{"id":1054,"date":"2026-01-30T16:32:21","date_gmt":"2026-01-30T16:32:21","guid":{"rendered":"https:\/\/avaraauskoa.fi\/?page_id=1054"},"modified":"2026-02-16T15:28:19","modified_gmt":"2026-02-16T15:28:19","slug":"14-2-yhteenveto-aikaisemmista-teksteista","status":"publish","type":"page","link":"https:\/\/avaraauskoa.fi\/index.php\/14-2-yhteenveto-aikaisemmista-teksteista\/","title":{"rendered":"14.2. Yhteenveto aikaisemmista teksteist\u00e4"},"content":{"rendered":"\n<h2 class=\"wp-block-heading alasivu\">14.2. Yhteenveto aikaisemmista teksteist\u00e4<\/h2>\n\n\n\n<p class=\"alasivu\">Osassa A otimme vakavissaan kritiikki\u00e4 kristinuskon sis\u00e4lt\u00f6\u00f6n. Jeesuksen yl\u00f6snousemuksen mahdottomuus oli yksi keskeisimpi\u00e4. Siis tieteen aikakaudella katsottuna. Tapahtumahetkell\u00e4 noin 2&nbsp;000 vuotta sitten ei ollut muuta kuin antiikin maailmankuva tarjolla. Kuinka sovittaa n\u00e4m\u00e4 yhteen? Teen t\u00e4ss\u00e4 yhteenvetoa ja rakennan johdonmukaista kuvausta, kuinka kysymyst\u00e4 yl\u00f6snousemuksesta voi t\u00e4ss\u00e4 ajassa pohtia. Yksi keskeinen kysymys tietenkin on, voiko yht\u00e4 aikaa s\u00e4ilytt\u00e4\u00e4 sek\u00e4 luonnonlakien rikkomattomuuden ett\u00e4 yl\u00f6snousemuksen mahdollisuuden.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"alasivu\">Johdanto-luvussa oli koottuna yhteen kaikki n\u00e4iden tutkimusten aikaisemmat tekstit yl\u00f6snousemuksesta. Ryhmittelen niist\u00e4 l\u00f6ytyv\u00e4t ajatukset seuraavasti:<\/p>\n\n\n\n<ol class=\"wp-block-list alasivu\">\n<li>Keskeiset vaihtoehdot yl\u00f6snousemukselle<\/li>\n\n\n\n<li>Historiallisia taustoja vaihtoehdoille<\/li>\n\n\n\n<li>Perustelut vaihtoehdoille ja kritiikki\u00e4<\/li>\n\n\n\n<li>Kyseenalaiset motiivit taustalla<\/li>\n\n\n\n<li>UT:n sis\u00e4lt\u00e4m\u00e4t vaihtoehdot<\/li>\n<\/ol>\n\n\n\n<h3 class=\"wp-block-heading alasivu\">Keskeiset vaihtoehdot yl\u00f6snousemukselle<\/h3>\n\n\n\n<p class=\"alasivu\">Nelj\u00e4st\u00e4 vaihtoehdosta kaksi oli potentiaalisia ratkaisuja. Itse yl\u00f6snousemus on vahvasti perusteltu, ainakin seuraajien usko yl\u00f6snousemukseen on kiistatonta. <\/p>\n\n\n\n<p class=\"alasivu\">Toista vaihtoehtoa eli \u201druumiillista\u201d yl\u00f6snousemusta puoltavat monet perustelut, ja se onkin kirkon virallinen kanta. Seuraajat vakuuttuivat h\u00e4nen yl\u00f6snousemuksestaan, jopa siin\u00e4 m\u00e4\u00e4rin, ett\u00e4 uskoivat h\u00e4nen ruumiillisesti nousseen kuolleista \u2013 tai ainakin evankelistat, jotka siit\u00e4 40-70 vuotta my\u00f6hemmin kirjoittivat. T\u00e4t\u00e4 puoltaa my\u00f6s evankeliumeissa esiintyv\u00e4 vahva tyhj\u00e4n haudan puolustus. T\u00e4ytyih\u00e4n kyseess\u00e4 olla ruumiin yl\u00f6snousemus, kun ruumiskin oli kadonnut haudasta.