Edellinen luku toi esiin j\u00e4nnitteen Paavalin evankeliumin ja UT:n varsinaisten evankeliumien v\u00e4lill\u00e4. Tarkemman kuvan saamiseksi pit\u00e4\u00e4 evankeliumien P\u00e4\u00e4si\u00e4isen tapahtumat tutkia tarkasti. UT:n evankeliumit olivat esill\u00e4 luvussa 9.5., mutta vain hyvin yleisell\u00e4 tasolla. Siell\u00e4 ajoitus kuitenkin tuli esille (ks. my\u00f6s luku 9.4.). Nojaamme siihen, ett\u00e4 Markus oli varhaisin (n. 70 jaa), jota sek\u00e4 Matteus (n. 80 jaa) ett\u00e4 Luukas (n. 90 jaa) k\u00e4yttiv\u00e4t l\u00e4hteen\u00e4\u00e4n. Johannes (n. 100 jaa) oli hyvin erilainen n\u00e4ist\u00e4 muista ns. synoptisista evankeliumeista. Kirjoittajat eiv\u00e4t olleet silminn\u00e4kij\u00f6it\u00e4, kuten luku 9.5. p\u00e4\u00e4tteli. Mutta heill\u00e4 oli erilaisia suullisia traditioita (kuten Q-l\u00e4hde) ja muita l\u00e4hteit\u00e4 k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4\u00e4n.<\/p>\n\n\n\n
Voimme keskitty\u00e4 vain P\u00e4\u00e4si\u00e4isen tapahtumiin, jotka ovat kunkin evankeliumin lopussa. Jokainen evankeliumi t\u00e4ht\u00e4si t\u00e4t\u00e4 kohti ja kertoi t\u00e4rkeimm\u00e4n, eli Jeesuksen ristinkuoleman ja yl\u00f6snousemuksen sek\u00e4 sit\u00e4 seuranneita tapahtumia.<\/p>\n\n\n\n
Markus on varhaisin, siit\u00e4 siis aloitamme. P\u00e4\u00e4si\u00e4isen tapahtumat ovat pitk\u00e4 osa Markusta, jo luvusta 11 alkaen Jeesus on Jerusalemissa, miss\u00e4 kohtalokkaat tapahtumat seuraavat. Luvussa 14 Jeesus vangitaan ja luku 15 kertoo jo Jeesuksen kuulusteluista ja tuomiosta sek\u00e4 ristiinnaulitsemisesta, kuolemasta ja hautaamisesta. N\u00e4ist\u00e4 luvuista otamme korkeintaan joitain yksityiskohtia, jotka liittyv\u00e4t yl\u00f6snousemukseen. Joudumme keskittym\u00e4\u00e4n ns. hautaperikooppiin, eli siihen kun havaitaan, ett\u00e4 hauta on tyhj\u00e4, kun sapatin j\u00e4lkeen sinne Jeesuksen seuraajia menee. (Lainaukset, KR -92, kirkkoraamattu vuodelta 1992).<\/p>\n\n\n\n
T\u00e4st\u00e4 on j\u00e4tetty pois luvun loppu, jakeet 9\u201320, sill\u00e4 se on todettu my\u00f6hemmin lis\u00e4tyksi. Kaksi varhaisinta koodeksia 300-luvulta, Codex Sinaiticus ja Vaticanus, eiv\u00e4t sis\u00e4ll\u00e4 t\u00e4t\u00e4 teksti\u00e4. My\u00f6s useita muita todisteita on olemassa (Aejmelaeus II, 1994, s.13\u201316).<\/p>\n\n\n\n
Varhaisin evankeliumi kertoo n\u00e4in yksinkertaisesti tapahtumat: Naiset (3) meniv\u00e4t haudalle, l\u00f6ysiv\u00e4t sen, huomasivat suuren kiven vieritetyksi pois haudan suulta, ja meniv\u00e4t sis\u00e4\u00e4n. Sis\u00e4ll\u00e4 istuikin nuorukainen, joka sanoi, ettei Jeesus ollut siell\u00e4, sill\u00e4 h\u00e4n oli noussut kuolleista. H\u00e4n k\u00e4ski menn\u00e4 kertomaan opetuslapsille, ett\u00e4 Jeesus menee edell\u00e4 Galileaan, jossa h\u00e4net voi n\u00e4hd\u00e4. Naiset olivat todella j\u00e4rkyttyneit\u00e4, eiv\u00e4tk\u00e4 kertoneet kenellek\u00e4\u00e4n mit\u00e4\u00e4n. Tyhj\u00e4 hauta ei synnytt\u00e4nyt heiss\u00e4 uskoa vaan j\u00e4rkytyksen.<\/p>\n\n\n\n
