{"id":1003,"date":"2026-01-21T14:20:31","date_gmt":"2026-01-21T14:20:31","guid":{"rendered":"https:\/\/avaraauskoa.fi\/?page_id=1003"},"modified":"2026-02-16T15:20:26","modified_gmt":"2026-02-16T15:20:26","slug":"13-3-uudelleen-sanoitettua-uskoa","status":"publish","type":"page","link":"https:\/\/avaraauskoa.fi\/index.php\/13-3-uudelleen-sanoitettua-uskoa\/","title":{"rendered":"13.3. Uudelleen sanoitettua uskoa"},"content":{"rendered":"\n<h2 class=\"wp-block-heading alasivu\">13.3. Uudelleen sanoitettua uskoa<\/h2>\n\n\n\n<h3 class=\"wp-block-heading alasivu\">Uskon sis\u00e4lt\u00f6\u00e4 \u2013 yhteenvetoa<\/h3>\n\n\n\n<p class=\"alasivu\">Osassa A k\u00e4ytiin laajasti l\u00e4pi kristinuskon saamaa kritiikki\u00e4. En toista niit\u00e4 en\u00e4\u00e4 t\u00e4ss\u00e4, mutta nopea vilkaisu auttaa lukijaa kiinnostuksensa mukaan palaamaan eri lukuihin. Sielt\u00e4 voi lukea kritiikki\u00e4 kristinuskoa kohtaan ja pohdintoja niihin:<\/p>\n\n\n\n<ul class=\"wp-block-list alasivu\">\n<li>Historiallinen kritiikki 4.2.<\/li>\n\n\n\n<li class=\"alasivu\">Uskonnollinen kritiikki 4.3.<\/li>\n\n\n\n<li>Etiikan kritiikki 4.4.<\/li>\n\n\n\n<li>Uskon sis\u00e4ll\u00f6n kritiikki 4.5.<\/li>\n<\/ul>\n\n\n\n<p class=\"alasivu\">Esimerkiksi kritiikist\u00e4 kristinuskon etiikkaa kohtaan l\u00f6ytyy aiheita, kuten pappien selibaattivaatimus ja kondomikielto (Katolinen kirkko), seksuaalikielteisyys, orjuus, naisten asema, seksuaalinen suuntautuneisuus, rotuerottelu, abortti, eutanasia, parisuhteen uskollisuus ym. Monessa kohdassa totesin olevani kritiikist\u00e4 samaa mielt\u00e4. A-osan kritiikin esitt\u00e4ji\u00e4 olivat tiedemiehet, agnostikot ja ateistit.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"alasivu\">Laajin kritiikki, Uskon sis\u00e4ll\u00f6n kritiikki, sen pohdinta jaettiin kolmeen erilliseen lukuun:<\/p>\n\n\n\n<ul class=\"wp-block-list alasivu\">\n<li>Raamattukritiikki 4.5.1.<\/li>\n\n\n\n<li>Ihmeet 4.5.2.<\/li>\n\n\n\n<li>Muu kritiikki 4.5.3.<\/li>\n<\/ul>\n\n\n\n<p class=\"alasivu\">Raamattukritiikki oli laajaa, ja monessa kohtaa my\u00f6nsin olevani samaa mielt\u00e4. Kritiikist\u00e4 esitin pohdintoja jo A-osan luvussa 4.5.1 sek\u00e4 luvussa 5.1. otsikolla Usko kritiikin j\u00e4lkeen. T\u00e4h\u00e4n laajaan kokonaisuuteen olen my\u00f6s paneutunut osassa B, joka on Raamattun\u00e4kemyksen rakentamista hyvin laajasti ja perusteellisesti. Yhteenveto l\u00f6ytyy jakson 12. kolmesta luvusta ja erityisesti luku 12.2. Uusi Testamentti antaa perusteellisen kuvan mielest\u00e4ni t\u00e4h\u00e4n aikaan sopivasta Raamattun\u00e4kemyksest\u00e4. T\u00e4ss\u00e4 muutama keskeinen periaate:<\/p>\n\n\n\n<ul class=\"wp-block-list alasivu\">\n<li class=\"alasivu\">Raamattu on ihmisten kirjoittama, inhimillinen kirja. Silti sit\u00e4 voi pit\u00e4\u00e4 parhaana kirjana kristinuskon Jumalasta. Se on pyh\u00e4 kirja sille annetun statuksen perusteella.