\u00a0<\/p>\n\n\n\n<p class=\"alasivu\">Toinen kanta on samaa mielt\u00e4 siit\u00e4, ett\u00e4 Jeesus her\u00e4tettiin kuolleista. Mutta ei ruumiillisesti, vaan \u201dh\u00e4n muuttui aineettomaksi hengeksi\u201d. T\u00e4m\u00e4 kanta tarjoaa mahdollisuuden sanoittaa yl\u00f6snousemus ilman fyysist\u00e4 ihmett\u00e4. Jeesus ilmestyi seuraajilleen, he kokivat h\u00e4nen l\u00e4sn\u00e4olonsa, saivat ilmestyksi\u00e4. My\u00f6s Paavali kertoo samanlaisesta kokemuksestaan Damaskoksen tiell\u00e4, muutamaa vuotta my\u00f6hemmin (Esim. 1. Korinttilaiskirje 15:3\u20138 ja Galatalaiskirje 1:16). Mutta t\u00e4ll\u00f6in ainakin kyseess\u00e4 oli ilmestys, niin kuin Paavalikin asian selv\u00e4sti ilmaisee. Paavali pit\u00e4\u00e4 omaa kokemustaan samanlaisena, kuin Jeesuksen yl\u00f6snousemuksen aikoihin koettuja. H\u00e4n sanoo, ett\u00e4 oli n\u00e4hnyt Jeesuksen (1.Kor.9:1).<\/p>\n\n\n\n<p class=\"alasivu\">N\u00e4it\u00e4 kahta vaihtoehtoa pohtiessa on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 huomata, ett\u00e4 kumpikin vaihtoehto pit\u00e4\u00e4 Jeesuksen kuolleista nousemista selv\u00e4n\u00e4. Ainoa ero on, tapahtuiko se ruumiillisena vai hengellisen\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<h3 class=\"wp-block-heading alasivu\">Historiallisia taustoja vaihtoehdoille<\/h3>\n\n\n\n<p class=\"alasivu\">Kristinusko syntyi erityisesti kahden kulttuurin keskell\u00e4. Alkuun se oli juutalainen lahko, \u201dnasaretilaisten\u201d lahko. Jeesus ja kaikki 12 apostolia olivat juutalaisia. Ja juutalaiskristillisyys oli voimakas painotus ja paradigma alkukirkossa. Hellenismi, kreikkalainen kulttuuri oli toinen, jolla oli vaikutus kristillisyyteen. Useissa luvuissa t\u00e4t\u00e4 tutkimussarjaa on tullut esiin, kuinka juutalais- ja hellenistikristillisyys kilpailivat kristillisyydess\u00e4 (ks. esim. luku 9.11.). Edelleen tied\u00e4mme, ett\u00e4 ensimm\u00e4isen vuosisadan loppuun menness\u00e4 kristillisyys oli jo irtaantunut juutalaisuudesta. UT kirjoitettiin jo kokonaan kreikaksi, ei arameaksi, joka oli varhaisten apostolien kieli. Hellenistien keulakuvaksi nousi Paavali, joka my\u00f6s kirjoitti ensimm\u00e4iset UT:n kirjeet. H\u00e4n oli kyll\u00e4 my\u00f6s juutalainen, fariseus taustaltaan, mutta kasvanut kreikankielisell\u00e4 alueella, Tarsoksessa, ja oli Rooman kansalainen syntym\u00e4st\u00e4\u00e4n asti.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"alasivu\">Juutalaisuudessa uskottiin ihmisen kokonaisuuteen, henki ja sielu olivat kaikki yht\u00e4 ruumiin kanssa. Sen sijaan hellenismi oli platonilaisuuden vaikutuksesta ns. dualistinen, ja ruumista pidettiin sielun asuinsijana. Kuolemassa sielu erkaantui ruumiista. Liek\u00f6 sattuma, kun Paavali kirjoitti: \u201d\u2026 niin kauan kuin t\u00e4m\u00e4 ruumis on kotimme, olemme poissa Herran luota\u2026 haluaisimme muuttaa pois ruumiistamme, kotiin Herran luo.