Aejmelaeus Lars<\/td> Jeesuksen yl\u00f6snousemus osat 1\u20133<\/td> Suomen Eksegeettinen Seura Helsinki, 1993\u20131996<\/td><\/tr> Aejmelaeus Lars<\/td> Kristinuskon Synty \u2013 Johdatus Uuden testamentin taustaan ja sanomaan<\/td> Kirjapaja, Helsinki 2007<\/td><\/tr> Borg Marcus J. (3)<\/td> Kristinuskon Syd\u00e4n – Uudelleen l\u00f6ydetty usko<\/td> Thomas von Martens, Helsinki 2016<\/td><\/tr> Borg Marcus J. & Wright N.T.<\/td> The Meaning of Jesus – Two Visions<\/td> HarperCollins, USA 1999<\/td><\/tr> Kuula Kari<\/td> Kotona Kristinuskossa<\/td> Kirjapaja, Helsinki 2012<\/td><\/tr> Pagels Elaine<\/td> Gnostilaiset evankeliumit<\/td> Art House, Helsinki 2006<\/td><\/tr> R\u00e4is\u00e4nen Heikki (1)<\/td> The Rise of Christian Beliefs<\/td> Forest Press, Minneapolis 2010<\/td><\/tr> R\u00e4is\u00e4nen Heikki (2)<\/td> Mit\u00e4 Varhaiset Kristityt Uskoivat<\/td> WSOY, Helsinki 2011<\/td><\/tr> Wright N.T.<\/td> The Resurrection of The Son of God – Christian origins and the question of God<\/td> SPCK, Great Britain 2003<\/td><\/tr><\/tbody><\/table><\/figure>\n\n\n\n