Pohdintamme ydinkysymys oli, kumpaa pit\u00e4isi uskottavampana, Paavalin evankeliumin yksityiskohtia vai UT:n evankelistojen. T\u00e4m\u00e4 rajaus nosti kaksi teemaa keskeisimmiksi: tyhj\u00e4n haudan ja yl\u00f6snousseen Jeesuksen ruumiillisuuden todistelun. N\u00e4it\u00e4 kahta eiv\u00e4t Paavalin tekstit n\u00e4yt\u00e4 esitt\u00e4v\u00e4n:<\/p>\n\n\n\n
Edelliset luvut keskittyiv\u00e4t UT:n nelj\u00e4\u00e4n evankeliumiin ja v\u00e4h\u00e4n Apostolien tekoihinkin. Nyt paneudumme Paavalin tekstiin 1.Kor.15:1\u201358. Se on kirjoitettu n. v. 53 jaa, Efesossa, jossa Paavali on sanellut tekstin. T\u00e4m\u00e4 on siis l\u00e4hes 20 vuotta varhaisempi kuin ensimm\u00e4inenk\u00e4\u00e4n evankeliumi. Lis\u00e4ksi painoarvoa nostaa se, ett\u00e4 t\u00e4m\u00e4 teksti on autenttinen, tunnetun henkil\u00f6n kirjoittama tai sanelema, kun evankeliumien kirjoittajat eiv\u00e4t ole tiedossa. <\/p>\n\n\n\n
H\u00e4nell\u00e4 1.Kor.15 on ainoa laaja kuvaus yl\u00f6snousemuksesta, mutta lis\u00e4ksi l\u00f6ytyy lyhyit\u00e4 viitteit\u00e4, esim. Gal.1:12,15\u201316, 1.Kor.9:1. Tekstin arvoa nostaa viel\u00e4 se, ett\u00e4 Paavali oli alun perin Kristuksen seuraajien vastustaja. H\u00e4n ei ollut mill\u00e4\u00e4n tavalla herkk\u00e4 uskomaan, vaan raju muutos h\u00e4nen ajattelussaan on t\u00e4ytynyt synty\u00e4 rajun kokemuksen tuloksena. T\u00e4st\u00e4 Apt. kertoo kolmeen kertaan (esim. Apt.9:1\u201318).<\/p>\n\n\n\n
Paavali esittelee yl\u00f6snousemuksen ja sen todistajat kohdassa 1.Kor.15:1\u201311<\/strong>. H\u00e4n esitt\u00e4\u00e4 evankeliumiksi sen, ett\u00e4<\/p>\n\n\n\n Paavali vannoo itse kohdanneensa Kristuksen (ilmestyksess\u00e4), sitten h\u00e4n kertoo useista muista, monet viel\u00e4 hengiss\u00e4, ja heid\u00e4n kokemista Kristuksen ilmestymisist\u00e4. Jos evankeliumien kirjoittajat eiv\u00e4t olleet tavanneet silminn\u00e4kij\u00f6it\u00e4, Paavali oli varmasti tavannut heit\u00e4. Ja h\u00e4n oli tavallaan itsekin silminn\u00e4kij\u00e4.<\/p>\n\n\n\n T\u00e4st\u00e4 tekstist\u00e4 n\u00e4kee, ett\u00e4 Paavali nostaa ilmestykset evankeliumin ytimeen, ei tyhj\u00e4\u00e4 hautaa. Paavali oli itse \u201dn\u00e4hnyt Jeesuksen<\/em>\u201d (1.Kor.9:1), joten h\u00e4n tiesi mit\u00e4 ilmestys tarkoitti. H\u00e4net se sai muuttamaan 180 astetta el\u00e4m\u00e4ns\u00e4 suuntaa vainoojasta yl\u00f6snousemuksen todistajaksi. Millainen tuo ilmestys oli, sit\u00e4 Paavali ei tarkemmin kerro, Mutta h\u00e4n n\u00e4ki jotain ja ehk\u00e4 my\u00f6s kuuli \u00e4\u00e4nen. Se oli kuitenkin yht\u00e4 kuin n\u00e4hd\u00e4 yl\u00f6snoussut Jeesus, h\u00e4n itse todistaa.<\/p>\n\n\n\n Paavali pit\u00e4\u00e4 kaikkien ilmestyksi\u00e4 samanlaisina kuin omaansa, mik\u00e4 viittaa siihen, ett\u00e4 kokemukset eiv\u00e4t olleet ruumiillisia, vaan hengellisi\u00e4, taivaallisia, ei-ruumiillisia.