\u201d (2.Kor.5:6\u20138).<\/p>\n\n\n\n<p class=\"alasivu\">Ruumiin yl\u00f6snousemus kirjattiin apostoliseen uskontunnustukseen ensimm\u00e4isin\u00e4 vuosisatoina. <a>Silloin ei ollut muuta kuin antiikin maailmankuva tarjolla.<\/a> Yl\u00f6snousemus oli melko normaali uskomus, joku kuollut saattoi siis ihmisten mielest\u00e4 ilmesty\u00e4 uudestaan. T\u00e4m\u00e4 oli totta juutalaisten parissa, esim. Jeesusta veikattiin mm. Johannes Kastajaksi, joka olisi noussut kuolleista. Mutta my\u00f6s hellenistien parissa yl\u00f6snousemus oli tavallinen uskomus, ja mm. keisarit ilman muuta nousivat kuolleista.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"alasivu\">Kulttuurit taustalla tarjosivat siis kaksi erilaista ajattelutapaa vivahteineen, kun varhaiset kristityt pohtivat selityksi\u00e4 kokemilleen tapahtumille.&nbsp;&nbsp; &nbsp;<\/p>\n\n\n\n<h3 class=\"wp-block-heading alasivu\">Perustelut vaihtoehdoille ja kritiikki\u00e4<\/h3>\n\n\n\n<p class=\"alasivu\"><strong>Ruumiin yl\u00f6snousemus voidaan perustella monella argumentilla:<\/strong><\/p>\n\n\n\n<ul class=\"wp-block-list alasivu\">\n<li>Se on varhaisimman uskontunnustuksen sanamuoto: \u201d<em>Min\u00e4 uskon \u2026 ruumiin yl\u00f6snousemisen \u2026<\/em>\u201d<\/li>\n\n\n\n<li>Seuraajat \u2013 ainakin jotkut &#8211; p\u00e4\u00e4tyiv\u00e4t uskomaan Jeesuksen ruumiin yl\u00f6snousemiseen<\/li>\n\n\n\n<li>UT:n evankeliumeissa esiintyy vahva tyhj\u00e4n haudan puolustus. Se n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 olevan t\u00e4rkein yl\u00f6snousemuksen todiste. Samalla se todistaa ruumiin yl\u00f6snousemuksesta, hautahan on tyhj\u00e4.<\/li>\n<\/ul>\n\n\n\n<p class=\"alasivu\"><strong>Kritiikki\u00e4 voisi esitt\u00e4\u00e4 seuraavasti:<\/strong><\/p>\n\n\n\n<ul class=\"wp-block-list alasivu\">\n<li>My\u00f6hemm\u00e4ss\u00e4 Nikean uskontunnustuksessa on ruumiin yl\u00f6snousemus j\u00e4tetty pois: \u201d<em>\u2026<\/em> <em>odotamme kuolleiden yl\u00f6snousemusta \u2026<\/em>\u201d<\/li>\n\n\n\n<li>Olivatko seuraajat todella tyhj\u00e4n haudan innoittamia vai yl\u00f6snousemuksen j\u00e4lkeisten Jeesuksen ilmestymisten vakuuttamina?<\/li>\n\n\n\n<li>Paavali ei tiennyt tyhj\u00e4st\u00e4 haudasta, oliko se vasta my\u00f6hemmin syntynyt ajatus?<\/li>\n\n\n\n<li>Oliko ruumiin yl\u00f6snousemus juutalaiskristillinen painotus?<\/li>\n<\/ul>\n\n\n\n<p class=\"alasivu\"><strong>Hengellinen yl\u00f6snousemus on perusteltavissa n\u00e4in:<\/strong><\/p>\n\n\n\n<ul class=\"wp-block-list alasivu\">\n<li>Paavali n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 olevan hengellisen &#8211; \u201dei liha eik\u00e4 veri\u201d &#8211; ruumiin yl\u00f6snousemuksen kannalla. \u201d<em>H\u00e4n muuttui aineettomaksi hengeksi<\/em>\u201d.