{"id":1036,"date":"2026-01-29T16:15:15","date_gmt":"2026-01-29T16:15:15","guid":{"rendered":"https:\/\/avaraauskoa.fi\/?page_id=1036"},"modified":"2026-02-16T15:45:09","modified_gmt":"2026-02-16T15:45:09","slug":"14-4-tyhja-hauta-todisteena","status":"publish","type":"page","link":"https:\/\/avaraauskoa.fi\/index.php\/14-4-tyhja-hauta-todisteena\/","title":{"rendered":"14.4. Tyhj\u00e4 hauta todisteena"},"content":{"rendered":"\n<h2 class=\"wp-block-heading alasivu\">14.4. Tyhj\u00e4 hauta todisteena<\/h2>\n\n\n\n<p class=\"alasivu\">Meill\u00e4 on kaksi tutkittavaa asiaa, jotka antavat mahdollisen ratkaisun evankelistojen ja Paavalin v\u00e4liseen j\u00e4nnitteeseen. Tyhj\u00e4 hauta ja Jeesus ruumiillisesti yl\u00f6snousseena. Todetaan heti alkuun, ett\u00e4 Paavali kuoli Roomassa n. 60\u201362 jaa. H\u00e4n ei siis ollut elossa, kun ensimm\u00e4inen evankeliumi n\u00e4ki p\u00e4iv\u00e4n valon n. 70 jaa. Asiasta ei siis voitu k\u00e4yd\u00e4 keskustelua.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"alasivu\">Ennen kuin Paavalin kirjeet tulivat \u201dpyhiksi kirjoituksiksi\u201d, oli my\u00f6s evankeliumit jo kirjoitettu. Pyhiksi ne tulivat vasta 300-luvulla, kun kanonisointiprosessi tuli p\u00e4\u00e4t\u00f6kseen. Kuitenkin luvussa 10.1. kerroin, ett\u00e4 Paavalin kirjeiden kokoelma oli olemassa ja tunnettu ensimm\u00e4isen vuosisadan lopulla. Ei siis ole todenn\u00e4k\u00f6ist\u00e4, ett\u00e4 evankelistat tunsivat hyvin Paavalin tekstej\u00e4. Ja jos tunsivat, ei heill\u00e4 ollut tarvetta kunnioittaa niit\u00e4 pyhin\u00e4, eiv\u00e4th\u00e4n he tehneet sit\u00e4 toistensa teksteillek\u00e4\u00e4n.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"alasivu\">P\u00e4\u00e4ttelemme siis, ett\u00e4 j\u00e4nnite ja ristiriita Paavalin 1.Kor.kirjeen evankeliumitekstin kanssa joko ei ollut tiedossa evankelistoilla tai se ei haitannut, vaikka olisikin ollut. T\u00e4m\u00e4 on ymm\u00e4rrett\u00e4v\u00e4\u00e4, evankelistat eiv\u00e4t tienneet, ett\u00e4 UT-niminen kirjoituskokoelma oli syntyv\u00e4, jotta edes olisivat osanneet pyrki\u00e4 ristiriidattomuuteen. He kirjoittivat omille aikalaisilleen, vastasivat sen hetken haasteisiin ja pyrkiv\u00e4t vakuuttamaan, ett\u00e4 Jeesus on Kristus, maailman Vapahtaja, johon uskominen toisi pelastuksen. &nbsp;<\/p>\n\n\n\n<p class=\"alasivu\">Antiikin kulttuuri ja uskomukset on t\u00e4rke\u00e4 muistaa, kun evankelistoja arvioidaan. Yksi keskeinen ongelma antiikin aikana oli, ett\u00e4 yl\u00f6snoussutta ilman ruumista pidettiin vain haamuna. Toisaalta Rooman keisarit kuoleman j\u00e4lkeen polttohaudattiin ja aina \u201dl\u00f6ytyi ihmisi\u00e4, jotka vannoivat, ett\u00e4 olivat n\u00e4hneet kuolleen keisarin kohoavan taivaaseen\u201d (Aejmelaeus I, 1993, s.64). T\u00e4m\u00e4 todisti heid\u00e4n tulleen jumaliksi. Eri asia oli, ketk\u00e4 siihen uskoivat. N\u00e4ist\u00e4 syist\u00e4 erityisesti Luukkaalla on selv\u00e4sti suuri tarve osoittaa Jeesus \u201dkuolleista palanneena miehen\u00e4\u201d (Aejmelaeus II, 1994, s.285). Korostus ruumiillisesta todellisuudesta oli suurta \u2013 Jeesus oli lihaa ja luita, oli koskettelua, h\u00e4n s\u00f6i kalaa, ja oli siis el\u00e4v\u00e4 ihminen eik\u00e4 aave. Syykin on siis ilmeinen Luukkaalla, torjua pelk\u00e4t \u201daaven\u00e4yt\u201d. (Aejmelaeus II, 1994, s.286, laajemmin s.281\u2013288).