Galilean oli Jeesus sanonut jo edelt\u00e4kin (Mk.14:28) tapaamispaikaksi yl\u00f6snousemuksen j\u00e4lkeen.<\/p>\n\n\n\n
Toinen kirjoittaja Matteus esitt\u00e4\u00e4 asian n\u00e4in:<\/p>\n\n\n\n
Matteuksella oli Markuksen teksti tiedossa. Silti h\u00e4n kertoo vain kahdesta naisesta matkalla haudalle. H\u00e4n halusi my\u00f6s v\u00e4h\u00e4n lis\u00e4\u00e4 vaikuttavuutta ja maa j\u00e4risi ja enkeli laskeutui naisten n\u00e4hden paikalle ja vieritti kiven pois. Enkeli oli hohtavan valkoinen. Vartijat, jotka Matteus on lis\u00e4nnyt tarinaan pel\u00e4styiv\u00e4t ja py\u00f6rtyiv\u00e4t. Enkeli sanoi aika samoin sanoin, ett\u00e4 Jeesus on noussut kuolleista ja Galileassa h\u00e4net n\u00e4kee.<\/p>\n\n\n\n
Nyt naiset olivat peloissaan, mutta nyt my\u00f6s riemuissaan ja he todella l\u00e4htiv\u00e4t opetuslasten luo. Mutta Jeesus tulikin yht\u00e4kki\u00e4 vastaan ja naiset syleiliv\u00e4t h\u00e4nen jalkojaan. Jeesus toisti saman, jonka enkeli jo sanoi, ett\u00e4 Galileaan piti menn\u00e4, jossa h\u00e4net n\u00e4kee. <\/p>\n\n\n\n
On ilmeist\u00e4, ett\u00e4 Matteus kuorruttaa kertomusta, rikastuttaa sit\u00e4. Suurella pensselill\u00e4 jopa. Eroavaisuudet Markukseen ovat suuret: 1) naiset, 2) enkeli ja kiven vieritys, 3) vartijat, 4) naiset riemuissaan, 5) Jeesus ilmestyy, 6) Jeesuksen jalkojen syleily, 7) Galileaan l\u00e4ht\u00f6 kahteen kertaan.<\/p>\n\n\n\n
Jos vain yhteen asiaan kiinnitt\u00e4\u00e4 huomiota, ensin enkeli sanoo Jeesuksen ilmestyv\u00e4n Galileassa, mutta seuraavassa hetkess\u00e4 t\u00e4m\u00e4 kumoutuu ja Jeesus ilmestyy haudalla naisille.<\/p>\n\n\n\n
Matteus jatkaa kertomustaan viel\u00e4 jakeet 11\u201320. Ongelma vartijoista ratkotaan ja sitten Galileassa Jeesus ilmestyy opetuslapsille ja antaa l\u00e4hetysk\u00e4skyn.<\/p>\n\n\n\n
Luukas oli kolmas evankelista, joka kertoo tapahtumat n\u00e4in:<\/p>\n\n\n\n
J\u00e4lleen oletamme Luukkaalla olleen Markuksen teksti tiedossa, mutta ei Matteuksen. H\u00e4n taas kertoo useamman kuin kolmen naisen vierailleen haudalla (j.10). H\u00e4n seuraa Markuksen kertomusta, kunnes kaksi miest\u00e4 yll\u00e4tt\u00e4en ilmestyi s\u00e4dehtiviss\u00e4 vaatteissa. Miehet viittasivat my\u00f6s Galileaan, mutta sis\u00e4lt\u00f6 oli t\u00e4ysin muuttunut, ei tullut kehotusta menn\u00e4 Galileaan. Sen sijaan muistutus, ett\u00e4 Jeesushan ennusti tapahtuman. Naiset veiv\u00e4t viestin opetuslapsille ja muillekin, mutta he eiv\u00e4t uskoneet naisia. Pietari l\u00e4hti juosten tarkastamaan ja l\u00f6ysi haudan ja pelk\u00e4t k\u00e4\u00e4rinliinat, ja oli ihmeiss\u00e4\u00e4n t\u00e4st\u00e4.<\/p>\n\n\n\n
Eroja Markukseen: 1) naiset, 2) 2 miest\u00e4 yll\u00e4tt\u00e4en, 3) Galilea ei en\u00e4\u00e4 tapaamispaikka, 4) naiset veiv\u00e4t sanan opetuslapsille, 5) Pietarin k\u00e4ynti haudalla, 6) k\u00e4\u00e4rinliinat.<\/p>\n\n\n\n