<\/li>\n\n\n\n<li>Paavali ei mainitse miss\u00e4\u00e4n tyhj\u00e4\u00e4 hautaa. Paavalin saamassa traditiossa ei ollut tietoa tyhj\u00e4st\u00e4 haudasta. Paavali oli lis\u00e4ksi varhaisin UT:n kirjoittaja, evankeliumit ovat syntyneet n. 20\u201350 vuotta my\u00f6hemmin. Varhaisin tieto siis n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 olevan \u201dhengellisen\u201d yl\u00f6snousemuksen kannalla.<\/li>\n\n\n\n<li>Paavali pit\u00e4\u00e4 omaa kokemustaan Jeesuksen kohtaamisesta \u201dn\u00e4kemisen\u00e4\u201d ja samanlaisena kuin aikaisemmin yl\u00f6snousseen n\u00e4hneet. Ja se oli hengellinen ilmestys, ei fyysinen kohtaaminen.<\/li>\n<\/ul>\n\n\n\n<p class=\"alasivu\"><strong>Kritiikki\u00e4 voisi esitt\u00e4\u00e4 seuraavasti:<\/strong><\/p>\n\n\n\n<ul class=\"wp-block-list alasivu\">\n<li>Miksi sitten evankeliumit pit\u00e4v\u00e4t tyhj\u00e4n haudan todistusta niin t\u00e4rke\u00e4n\u00e4?<\/li>\n\n\n\n<li>Onko t\u00e4m\u00e4 hellenistinen, platonilainen painotus, joka ei kuulu kristillisyyteen?<\/li>\n<\/ul>\n\n\n\n<h3 class=\"wp-block-heading alasivu\">Kyseenalaiset motiivit taustalla<\/h3>\n\n\n\n<p class=\"alasivu\">T\u00e4m\u00e4 kysymys yl\u00f6snousemuksen luonteesta on ollut kiistojen aihe jo aivan alkuaikoina. T\u00e4ss\u00e4 esit\u00e4n hiukan kyseenalaisia motiiveja kiistan todellisista syist\u00e4. Mutta ei pid\u00e4 kuvitella, ett\u00e4 kristinuskon syntyaikojen ihmiset olisivat olleet yht\u00e4\u00e4n parempia kuin ihmiset t\u00e4n\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4. Siksi t\u00e4llaisetkin motiivit ovat voineet vaikuttaa lopputulokseen.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"alasivu\">Toisella vuosisadalla kristillisyydess\u00e4 vaikuttivat gnostilaiset ajatukset, jotka haastoivat \u201doikeaoppisuutta\u201d. T\u00e4m\u00e4 saattoi aiheuttaa anti-gnostilaisten piirteiden vahvistumista, jopa ehk\u00e4 ylily\u00f6ntej\u00e4. Korostettiin liikaa vastakkaisia ajatuksia pes\u00e4eron selvent\u00e4miseksi. Siisp\u00e4 ruumiin yl\u00f6snousemus valittiin oikeaksi opiksi.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"alasivu\">R\u00e4is\u00e4sen mukaan kirkkois\u00e4t Justinus, Irenaeus ja Tertullianus olivat paitsi kovia \u201dlihan yl\u00f6snousemuksen\u201d puolustajia, my\u00f6s innokkaita millenniumin kannattajia. Millennium, tuhatvuotinen valtakunta tarkoitti maanp\u00e4\u00e4llist\u00e4 aikaan ja paikkaan sidottua kristittyjen valtakautta. Siell\u00e4 tietysti fyysinen ruumis olisi ollut v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4t\u00f6n. T\u00e4m\u00e4 Milleniaalin odotus \u2013 siis maanp\u00e4\u00e4llisen tuhatvuotisen valtakunnan, jota uskollisten oli m\u00e4\u00e4r\u00e4 hallita \u2013 hiipui 400-luvulla. Mutta kirkkois\u00e4t ajoivat jo paljon aikaisemmin ruumiin yl\u00f6snousemusta oikeaan oppiin. N\u00e4m\u00e4 samat edell\u00e4 mainitut kirkkois\u00e4t olivat my\u00f6s tuomitsemassa gnostilaiset harhaoppisiksi.