<\/p>\n\n\n\n<h3 class=\"wp-block-heading alasivu\"><strong>Evankeliumien historiallisuus?<\/strong><\/h3>\n\n\n\n<p class=\"alasivu\">Kun tied\u00e4mme, ett\u00e4 evankelistat eiv\u00e4t olleet historian kirjoittajia vaan julistajia, pit\u00e4\u00e4 kysy\u00e4, kuinka pitk\u00e4lle voimme luottaa yksityiskohtiin n\u00e4iss\u00e4 teksteiss\u00e4. Kokonaiskuva on varmasti totta, tapahtumat ovat historiallisia. Mutta sitten yksityiskohtana tyhj\u00e4 hauta? Kumpi&nbsp; on todenn\u00e4k\u00f6isempi p\u00e4\u00e4ttely, oliko se: &nbsp;<\/p>\n\n\n\n<ul class=\"wp-block-list alasivu\">\n<li>ett\u00e4 Jeesus on yl\u00f6snoussut, siksi hautakin kai oli tyhj\u00e4 (progressiiviset, esim. Borg, Aejmelaeus)<strong> VAI<\/strong><\/li>\n\n\n\n<li>koska hauta oli tyhj\u00e4, on Jeesus noussut kuolleista (konservatiivit, esim. Wright)<\/li>\n<\/ul>\n\n\n\n<p class=\"alasivu\">Pohtimalla pidemm\u00e4lle evankeliumien luonnetta julistuksena, saamme ehk\u00e4 lis\u00e4\u00e4 painoa toiselle edell\u00e4 mainituista vaihtoehdoista.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"alasivu\">Evankeliumit, niiden jo esitetyt hautaperikoopit (edellinen luku) j\u00e4tt\u00e4v\u00e4t meille joukon kysymyksi\u00e4, joiden selvittely auttaa. Keskityn vain aivan keskeisiin kysymyksiin, joissa j\u00e4nnitteet ja ristiriidat ovat suuria:<\/p>\n\n\n\n<ul class=\"wp-block-list alasivu\">\n<li>Olivatko opetuslapset Galileassa vai Jerusalemissa yl\u00f6snousemuksen tapahduttua?<\/li>\n\n\n\n<li>Ilmestyik\u00f6 Jeesus haudalla vai ei?<\/li>\n\n\n\n<li>Tapahtuiko korotus (taivaaseen astuminen) heti, vai my\u00f6hemmin?<\/li>\n\n\n\n<li>Saiko Jeesukseen koskea vai ei?<\/li>\n<\/ul>\n\n\n\n<h3 class=\"wp-block-heading alasivu\"><strong>Galilea vai Jerusalem<\/strong>?<\/h3>\n\n\n\n<p class=\"alasivu\">Markus ja Matteus sijoittavat opetuslapset Galileaan. Markus jopa kahteen otteeseen (Mk.14:28, 16:7). Aejmelaeuksen mukaan opetuslapset pakenivat Galileaan jo ristiinnaulitsemisen tapahduttua, pelosta joutua itsekin pulaan (Aejmelaeus III, 1996, s.181\u2013188). My\u00f6s Matteus esitt\u00e4\u00e4 Galilean paikkana, jossa Jeesus lupaa ilmesty\u00e4. Ja my\u00f6s ainoa ilmestyminen opetuslapsille (Mt.28:16\u201320) tapahtuukin Galileassa.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"alasivu\">Matteus sitten kuitenkin lis\u00e4\u00e4 omaa tuotantoaan tekstiin. Matt 28:8\u20139, jossa naiset kohtaavat yl\u00f6snousseen jo haudalla on redaktionaalista (siis lis\u00e4tty\u00e4), ei historiallista (Aejmelaeus II, 1994, s.162\u2013171). My\u00f6sk\u00e4\u00e4n Luukkaan mukaan haudalla ei naiset n\u00e4hneet muuta kuin enkeleit\u00e4. N\u00e4in my\u00f6s Markuksessa. Aejmelaeus toistaa useasti, kuinka Matteus sortuu tekstin rikastuttamiseen. Todistelu on laajaa, mutta ei t\u00e4h\u00e4n lyhyeen tekstiin mahdu. T\u00e4m\u00e4 tulee uudestaan esiin, kun pohdimme Jeesuksen ilmestymist\u00e4 haudalla.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"alasivu\">P\u00e4\u00e4t\u00e4mme siis, ett\u00e4 Matteuskin oli Galilean kannalla, jos j\u00e4tet\u00e4\u00e4n huomiotta ylim\u00e4\u00e4r\u00e4iset lis\u00e4ykset, joita h\u00e4n teki ep\u00e4loogisesti ja sekoittaen kertomuksensa.