Taas, jos vain yhteen asiaan kiinnitt\u00e4\u00e4 huomion, nyt ei en\u00e4\u00e4 Galilea olekaan tapaamispaikka, kuten Markus ja Matteus esittiv\u00e4t. Jatkossa k\u00e4y ilmi, ett\u00e4 t\u00e4m\u00e4 on merkitt\u00e4v\u00e4 ero, ja Luukas siirt\u00e4\u00e4 kaikki tapahtumat Jerusalemiin. Haudalla k\u00e4ynti ei n\u00e4yt\u00e4 synnytt\u00e4neen uskoa, ainakaan apostoleissa.<\/p>\n\n\n\n
Luukkaalla riitt\u00e4\u00e4 kerrottavaa jatkotapahtumista runsaasti, Lk.24:12\u201353 sek\u00e4 my\u00f6s Apt.1:1\u201314. Ilmestyksi\u00e4 tapahtui useita, osa jopa ajallisesti p\u00e4\u00e4llekk\u00e4in eri paikoissa: Emmauksen tiell\u00e4 (j.13\u201332), samoihin aikoihin Simonille (Pietarille, j.34) ja edelleen samana iltana yht\u00e4kki\u00e4 ilmestyen pel\u00e4stytt\u00e4en koko h\u00e4nen seuraajajoukkonsa (j.36\u201349). Sitten Jeesus vei heid\u00e4t ulos ja h\u00e4net otettiin yl\u00f6s taivaaseen seuraajien ihastuksen saattelemana.<\/p>\n\n\n\n
Viel\u00e4 on nelj\u00e4s kertomus, Johanneksen. Vaikka Johannes ei pyri lainkaan historiallisuuteen, on t\u00e4m\u00e4 kertomus loppuhuipennus h\u00e4nell\u00e4kin.<\/p>\n\n\n\n
Aejmelaeus esitt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 Johanneksella oli Luukkaan teksti k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4, joista on pitk\u00e4 pohdinta III-osassa Jeesuksen Yl\u00f6snousemus-trilogiaa (Aejmelaeus III, 1996, s.26, laajemmin s.25\u201335). Mahdollisesti my\u00f6s Matteus.<\/p>\n\n\n\n
Nyt on jo runsaasti uusia elementtej\u00e4 kertomuksessa, joita ei Markuksessa ole, eik\u00e4 edes kahdessa muussa. Eroja on runsaasti: 1) Magdalan Maria k\u00e4y yksin haudalla, 2) menem\u00e4tt\u00e4 hautaan sis\u00e4\u00e4n h\u00e4n l\u00e4htee kertomaan asiasta Pietarille, 3) Pietari ja toinen opetuslapsi haudalle, 4) Pietari ensimm\u00e4isen\u00e4 hautaan, 6) n\u00e4kee hikiliinan ja k\u00e4\u00e4rinliinat erikseen, 7) toinen opetuslapsi tulee sis\u00e4\u00e4n ja uskoo heti. 7) Maria tulee toiseen kertaan, 8) itkee Jeesuksen katoamista, 9) Jeesus ilmestyy tuntemattomana (puutarhuri?), 10) vasta puheesta Maria tunnistaa: \u201dMaria\u201d, 11) Jeesus kielt\u00e4\u00e4 koskemasta, koska ei ole mennyt Is\u00e4n luo.<\/p>\n\n\n\n
Yksi kuriositeetti paljastuu, kun Maria k\u00e4\u00e4ntyy 2 kertaa, j.14 ja uudestaan j.16, joka voi johdattaa meid\u00e4t useiden tutkijoiden johtop\u00e4\u00e4t\u00f6kseen, ett\u00e4 Joh. evankeliumi muodostuu kolmesta eri kerrostumasta: l\u00e4hdeteksti(t), evankelistan oma osuus ja ns. kirkollinen redaktori. (Aejmelaeus III, 1996, s.17). Kahta eri l\u00e4hdett\u00e4 on sovitettu k\u00f6mpel\u00f6sti yhteen ja niin Maria k\u00e4\u00e4ntyy samaan suuntaan kahdesti.<\/p>\n\n\n\n
Muuten eroista Markukseen voisi mainita erikoisen Jeesuksen kiellon koskea, t\u00e4m\u00e4h\u00e4n on t\u00e4ysin vastoin Matteuksen ja Luukkaankin kertomusta, joissa kosketeltiin, Luukkaassa paljonkin, Jeesuksen ruumiillisuuden todistamiseksi.<\/p>\n\n\n\n