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"alasivu\">Yksi t\u00e4rke\u00e4 havainto Pagelsilla on se, ett\u00e4 Pietarin aseman korostus oli yl\u00f6snousemus-teeman keskeisi\u00e4 tavoitteita. Pietarin kuului olla ensimm\u00e4inen yl\u00f6snousseen n\u00e4hnyt ja siksi kiistaton kirkon johtaja. N\u00e4ytt\u00e4isi silt\u00e4, ett\u00e4 riidan ytimess\u00e4 oli apostolinen suksessio, ja erityisesti Pietarin arvovalta. Gnostilaiset kristityt eiv\u00e4t hyv\u00e4ksyneet t\u00e4t\u00e4, ja siit\u00e4 johdettua piispojen ylivaltaa, vaan uskoivat jokaisen Hengen saaneen uskovan suoraan yhteyteen Jumalaan. No n\u00e4inh\u00e4n uskovat todella monet t\u00e4n\u00e4kin p\u00e4iv\u00e4n\u00e4. Voiko siis olla niin, ett\u00e4 ruumiin yl\u00f6snousemuksen vaatimus olikin enemm\u00e4n valtapoliittisesti t\u00e4rke\u00e4\u00e4, kuin t\u00e4rke\u00e4 asia itsess\u00e4\u00e4n?<\/p>\n\n\n\n<h3 class=\"wp-block-heading alasivu\">UT:n sis\u00e4lt\u00e4m\u00e4t vaihtoehdot<\/h3>\n\n\n\n<p class=\"alasivu\">Ruumiin yl\u00f6snousemus ei ole pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n raamatullinen kysymys. Olemme havainneet jo paljon tekij\u00f6it\u00e4, jotka eiv\u00e4t n\u00e4yt\u00e4 liittyneen UT:n kantaan, vaan muihin seikkoihin, kuten kirkkoisiin, opillisiin erimielisyyksiin jne.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"alasivu\">T\u00e4m\u00e4k\u00e4\u00e4n ei suoraan liity UT:n kantaan, kun R\u00e4is\u00e4nen k\u00e4sittelee kahta erillist\u00e4 konseptia: lopun aikoina odotetaan maanp\u00e4\u00e4llist\u00e4 valtakuntaa ja lopullista taivasta, jotka n\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t olevan kaksi eri asiaa. H\u00e4n esitt\u00e4\u00e4 n\u00e4iden johtavan kahteen erilaiseen yl\u00f6snousemusodotukseen, joka johti sekaannukseen \u201dlihan yl\u00f6snousemuksesta\u201d.&nbsp; Milleniaalin odotus, joka mainittiin juuri edell\u00e4, siihen liittyi ajatus ruumiin yl\u00f6snousemuksesta. Sen sijaan taivasten valtakunta n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 aivan eri asialta, se on aikojen lopulla tapahtuva uskovien yl\u00f6snousemus. R\u00e4is\u00e4nen kirjoittaa \u201d<em>Lukuisat kristityt tulkitsivat yl\u00f6snousemuksen sielun kuolemattomuuden ajatuksen pohjalta ja hylk\u00e4siv\u00e4t k\u00e4sityksen lihan yl\u00f6snousemuksesta, joka kuitenkin l\u00f6i lopulta l\u00e4pi \u201doikeaoppisessa\u201d teologiassa. Paavalinkin n\u00e4kemykset tuntuvat olevan melko kaukana siit\u00e4, mist\u00e4 tuli kirkon virallinen oppi<\/em>\u201d, sanoo R\u00e4is\u00e4nen, ja jatkaa: \u201d<em>Ruumiillinen yl\u00f6snousemus kuuluu loogisesti konkreettiseen maanp\u00e4\u00e4lliseen valtakuntaan. Sielun kuolemattomuus sen sijaan merkitsee, ett\u00e4 yksil\u00f6 siirtyy kuollessaan suoraan uuteen olomuotoon. Kahden erilaisen k\u00e4sityksen sulautuminen yhteen \u2026 on tuottanut hankalia ajatusrakennelmia<\/em>\u201d.