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"alasivu\">Johannes puolestaan on hyvin sekava t\u00e4ss\u00e4 kysymyksess\u00e4 Galilea vs. Jerusalem. Ensin tapahtuu kaikkea Jerusalemissa, niin haudalla kuin suljettujen ovien takana. Mutta sitten yht\u00e4kki\u00e4 hyp\u00e4t\u00e4\u00e4n Galileaan (Joh.21), jossa tapahtuu lis\u00e4\u00e4, erityisesti Pietarin nostaminen tulevan kirkon johtajaksi. T\u00e4m\u00e4n historiallisuus on osin heikolla pohjalla ja kirkollisen redaktorin lis\u00e4\u00e4m\u00e4. Ei kirjoittajalle, eik\u00e4 redaktorille ollut sijaintipaikka olennainen. Aejmelaeus k\u00e4sittelee kyll\u00e4 laajasti, l\u00e4hes 150 sivua Johannesta osassa III.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"alasivu\">Luukas on k\u00e4sittelyss\u00e4 viimeinen siksi, ett\u00e4 siin\u00e4 tulee suurin poikkeama varhaisempiin Markukseen ja Matteukseen verrattuna. H\u00e4n on siirt\u00e4nyt kaiken tapahtumaan Jerusalemissa, eik\u00e4 Galilea ole lainkaan tapahtumapaikkana. T\u00e4m\u00e4 johtuu todenn\u00e4k\u00f6isesti siit\u00e4, ett\u00e4 h\u00e4n venytt\u00e4\u00e4 monia muita asioita niin pitk\u00e4lle pois toisista synoptisista evankeliumeista, ett\u00e4 vain Jerusalem voi toimia n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6n\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"alasivu\">P\u00e4\u00e4ttelemme t\u00e4st\u00e4, ett\u00e4 Galilea on uskottavampi historiallinen tapahtumapaikka Jeesuksen ilmestyksille.<\/p>\n\n\n\n<h3 class=\"wp-block-heading alasivu\"><strong>Ilmestyik\u00f6 Jeesus haudalla vai ei?<\/strong><\/h3>\n\n\n\n<p class=\"alasivu\">Markus ja Luukas eiv\u00e4t t\u00e4llaista kirjoita. Matteus n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 lis\u00e4nneen jostain syyst\u00e4 ristiriitaisen ja sopimattoman tekstin, jossa ensin kumoaa enkelin sanoman, ja sitten Jeesus sanoo samat sanat kuin jo enkeli sanoi, ett\u00e4 Galileassa h\u00e4n ilmestyy.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"alasivu\">Ainoa evankeliumi, jossa Jeesus n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 todella ilmestyv\u00e4n hautaperikoopissa on Johannes, Marian toisella k\u00e4ynnill\u00e4. Aejmelaeus pit\u00e4\u00e4 hyvin mahdollisena, ett\u00e4 t\u00e4m\u00e4 ilmestyskokemus on ollut aito suullisessa traditiossa, ja luonteeltaan visio, johon liittyi my\u00f6s \u00e4\u00e4nen kuuleminen\u00a0 (Aejmelaeus III, 1996, s.77\u201384). Kohtaamisessa Jeesus kielt\u00e4\u00e4 koskemasta, se sopii ilmestyksen luonteeseen, se ei\u00a0 siis ollut ruumiillinen. Miksi t\u00e4m\u00e4 mahdollisesti aito traditio on j\u00e4\u00e4nyt ajallisesti viimeiseen evankeliumiin, on hyv\u00e4 kysymys. Kenties siksi, ett\u00e4 Pietarin piti liikkeen johtajana olla ensimm\u00e4inen ilmestyksen saanut, ei \u201dhullu nainen\u201d (sama, s.81). T\u00e4ll\u00f6in my\u00f6s se on loogista, ettei Paavali tiennyt Magdalan Marian kokemuksesta, se ei ollut tullut esille kunnolla kuin vasta vuosikymmeni\u00e4 my\u00f6hemmin.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"alasivu\">Siis Markus, Luukas ja uskottavasti Matteuskin eiv\u00e4t sano Jeesuksen ilmestyneen haudalla. Vain Johannes antaa Jeesuksen ilmesty\u00e4 Marialle, joka mahdollisesti on jopa aitoa traditiota, mutta kuitenkin ristiriitaisena ehk\u00e4 j\u00e4tetty tietoisesti pois ennen Johannesta. Lopullista tietoa ei ole, t\u00e4m\u00e4 on vain p\u00e4\u00e4ttely\u00e4 ja mahdollisuuksien kartoitusta.