<\/p>\n\n\n\n Paavalin teksti on jatkossa monimutkaista ja tutkijat ovat erimielisi\u00e4 monessa kohtaa. Kuitenkin heti alkuun Paavali puolustaa tekstiss\u00e4\u00e4n, ett\u00e4 Jeesuksen yl\u00f6snousemus on tapahtunut ja siten my\u00f6s kuolleiden yl\u00f6snousemus tulee tapahtumaan. Sen kielt\u00e4jille Paavali toteaa, ettei sitten Kristuskaan ole noussut kuolleista, ja kaikki on turhaa, usko vailla pohjaa ja kaikki syntiens\u00e4 vallassa. T\u00e4ss\u00e4 tulee selv\u00e4ksi, ett\u00e4 Kristuksen yl\u00f6snousemus ja uskovien yl\u00f6snousemus ovat sidoksissa toisiinsa ja samanlaisia.<\/p>\n\n\n\n On kaksi eri tulkintaa, mit\u00e4 Paavalin vastustajat, siis yl\u00f6snousemuksen kiist\u00e4j\u00e4t olivat tarkoittaneet. Toinen on, ett\u00e4 he olisivat pelk\u00e4n sielun yl\u00f6snousemuksen kannalla, ja toinen ett\u00e4 kaikki ihmispersoonan jatkoel\u00e4m\u00e4n kielt\u00e4minen olisi ollut vastustajien kantana. Tied\u00e4n, ett\u00e4 Aejmelaeus kannattaa ensimm\u00e4ist\u00e4, itse kallistun j\u00e4lkimm\u00e4isen puolelle. Siis, ett\u00e4 vastustajien kanta oli \u2013 ei lainkaan iankaikkista el\u00e4m\u00e4\u00e4. Tekstin jatko esitt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 jos vastustajat olisivat oikeassa, kaikki poisnukkuneetkin ovat joutuneet perikatoon (j.18). Mielest\u00e4ni t\u00e4ss\u00e4 on aika selv\u00e4sti koko yl\u00f6snousemus kiistetty. N\u00e4in mahdollisuus, ett\u00e4 yl\u00f6snousemus olisi sielun yl\u00f6snousemus j\u00e4\u00e4 edelleen mahdolliseksi, ruumiin yl\u00f6snousemuksen vaihtoehdoksi.<\/p>\n\n\n\n Jakeesta 35 alkaa sitten Paavalin esitys, millainen ruumis kuolleilla on, kun heid\u00e4t her\u00e4tet\u00e4\u00e4n? Vertaus on vaikea tulkita, mutta n\u00e4ytt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 Paavali sanoo, ett\u00e4 yht\u00e4 v\u00e4h\u00e4n kuin siemenell\u00e4 ja siit\u00e4 tuleva kasvilla on yhteist\u00e4, yht\u00e4 v\u00e4h\u00e4n on yht\u00e4l\u00e4isyytt\u00e4 maallisella ja taivaallisella ruumiilla. Ihmisen siemen, vai uskaltaako sanoa sielu, siirtyy yl\u00f6snousemusruumiiseen.<\/p>\n\n\n\n Paavali esitt\u00e4\u00e4 joukon vertailuja, jotka kuvaavat eroa:<\/p>\n\n\n\n Sitten h\u00e4n sanoo: \u201dettei liha ja veri voi saada omakseen Jumalan valtakuntaa<\/em>\u201d (j.50).<\/p>\n\n\n\n Lopuksi Paavali toistaa jo aikaisemminkin kirjoittamansa n\u00e4kemyksen, ett\u00e4 Kristuksen paluu on niin l\u00e4hell\u00e4, ettei h\u00e4n itsek\u00e4\u00e4n ehdi kuolla. \u201dMe emme kaikki kuole, mutta me kaikki muutumme, yht\u00e4kki\u00e4\u201d (j.51\u201352) \u2026 samaan katoamattomuuteen ja kuolemattomuuteen kuin kuolleetkin yl\u00f6snousemuksessa<\/em>. T\u00e4m\u00e4 oli kuitenkin erehdys ja my\u00f6hemm\u00e4ss\u00e4 kirjeess\u00e4\u00e4n Paavali jo uskoo itse kuolevansa ensin. My\u00f6hemmin t\u00e4m\u00e4 k\u00e4sitys kristillisyydess\u00e4 haihtui, kun t\u00e4t\u00e4 uskottua Kristuksen nopeaa paluuta ei tullut.