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"alasivu\">UT ei ole yksiselitteinen t\u00e4m\u00e4n kysymyksen kohdalla. UT:ssa n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 olevan kohtia , jotka puoltavat ruumiin yl\u00f6snousemusta ja my\u00f6s vastakkaista n\u00e4kemyst\u00e4, ett\u00e4 sielu on kuolematon ja siirtyy kuolemassa uuteen olomuotoon.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"alasivu\">UT:n n\u00e4kemyksen tutkimiseksi tulee kesken\u00e4\u00e4n erilaiset evankeliumit laittaa ensin j\u00e4rjestykseen, vanhin teksti on historiallisesti luotettavinta &#8211; siis Markus ja Matteus. N\u00e4it\u00e4kin vanhempi on Paavalin kuvaus \u2013 evankeliumi &#8211; joka l\u00f6ytyy ensimm\u00e4isest\u00e4 kirjeest\u00e4 Korinttilaisille jo n. vuodelta 53 jaa (1.Kor.15).<\/p>\n\n\n\n<p class=\"alasivu\">Aloitamme Paavalin kirjoituksista, jotka ovat vanhimmat ja autenttiset, siis h\u00e4nen itsens\u00e4 kirjoittamia. H\u00e4nell\u00e4 1.Kor.15 on ainoa laaja kuvaus yl\u00f6snousemuksesta, mutta lis\u00e4ksi l\u00f6ytyy lyhyit\u00e4 viitteit\u00e4, esim. Gal.1:15\u201316, 1.Kor.9:1.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"alasivu\">Paavali esittelee yl\u00f6snousemuksen ja sen todistajat kohdassa 1.Kor.15:1\u201311. H\u00e4n esitt\u00e4\u00e4 evankeliumiksi sen, ett\u00e4<\/p>\n\n\n\n<ul class=\"wp-block-list alasivu\">\n<li>\u201d<em>Kristus kuoli\u2026 h\u00e4net haudattiin, h\u00e4net her\u00e4tettiin kuolleista\u2026<\/em><\/li>\n\n\n\n<li><em>ja h\u00e4n ilmestyi Keefakselle (Pietari)\u2026niille 12\u2026<\/em><\/li>\n\n\n\n<li><em>Sen j\u00e4lkeen\u2026samalla kertaa yli 500 veljelle, joista useimmat ovat yh\u00e4 elossa\u2026<\/em><\/li>\n\n\n\n<li><em>ilmestyi Jaakobille ja sitten kaikille apostoleille.<\/em><\/li>\n\n\n\n<li><em>Viimeiseksi kaikista h\u00e4n ilmestyi minullekin\u2026\u201d (j.3\u20138).<\/em><\/li>\n<\/ul>\n\n\n\n<p class=\"alasivu\">T\u00e4m\u00e4 on mielest\u00e4ni kaikkein painavin evankeliumin esitys. Paavali vannoo itse kohdanneensa Kristuksen (ilmestyksess\u00e4), sitten h\u00e4n kertoo useista muista, joita h\u00e4n oli my\u00f6s tavannut, ja heid\u00e4n kokemista Kristuksen ilmestymisist\u00e4. Ilmestykset olivat siis yl\u00f6snousemuksen vahvin todiste.