<\/p>\n\n\n\n<h3 class=\"wp-block-heading alasivu\"><strong>Tapahtuiko korotus heti, vai my\u00f6hemmin?<\/strong><\/h3>\n\n\n\n<p class=\"alasivu\">Korotuksesta Joh.20:17 tuo asian hyvin esiin: \u201d\u00c4l\u00e4 koske minuun. Min\u00e4 en viel\u00e4 ole noussut Is\u00e4n luo\u201d. Korotus on siis Is\u00e4n luo menoa, taivaaseen astumista.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"alasivu\">Markuksen tekstin tarkastelussa tyhj\u00e4 hauta viittaa yl\u00f6s tempaamiseen (korotukseen), ei yl\u00f6snousemukseen (paluuseen el\u00e4v\u00e4ksi) (Aejmelaeus II, 1994, s.35\u201342). Niinp\u00e4 korotus Markuksen mukaan oli v\u00e4lit\u00f6n, esitt\u00e4\u00e4 Aejmelaeus. T\u00e4m\u00e4kin j\u00e4tt\u00e4\u00e4 uusia kysymyksi\u00e4 ilmaan, kuten mit\u00e4 ruumiille tapahtui.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"alasivu\">Matteus ei mainitse mit\u00e4\u00e4n taivaaseen astumisesta (korotuksesta). Matt.28:16\u201320 on ongelmallinen, se on evankelistan kirjoittama, eik\u00e4 en\u00e4\u00e4 varsinainen ilmestyskertomus, esitt\u00e4\u00e4 Aejmelaeus. <a>Oliko n\u00e4iss\u00e4 jakeissa Herra konkreettisessa hahmossa vai taivaallisena yl\u00e4ilmoista ilmestyneen\u00e4, kumpikin on mahdollista <\/a>(Aejmelaeus II, 1994, s.185). L\u00e4hetysk\u00e4skyn globaali perspektiivi her\u00e4tt\u00e4\u00e4 h\u00e4mmennyst\u00e4, kun UT:ssa muualla n\u00e4kyy pitk\u00e4 prosessi, ennen kuin evankeliumi pakanoille oli mahdollista ja hyv\u00e4ksytty\u00e4. My\u00f6s trinitaarinen kastek\u00e4sky viittaavat tekstin my\u00f6hemp\u00e4\u00e4n, redaktioon, ei traditionaaliseen syntyyn (Aejmelaeus II, 1994, s.186\u2013191). T\u00e4st\u00e4 voisi p\u00e4\u00e4tell\u00e4, ett\u00e4 Jeesuksen ilmestyminen oli taivaallisena, korotuksen j\u00e4lkeen.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"alasivu\">Johanneksessa on er\u00e4\u00e4nlainen venytetty malli korotuksesta. Marian kohtaaminen esitet\u00e4\u00e4n ennen korotusta. Johannes horjuu t\u00e4ss\u00e4, onko se yksi- vai kaksivaiheinen yl\u00f6snousemus ja korotus. Niinp\u00e4 paremman puutteessa tulee malliksi er\u00e4\u00e4nlainen \u201dvenytetyn taivaaseen siirtymisen\u201d malli (Aejmelaeus III, 1996 s. 89\u201392).<\/p>\n\n\n\n<p class=\"alasivu\">N\u00e4iden kolmen evankeliumin n\u00e4kemys n\u00e4ytt\u00e4isi olevan yksivaiheinen korotus, eli yl\u00f6snousemus. Johannes venytt\u00e4\u00e4 sit\u00e4 hieman, mutta vuorokauden-viikon kuluessa tyhj\u00e4st\u00e4 haudasta my\u00f6s korotus on tapahtunut. &nbsp;T\u00e4m\u00e4 vanhempi yl\u00f6snousemusk\u00e4sitys on, ett\u00e4 yl\u00f6snousemus ja korotus ovat yksi ja sama tapahtuma (Aejmelaeus II, 1994 s.297\u2013298).<\/p>\n\n\n\n<p class=\"alasivu\">Luukas poikkeaa t\u00e4st\u00e4 kuitenkin t\u00e4ysin. H\u00e4n esitt\u00e4\u00e4 kaksivaiheisen korotuksen mallin. Apt.1:2\u201310 esitt\u00e4\u00e4, kuinka Jeesus pysyi ruumiissaan 40 p\u00e4iv\u00e4\u00e4 ja opetti, s\u00f6i ja vietti aikaa opetuslasten kanssa, ennen kuin h\u00e4net otettiin yl\u00f6s. Tosin Luukkaan evankeliumissa n\u00e4ytti kaikki tapahtuvan vain yhden p\u00e4iv\u00e4n kuluessa, my\u00f6s yl\u00f6snousemus taivaaseen (Luuk.24:50\u201351).