<\/p>\n\n\n\n Paavali ei ole aivan yksiselitteinen kuvauksessaan, joten tutkijat l\u00f6yt\u00e4v\u00e4t t\u00e4st\u00e4 kolmekin vaihtoehtoa:<\/p>\n\n\n\n Toisin sanoin t\u00e4m\u00e4n voi ilmaista n\u00e4in: Yl\u00f6snousemusruumis, onko se:<\/p>\n\n\n\n Siemen ja siit\u00e4 tuleva kasvi antaa tilaa tulkinnalle. Sen voi n\u00e4hd\u00e4 niin, ett\u00e4 ruumiista tulee jotain yl\u00f6snousemusruumiiseen. Tai sen voi tulkita niinkin, ett\u00e4 sielu on tuo siemen, joka on ihmisyyden ydin (Platon) ja nousee hengelliseen ruumiiseen.<\/p>\n\n\n\n Paavali k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 sanaa ruumis my\u00f6s yl\u00f6snousemuksen j\u00e4lkeen, mik\u00e4 on h\u00e4mment\u00e4v\u00e4\u00e4. Joidenkin mielest\u00e4 h\u00e4n teki niin tietoisesti ja sanoutui k\u00e4tev\u00e4sti irti niin juutalaisesta kuin hellenistisest\u00e4 n\u00e4kemyksest\u00e4. N\u00e4in ovat asiaa kuvanneet niin Lars Aejmelaeus kuin Wille Riekkinenkin. <\/p>\n\n\n\n Miksi itse valitsen tuon sielun ja\/tai hengen yl\u00f6snousemuksen luontevimpana selityksen\u00e4?<\/p>\n\n\n\n Jo luvussa 14.2. totesin, ett\u00e4 on alustavasti perusteltua todeta, ett\u00e4 varhaisin k\u00e4sitys oli Kristuksen hengellinen yl\u00f6snousemus. T\u00e4m\u00e4kin kanta on samaa mielt\u00e4 siit\u00e4, ett\u00e4 Jeesus her\u00e4tettiin kuolleista. Mutta ei ruumiillisesti, vaan \u201dh\u00e4n muuttui aineettomaksi hengeksi\u201d. T\u00e4m\u00e4 kanta tarjoaa mahdollisuuden sanoittaa yl\u00f6snousemus ilman fyysist\u00e4 ihmett\u00e4. Jeesus ilmestyi seuraajilleen, he kokivat h\u00e4nen l\u00e4sn\u00e4olonsa, saivat ilmestyksi\u00e4. T\u00e4m\u00e4 sopii t\u00e4h\u00e4n tieteen aikakauteen, jossa luonnonlakien rikkoontuminen on ajatuksena mahdoton.<\/p>\n\n\n\n T\u00e4ss\u00e4 ajassa helpommin vastaanotettava \u201daineettoman hengen\u201d yl\u00f6snousemus sanoittaa yl\u00f6snousemuksen ilman fyysist\u00e4 ihmett\u00e4. Tosin t\u00e4t\u00e4 voivat ateistikriitikot ja agnostikot syytt\u00e4\u00e4 dualismiksi. Totta, n\u00e4in on. Kysymys palautuu siten maailmankuvaan, onko se uskonnollinen vai materialistinen. Tiede ei tutki muuta kuin materiaalista todellisuutta, joten muusta se ei voi tuottaa todisteita. On pakko tehd\u00e4 maailmankuvallinen valinta, onko olemassa vain materiaalinen maailma vai my\u00f6s joku n\u00e4kym\u00e4t\u00f6n tuonpuoleisuus. Tiede viimeisen\u00e4 lukkona johtaa v\u00e4\u00e4j\u00e4\u00e4m\u00e4tt\u00e4 agnostikon maailmakuvaan. <\/p>\n\n\n\n T\u00e4m\u00e4n tutkimuksen j\u00e4lkeenkin avoimia kysymyksi\u00e4 j\u00e4\u00e4 runsaasti:<\/p>\n\n\n\n\n
Paavalin k\u00e4sitys kuolleiden yl\u00f6snousemuksesta (1.Kor.15:12\u201358)<\/strong><\/h3>\n\n\n\n
maallinen ruumis<\/td> taivaallinen ruumis (j.40)<\/td><\/tr> katoava<\/td> katoamaton (j.42)<\/td><\/tr> v\u00e4h\u00e4p\u00e4t\u00f6inen, heikko<\/td> kirkas, t\u00e4ynn\u00e4 voimaa (j.43)<\/td><\/tr> ajallinen ruumis<\/td> hengellinen ruumis (j.44)<\/td><\/tr> el\u00e4v\u00e4 olento<\/td> el\u00e4v\u00e4 henki (j.45)<\/td><\/tr> maasta l\u00e4ht\u00f6isin<\/td> taivaasta (j.47)<\/td><\/tr> maallinen ihminen<\/td> taivaallinen ihminen (j.48)<\/td><\/tr><\/tbody><\/table><\/figure>\n\n\n\n \n
\n
\n