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"alasivu\">Jos evankeliumien kirjoittajat eiv\u00e4t olleet tavanneet silminn\u00e4kij\u00f6it\u00e4, Paavali oli varmasti tavannut heit\u00e4. Ja h\u00e4n oli tavallaan itsekin silminn\u00e4kij\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"alasivu\">Paavali ei mainitse miss\u00e4\u00e4n tyhj\u00e4\u00e4 hautaa, ei t\u00e4ss\u00e4, eik\u00e4 miss\u00e4\u00e4n muissakaan kirjeiss\u00e4\u00e4n. Paavalin saamassa traditiossa ei ollut tietoa tyhj\u00e4st\u00e4 haudasta, h\u00e4nh\u00e4n sanoo, ett\u00e4 \u201d<em>annoin teille tiedoksi t\u00e4m\u00e4n, mink\u00e4 itse olin saanut<\/em>\u201d (j.3). Paavali ei siis tiennyt mit\u00e4\u00e4n tyhj\u00e4st\u00e4 haudasta. On siis ainakin alustavasti perusteltua todeta, ett\u00e4 varhaisin k\u00e4sitys oli Kristuksen hengellinen yl\u00f6snousemus.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"alasivu\">Evankeliumit painottavat enemm\u00e4n tyhj\u00e4\u00e4 hautaa yl\u00f6snousemuksen todisteena. Toki ilmestyksi\u00e4kin oli, mutta ne eiv\u00e4t t\u00e4sm\u00e4\u00e4 l\u00e4hellek\u00e4\u00e4n Paavalin kertomaa todistusta. Evankeliumeissa ilmestyksi\u00e4 kokivat ensi sijassa naiset.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"alasivu\">Jos siis ottaa UT:n evankeliumit t\u00e4rkeimm\u00e4ksi l\u00e4hteeksi t\u00e4m\u00e4n asian ratkaisemisessa, nousee ruumiin yl\u00f6snousemus ratkaisuksi. Tyhj\u00e4 hauta todistaa ennen muuta, ett\u00e4 ruumis on poissa, se on yl\u00f6snoussut.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"alasivu\">T\u00e4t\u00e4 joudumme jatkossa tutkimaan tarkasti. Mit\u00e4 evankeliumit todella sanovat, ja ovatko ne yht\u00e4 luotettavia kuin Paavalin tekstit, jotka ovat 20\u201350 vuotta aikaisemmin kirjoitettu.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"alasivu\">Miksi tyhj\u00e4 hauta oli tullut ensiarvoisen t\u00e4rke\u00e4ksi seikaksi muutamia vuosikymmeni\u00e4 my\u00f6hemmin? Miksi ruumiin yl\u00f6snousemus olikin evankeliumien t\u00e4rkein v\u00e4itt\u00e4m\u00e4 my\u00f6hemmin?<\/p>\n\n\n\n<p class=\"alasivu\">Viel\u00e4 pari t\u00e4rke\u00e4\u00e4 seikkaa: Ruumiin yl\u00f6snousemus ei liity vain Jeesuksen yl\u00f6snousemukseen, vaan my\u00f6s uskoon, ett\u00e4 kaikki uskovat joskus her\u00e4tet\u00e4\u00e4n kuolleista, ruumiilliseen yl\u00f6snousemukseen. Jeesus oli ensimm\u00e4inen ja h\u00e4nt\u00e4 seuraavat joskus kaikki uskovat yl\u00f6snousemukseen (1. Kor.15:20\u201358). Toinen muistutus: Jeesuksen yl\u00f6snousemus on aivan keskeisin teema kristinuskossa. Jos Jeesus ei noussut kuolleista, on seuraajien usko turha, sanoo Paavali (1. Kor.15:17). Niinp\u00e4 asia on ratkaisevan t\u00e4rke\u00e4. Seuraavaksi paneudumme evankeliumien P\u00e4\u00e4si\u00e4isen tapahtumiin ja vertaamme niit\u00e4 Paavalin evankeliumiin.