<\/p>\n\n\n\n<p class=\"alasivu\">Luukkaalla oli selv\u00e4sti suurimmat paineet aikalaistensa taholta, ja h\u00e4n joutui rakentamaan monimutkaisen esityksen, joka sitten johti sis\u00e4isiin ristiriitoihin. Koska Luukas korosti ruumiillisuutta, tarvittiin erillinen korotus eli taivaaseen astuminen. H\u00e4nen tekstins\u00e4 ei kest\u00e4 tarkastelua, vaan ristiriidat paljastuvat:<\/p>\n\n\n\n<ul class=\"wp-block-list alasivu\">\n<li>Evankeliumin ja Apt:n aikajana korotuksessa, yksi p\u00e4iv\u00e4 vai 40 p\u00e4iv\u00e4\u00e4?<\/li>\n\n\n\n<li>Ristiriita oliko ruumiillinen vai yl\u00f6snoussut henkiolento: Jeesusta ei tunnistettu, h\u00e4visi hetkess\u00e4 ja ilmaantui hetkess\u00e4, oppilaat kauhistuivat n\u00e4hdess\u00e4\u00e4n ja Jeesus saattoi olla kahdessa paikassa samanaikaisesti. Sitten kuitenkin h\u00e4nt\u00e4 saattoi kosketella ja h\u00e4n s\u00f6i.<\/li>\n\n\n\n<li>Taivaalliseksi olennoksi Jeesus muuttui vasta korotuksen j\u00e4lkeen, 40 vrk:n kuluttua, mik\u00e4 ei ollut tarkka aika, vaan Raamatullinen luku. Ilmestykset tapahtuivat t\u00e4ss\u00e4 aikaikkunassa.<\/li>\n\n\n\n<li>T\u00e4st\u00e4 syyst\u00e4 Paavalin ilmestyskokemus ei voinut Luukkaan mielest\u00e4 olla apostoliuden antava ilmestys. My\u00f6s ilmestyksen \u201dyli 500 veljelle\u201d Luukas j\u00e4tt\u00e4\u00e4 pois, koska se tapahtui helluntaina, luodun aikaikkunan j\u00e4lkeen.<\/li>\n\n\n\n<li>Luukkaan itsens\u00e4 aiheuttama pakko kaksivaiheisesta korotuksesta oli karhunpalvelus kristilliselle uskolle, sille naureskeltiin jo aikalaisten sivistyneist\u00f6n piiriss\u00e4 (Aejmelaeus II, 1994 s.333\u2013336).<\/li>\n\n\n\n<li>Aejmelaeus pit\u00e4\u00e4 Luukkaan kertomusta sellaisena, ettei \u201d siit\u00e4 opi mit\u00e4\u00e4n, mit\u00e4 kerran todella tapahtui\u201d (sama, s.336). Siit\u00e4 tulee kuitenkin\u00a0 sen ajan n\u00e4kemys hyvin esiin, kuinka asioista ajateltiin jo n. 60 vuotta my\u00f6hemmin. Paineet muuttaa kertomus yh\u00e4 paremmaksi oli kova.<\/li>\n<\/ul>\n\n\n\n<h3 class=\"wp-block-heading alasivu\"><strong>Saiko Jeesukseen koskea vai ei?<\/strong><\/h3>\n\n\n\n<p class=\"alasivu\">Varhaisin evankeliumi Markus ei esit\u00e4 koskettelua. Matteus lis\u00e4si omaa tuotantoaan tekstiin, Matt 28:8\u20139, jossa naiset kohtaavat yl\u00f6snousseen jo haudalla ja syleilev\u00e4t Jeesuksen jalkoja. Sit\u00e4 on pidetty redaktionaalisena (siis lis\u00e4tty\u00e4), ei historiallisena (Aejmelaeus II, 1994, s.162\u2013171).<\/p>\n\n\n\n<p class=\"alasivu\">Luukkaan tekstiss\u00e4 ei haudalla Jeesusta kohdata. Mutta my\u00f6hemmin tulee useita tapahtumia, joissa Jeesus ilmestyy ja k\u00e4ytt\u00e4ytyy kuin el\u00e4v\u00e4ksi palannut mies. Ensin on Emmauksen tien kertomus, ja erillinen Pietarille ilmestyminen, sitten seuraajilleen yht\u00e4kki\u00e4 ilmestyminen, jossa my\u00f6s kehottaa koskettamaan (Luuk.24:39), ja jopa sy\u00f6 (j.43). Sitten Jeesus otettiin taivaaseen. Apt.1 lis\u00e4\u00e4 viel\u00e4 useita n\u00e4ytt\u00e4ytymisi\u00e4 todisteeksi h\u00e4nen \u201dolevan elossa\u201d (Apt.1:3) ja my\u00f6s aterioi opetuslasten kanssa.