Johannes jatkaa viel\u00e4 Joh.20:19\u201331 sek\u00e4 koko uuden luvun 21. Huolimatta aikaisemmasta kiellosta koskea saakin h\u00e4neen nyt koskea, kun Jeesus ilmestyy samana iltana opetuslapsilleen lukittujen ovien takaa. Tosin kertomuksessa ei mainita kenenk\u00e4\u00e4n koskeneen h\u00e4neen, ei edes Tuomaan, joka vannoi, ettei usko, ennen kuin saa pist\u00e4\u00e4 sormensa naulanj\u00e4lkiin Jeesuksen k\u00e4siss\u00e4. Evankeliumi p\u00e4\u00e4ttyy selv\u00e4sti jakeeseen 20:30\u201331 \u201dMonia muitakin tunnustekoja Jeesus teki\u2026mutta niist\u00e4 ei ole kerrottu t\u00e4ss\u00e4 kirjassa. T\u00e4m\u00e4 on kirjoitettu siksi, ett\u00e4 te uskoisitte Jeesuksen olevan Kristus, Jumalan Poika\u2026<\/em>\u201d. Kuitenkin kokonainen uusi luku tulee t\u00e4m\u00e4n j\u00e4lkeen, jota pidet\u00e4\u00e4nkin yhten\u00e4 jo mainitun kirkollisen redaktorin lis\u00e4yksen\u00e4. Tapahtumatkin siirtyv\u00e4t Galileaan, mik\u00e4 sin\u00e4ns\u00e4 on historiallisesti todenmukaisempaa, sinneh\u00e4n niin Markus kuin Matteus olivat selv\u00e4sti tapahtumat sijoittaneet.<\/p>\n\n\n\n Nyt kun olemme tutustuneet yl\u00f6snousemuksen nelj\u00e4\u00e4n eri kuvaukseen, on meill\u00e4 joukko kysymyksi\u00e4, joihin ei ole helppo vastata. Ja jos olisimme ottaneet my\u00f6s ristinkuoleman ja hautauksen tekstit eroavaisuuksien m\u00e4\u00e4r\u00e4 olisi entisest\u00e4\u00e4n kasvanut. Muistetaan kuitenkin, etteiv\u00e4t evankelistat pyrkineet historiallisesti tarkkaan kuvaukseen, vaan pyrkiv\u00e4t vakuuttamaan lukijansa Jeesuksen yl\u00f6snousemuksesta sek\u00e4 siit\u00e4, ett\u00e4 usko h\u00e4neen Kristuksena ja Jumalan Poikana on kaikkein t\u00e4rkeint\u00e4.<\/p>\n\n\n\n P\u00e4\u00e4si\u00e4isen tapahtumista ja evankeliumien t\u00e4rkeimm\u00e4st\u00e4 sis\u00e4ll\u00f6st\u00e4 olisi aivan valtavasti kirjoitettavaa, Aejmelaeuskin kirjoitti liki 1 000 sivua Jeesuksen yl\u00f6snousemuksesta trilogiassaan. T\u00e4ss\u00e4 on keskitytt\u00e4v\u00e4 pohdintamme ydinkysymykseen, kumpaa pit\u00e4isi uskottavampana, Paavalin evankeliumin yksityiskohtia vai n\u00e4iden evankelistojen. T\u00e4m\u00e4 rajaus nostaa kaksi teemaa keskeisimmiksi: tyhj\u00e4n haudan todistelun evankeliumeissa ja yl\u00f6snousseen Jeesuksen ruumiillisuuden todistelun. N\u00e4it\u00e4 kahta ei n\u00e4yt\u00e4 Paavalin tekstit esitt\u00e4v\u00e4n:<\/p>\n\n\n\n Edellisess\u00e4 luvussa jo kirjoitin, ett\u00e4 on ainakin alustavasti perusteltua todeta, ett\u00e4 varhaisin k\u00e4sitys oli Kristuksen hengellinen yl\u00f6snousemus. Paavalihan oli varhaisempi, kaikkein varhaisin UT:n tekstien kirjoittaja. T\u00e4h\u00e4n keskitymme seuraavaksi, ja tyhj\u00e4\u00e4n hautaan erityisesti. <\/p>\n\n\n\n <\/p>\n\n\n\n\n
L\u00e4hdeluettelo<\/h3>\n\n\n\n
Aejmelaeus Lars<\/td> Jeesuksen yl\u00f6snousemus osa I <\/td> Suomen Eksegeettinen Seura Helsinki, 1993<\/td><\/tr> Aejmelaeus Lars<\/td> Jeesuksen yl\u00f6snousemus osa II <\/td> Suomen Eksegeettinen Seura Helsinki, 1994<\/td><\/tr> Aejmelaeus Lars<\/td> Jeesuksen yl\u00f6snousemus osa III<\/td> Suomen Eksegeettinen Seura Helsinki, 1996<\/td><\/tr><\/tbody><\/table><\/figure>\n\n\n\n