&nbsp;<\/p>\n\n\n\n<h3 class=\"wp-block-heading alasivu\">L\u00e4hdeluettelo<\/h3>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-table alasivu\"><table class=\"has-fixed-layout\"><tbody><tr><td>Pagels Elaine<\/td><td>Gnostilaiset evankeliumit<\/td><td>Art House, Helsinki 2006<\/td><\/tr><tr><td>R\u00e4is\u00e4nen Heikki (1)<\/td><td>The Rise of Christian Beliefs<\/td><td>Forest Press, Minneapolis 2010<\/td><\/tr><tr><td>R\u00e4is\u00e4nen Heikki (2)<\/td><td>Mit\u00e4 Varhaiset Kristityt Uskoivat<\/td><td>WSOY, Helsinki 2011<\/td><\/tr><\/tbody><\/table><\/figure>\n\n\n\n<div class=\"wp-block-buttons alasivu is-layout-flex wp-block-buttons-is-layout-flex\">\n<div class=\"wp-block-button\"><a class=\"wp-block-button__link wp-element-button\" href=\"https:\/\/avaraauskoa.fi\/index.php\/d-ylosnousemus\/\">paluu<\/a><\/div>\n\n\n\n<div class=\"wp-block-button\"><a class=\"wp-block-button__link wp-element-button\" href=\"https:\/\/avaraauskoa.fi\/index.php\/14-3-evankeliumit-suurennuslasin-alla\/\">seuraava<\/a><\/div>\n<\/div>\n\n\n\n<p><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>14.2. Yhteenveto aikaisemmista teksteist\u00e4 Osassa A otimme vakavissaan kritiikki\u00e4 kristinuskon sis\u00e4lt\u00f6\u00f6n. Jeesuksen yl\u00f6snousemuksen mahdottomuus oli yksi keskeisimpi\u00e4. Siis tieteen aikakaudella katsottuna. Tapahtumahetkell\u00e4 noin 2&nbsp;000 vuotta sitten ei ollut muuta kuin antiikin maailmankuva tarjolla. Kuinka sovittaa n\u00e4m\u00e4 yhteen? Teen t\u00e4ss\u00e4 yhteenvetoa ja rakennan johdonmukaista kuvausta, kuinka kysymyst\u00e4 yl\u00f6snousemuksesta voi t\u00e4ss\u00e4 ajassa pohtia. Yksi keskeinen kysymys tietenkin &hellip; <a href=\"https:\/\/avaraauskoa.fi\/index.php\/14-2-yhteenveto-aikaisemmista-teksteista\/\" class=\"more-link\">Jatka artikkeliin <span class=\"screen-reader-text\">14.2. Yhteenveto aikaisemmista teksteist\u00e4<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"parent":0,"menu_order":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"","meta":{"footnotes":""},"class_list":["post-1054","page","type-page","status-publish","hentry"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/avaraauskoa.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/1054","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/avaraauskoa.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/avaraauskoa.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/avaraauskoa.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/avaraauskoa.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1054"}],"version-history":[{"count":5,"href":"https:\/\/avaraauskoa.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/1054\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1102,"href":"https:\/\/avaraauskoa.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/1054\/revisions\/1102"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/avaraauskoa.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1054"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}