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"alasivu\">Johannes on monimutkaisin t\u00e4ss\u00e4 kysymyksess\u00e4. Ensin haudalla Jeesus kielt\u00e4\u00e4 Mariaa koskemasta, koska ei ole mennyt viel\u00e4 Is\u00e4n luo. Sitten samana iltana Jeesus ilmestyi opetuslapsille, ilmestyen lukittujen ovien l\u00e4pi. Jeesus n\u00e4ytti k\u00e4tens\u00e4 ja kylkens\u00e4 siis ristiinnaulitsemisen j\u00e4ljet, joka viittaa ruumiilliseen olemukseen. Kukaan ei koske h\u00e4neen.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"alasivu\">Viikon kuluttua Jeesus ilmestyy taas suljettujen ovien l\u00e4pi ja tarjoaa Tuomakselle mahdollisuutta koskea kylke\u00e4, jossa oli ristiinnaulitsemisen j\u00e4lki. Tuomas ei tekstin mukaan koske, vaan uskoo jo n\u00e4hty\u00e4\u00e4n. Jeesus erikseen sanoo autuaaksi niit\u00e4, jotka uskovat, vaikka eiv\u00e4t n\u00e4e, mik\u00e4 selv\u00e4sti on suunnattu meille kaikille t\u00e4m\u00e4n tapahtuman j\u00e4lkeen. Ja viel\u00e4 luvun lopussa sanotaan, ett\u00e4 t\u00e4m\u00e4 on kirjoitettu, jotta uskoisitte Jeesuksen olevan Kristus.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"alasivu\">Jos yritt\u00e4\u00e4 tehd\u00e4 selkoa n\u00e4ist\u00e4 ristiriitaisista teksteist\u00e4, seuraavia havaintoja voi tehd\u00e4:<\/p>\n\n\n\n<ol class=\"wp-block-list alasivu\">\n<li>Tapahtunutta koskettelua on vain Matteuksessa ep\u00e4selv\u00e4ss\u00e4 ja ristiriitaisessa kohdassa, jossa naiset syleiliv\u00e4t Jeesuksen jalkoja. Muissa Jeesus tarjoutuu kosketettavaksi, mutta teksteiss\u00e4 ei mainita niin tapahtuneen. Siksi on arveltu, ett\u00e4 Johanneksessa ollut kielto \u201d\u00e4l\u00e4 koske\u201d oli moite Matteuksen tekstiin.<\/li>\n\n\n\n<li>Ilmestyksiss\u00e4 on yksi iso kysymys: tapahtuivatko ne ennen vai j\u00e4lkeen korotuksen? Ennen korotusta olisi kyseess\u00e4 ruumiillinen ilmestyminen ja taas korotuksen j\u00e4lkeen taivaallinen ja ei-ruumiillinen. Suuri ongelma ja ep\u00e4loogisuus on kuitenkin siin\u00e4, ett\u00e4 ilmestymiset sis\u00e4lt\u00e4v\u00e4t sek\u00e4 ruumiillisuuden ett\u00e4 taivaallisen olennon piirteit\u00e4.<\/li>\n<\/ol>\n\n\n\n<ul class=\"wp-block-list alasivu\">\n<li>Markus on selke\u00e4, ei ilmestymisi\u00e4, vain tyhj\u00e4 hauta.<\/li>\n\n\n\n<li>Matteuksella on ep\u00e4selv\u00e4 ja ristiriitainen esitys naisten ja Jeesuksen kohtaamisesta, sek\u00e4 opetuslasten ja taivaallisen Jeesuksen kohtaaminen (korotuksen j\u00e4lkeinen). Matteus siis melko selv\u00e4, jos poistaa tuon ep\u00e4selv\u00e4n kohdan.<\/li>\n\n\n\n<li>Johanneksen tekstiss\u00e4 Jeesuksen ja Marian kohtaaminen haudalla oli ei-ruumiillinen ja siin\u00e4 koskettelu selv\u00e4sti kiellettiin. Se oli kuitenkin ennen korotusta.<\/li>\n\n\n\n<li>Johannes kuitenkin sotkee muihin kohtaamisiin sek\u00e4 ruumiillisia ett\u00e4 taivaallisia piirteit\u00e4: Jeesus kulkee suljettujen ovien l\u00e4pi, mutta esittelee my\u00f6s k\u00e4si\u00e4\u00e4n ja kylki\u00e4\u00e4n.<\/li>\n\n\n\n<li>Joh.21 on my\u00f6hemmin lis\u00e4tty kirkollisen redaktorin teksti, jossa kolmas kerta, kun Jeesus ilmestyi. Jeesus ei ole tunnistettavissa, h\u00e4n antaa opetuslapsille ruokaa. T\u00e4ss\u00e4kin Jeesuksessa on sek\u00e4 ruumiillisia ett\u00e4 taivaallisia piirteit\u00e4.<\/li>\n\n\n\n<li>Luukas my\u00f6s sotkee kaikkiin ilmestyksiin sek\u00e4 ruumiillisia ett\u00e4 taivaallisia piirteit\u00e4. Emmauksen tiell\u00e4 eiv\u00e4t kaksi opetuslasta tunnista Jeesusta, ennen kuin Jeesus mursi leip\u00e4\u00e4. Sitten Jeesus katosi. Ja mahdollisesti samaan aikaan h\u00e4n oli ilmestynyt my\u00f6s Pietarille toisaalla. Sitten Jeesus ilmestyy yht\u00e4kki\u00e4 kuin aave, pel\u00e4stytt\u00e4en opetuslapset. H\u00e4n n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 k\u00e4si\u00e4\u00e4n ja kylke\u00e4\u00e4n ja my\u00f6s sy\u00f6. Sy\u00f6minen oli paras todiste siit\u00e4, ettei kyseess\u00e4 ollut aave.<\/li>\n<\/ul>\n\n\n\n<p class=\"alasivu\">Joudumme toteamaan, etteiv\u00e4t evankeliumit ole johdonmukaisia kesken\u00e4\u00e4n eiv\u00e4tk\u00e4 edes sis\u00e4isesti. Jos j\u00e4tt\u00e4\u00e4 Luukkaan liian pitk\u00e4lle viedyn todistelun pois sek\u00e4 Johanneksen kirkollisen redaktorin lis\u00e4yksen (Joh.21), saadaan kuva v\u00e4h\u00e4n selke\u00e4mm\u00e4ksi.<\/p>\n\n\n\n<ul class=\"wp-block-list alasivu\">\n<li>Koskettelu ei kuulunut ilmestyksiin<\/li>\n\n\n\n<li>Sy\u00f6minen ei my\u00f6sk\u00e4\u00e4n kuulunut ilmestyksiin<\/li>\n\n\n\n<li>Taivaallinen ja ei-ruumiillinen ilmestyminen on parempi selitys tapahtumille<\/li>\n\n\n\n<li>J\u00e4\u00e4 kuitenkin kysymys siit\u00e4, kuinka Jeesus n\u00e4ytti ilmestyv\u00e4n ristiinnaulitun merkit \u201druumiissaan\u201d, eik\u00e4 ollut \u201dhengellinen ruumis\u201d?<\/li>\n<\/ul>\n\n\n\n<ul class=\"wp-block-list alasivu\">\n<li><\/li>\n<\/ul>\n\n\n\n<p class=\"alasivu\"><strong>Evankeliumien esitykset <\/strong>eiv\u00e4t pyrkineet historialliseen esitykseen. Heill\u00e4 oli eri tavoite: esitt\u00e4\u00e4 uskoa synnytt\u00e4v\u00e4 todistus Jeesuksen yl\u00f6snousemuksesta aikalaisilleen. He vastasivat oman aikansa nousseisiin vastav\u00e4itteisiin, kuten ett\u00e4 kyseess\u00e4 oli aave, eik\u00e4 oikeaa yl\u00f6snousemusta ollut tapahtunut. Rikastaessaan tapahtumia evankelistat kuitenkin synnyttiv\u00e4t niin moni-ilmeisen kokonaisuuden, ett\u00e4 historiallista tarkkaa tapahtumien kulkua ei saa en\u00e4\u00e4 selville. Yleiskuva on kuitenkin selv\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"alasivu\">Tyhj\u00e4 hauta j\u00e4\u00e4 heikosti todistetuksi. Hautaperikoopin tekstit (edell. luku) olivat hyvin ristiriitaiset. Naiset eiv\u00e4t t\u00e4sm\u00e4nneet, opetuslapset eiv\u00e4t todenn\u00e4k\u00f6isesti edes olleet Jerusalemissa, kuinka olisivat voineet k\u00e4yd\u00e4 haudalla. Ilmestykset haudalla ovat ep\u00e4selvi\u00e4. Ainoa varhaisimman tradition \u2013 siis historiallinen &#8211; ilmestyminen saattoi olla Johanneksen esitt\u00e4m\u00e4 Jeesuksen ja Marian kohtaaminen.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"alasivu\">T\u00e4m\u00e4 kohtaaminen j\u00e4i mahdollisesti t\u00e4rke\u00e4mm\u00e4n todistelun jalkoihin, sen ett\u00e4 Pietarin piti yhteis\u00f6n johtajana olla ensimm\u00e4inen yl\u00f6snousemuksen todistaja. Siksi my\u00f6sk\u00e4\u00e4n Paavali ei ollut kuullut tyhj\u00e4st\u00e4 haudasta mit\u00e4\u00e4n. Silti on mahdollista, ett\u00e4 tyhj\u00e4 hauta todella oli n\u00e4hty ja sit\u00e4 ihmetelty, niin kuin useampi evankelista siit\u00e4 todisti. Uskoa se ei n\u00e4ytt\u00e4nyt synnytt\u00e4v\u00e4n, ihmettely\u00e4 kyll\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"alasivu\">N\u00e4in ollen taivumme enemm\u00e4n sille kannalle, <strong>ett\u00e4 Jeesus on yl\u00f6snoussut, siksi hautakin kai oli tyhj\u00e4. <\/strong>Jeesuksen ilmestymiset saattoivat olla taivaallisia, korotuksen j\u00e4lkeen tapahtuneita. Ruumiilliset ilmestykset olivat hyvin ristiriitaisia ja sekoittuneita taivaallisten ilmestysten piirteisiin. Ja ne olivat p\u00e4\u00e4osin Luukkaan liian pitk\u00e4lle viedyn tapahtumien rikastuttamisen tulosta.<\/p>\n\n\n\n<h3 class=\"wp-block-heading alasivu\"><strong>L\u00e4hdeluettelo<\/strong><\/h3>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-table alasivu\"><table class=\"has-fixed-layout\"><tbody><tr><td>Aejmelaeus Lars<\/td><td>Jeesuksen yl\u00f6snousemus osa I<\/td><td>Suomen Eksegeettinen Seura Helsinki, 1993<\/td><\/tr><tr><td>Aejmelaeus Lars<\/td><td>Jeesuksen yl\u00f6snousemus osa II<\/td><td>Suomen Eksegeettinen Seura Helsinki, 1994<\/td><\/tr><tr><td>Aejmelaeus Lars&nbsp;<strong> <\/strong><\/td><td>Jeesuksen yl\u00f6snousemus osa III<\/td><td>Suomen Eksegeettinen Seura Helsinki, 1996<\/td><\/tr><\/tbody><\/table><\/figure>\n\n\n\n<div class=\"wp-block-buttons alasivu is-layout-flex wp-block-buttons-is-layout-flex\">\n<div class=\"wp-block-button\"><a class=\"wp-block-button__link wp-element-button\" href=\"https:\/\/avaraauskoa.fi\/index.php\/d-ylosnousemus\/\">paluu<\/a><\/div>\n\n\n\n<div class=\"wp-block-button\"><a class=\"wp-block-button__link wp-element-button\" href=\"https:\/\/avaraauskoa.fi\/index.php\/14-5-paavalin-todistus\/\">seuraava<\/a><\/div>\n<\/div>\n\n\n\n<p><\/p>\n\n\n\n<p class=\"alasivu\"><\/p>\n\n\n\n<p><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>14.4. Tyhj\u00e4 hauta todisteena Meill\u00e4 on kaksi tutkittavaa asiaa, jotka antavat mahdollisen ratkaisun evankelistojen ja Paavalin v\u00e4liseen j\u00e4nnitteeseen. Tyhj\u00e4 hauta ja Jeesus ruumiillisesti yl\u00f6snousseena. Todetaan heti alkuun, ett\u00e4 Paavali kuoli Roomassa n. 60\u201362 jaa. H\u00e4n ei siis ollut elossa, kun ensimm\u00e4inen evankeliumi n\u00e4ki p\u00e4iv\u00e4n valon n. 70 jaa. Asiasta ei siis voitu k\u00e4yd\u00e4 keskustelua. Ennen &hellip; <a href=\"https:\/\/avaraauskoa.fi\/index.php\/14-4-tyhja-hauta-todisteena\/\" class=\"more-link\">Jatka artikkeliin <span class=\"screen-reader-text\">14.4. Tyhj\u00e4 hauta todisteena<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"parent":0,"menu_order":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"","meta":{"footnotes":""},"class_list":["post-1036","page","type-page","status-publish","hentry"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/avaraauskoa.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/1036","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/avaraauskoa.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/avaraauskoa.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/avaraauskoa.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/avaraauskoa.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1036"}],"version-history":[{"count":6,"href":"https:\/\/avaraauskoa.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/1036\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1110,"href":"https:\/\/avaraauskoa.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/1036\/revisions\/1110"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/avaraauskoa.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1036"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}