<\/li>\n\n\n\n<li>UT:n kirjeet ovat painoarvoltaan erilaisia, tulkintaa on siksi pakkokin tehd\u00e4.<\/li>\n\n\n\n<li>UT on rikas ja erilaisuutta kannustava pyh\u00e4 kirja, erilaisuus ja monimuotoisuus kuuluu kristillisyyteen.<\/li>\n\n\n\n<li>Ei ole yht\u00e4 oikeaa tapaa olla kristitty.<\/li>\n\n\n\n<li>Uskon sanoittaminen t\u00e4h\u00e4n aikaan sopivaksi on velvollisuutemme.<\/li>\n<\/ul>\n\n\n\n<p class=\"alasivu\">Luvussa 4.5.2. Ihmeet tuli esiin tieteen aikakaudella vaikeat kysymykset, kuten evankeliumien lukuisat ihmeet, neitseest\u00e4 syntyminen, Jeesuksen yl\u00f6snousemus, ruumiin yl\u00f6snousemus ja muita luonnonlakeja rikkovia tapahtumia. T\u00e4ss\u00e4 samassa luvussa pohditaan jo \u00e4lyk\u00e4st\u00e4 vastausta moniin n\u00e4ist\u00e4 kysymyksist\u00e4. Siell\u00e4 esille tulleista kysymyksist\u00e4 kaksi kaipaavat viel\u00e4 jatkok\u00e4sittely\u00e4. Ne ovat Jeesuksen yl\u00f6snousemus ja ruumiin yl\u00f6snousemus ylip\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4n. N\u00e4iden pohdinta on noussut esiin useissa luvuissa ja olen jo maininnut, ett\u00e4 osassa D tulee yl\u00f6snousemuksen laaja k\u00e4sittely.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"alasivu\">Osan A luku 4.5.3. Muu kritiikki k\u00e4sitteli laajan joukon muita kysymyksi\u00e4, kuten Jumalan ja Jeesuksen olemus, sovituksen kiero logiikka, k\u00e4rsimys, syntikeskeisyys ja helvetti. N\u00e4ihinkin kysymyksiin kyseinen luku sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 pohdintaa, johon voi palata.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"alasivu\">Kristinuskon sis\u00e4lt\u00f6 on valtavan laaja kokonaisuus, kuten jo edell\u00e4 mieliin palautetuista luvuista voi p\u00e4\u00e4tell\u00e4. Edelleenk\u00e4\u00e4n ei voi yritt\u00e4\u00e4 t\u00e4ss\u00e4 kattaa kristinuskon sis\u00e4lt\u00f6\u00e4 kokonaan. T\u00e4ss\u00e4 jaksossa tavoite on esitt\u00e4\u00e4 \u201duudelleen sanoitettua uskoa\u201d arkiel\u00e4m\u00e4ss\u00e4. T\u00e4ll\u00e4 rajauksella pyrin ottamaan esiin arkiel\u00e4m\u00e4ss\u00e4 keskeisi\u00e4 asioita. Jatkamme siis uskon uudelleen sanoittamista.<\/p>\n\n\n\n<h3 class=\"wp-block-heading alasivu\">Uudelleen sanoitettua uskoa arkiel\u00e4m\u00e4ss\u00e4<\/h3>\n\n\n\n<p class=\"alasivu\">Keskityn t\u00e4ss\u00e4 sellaisiin n\u00e4kemyksiin, joissa voisi olla syyt\u00e4 uudelleen sanoitukseen. Siis ajatuksiin, jotka ovat t\u00e4ss\u00e4 tutkimuksessa kohdanneet kritiikki\u00e4. En v\u00e4it\u00e4, ett\u00e4 uudelleen sanoitettuna ne ovat varmasti paremmin ajateltuja, mutta sanon, ett\u00e4 n\u00e4inkin voi kristittyn\u00e4 ajatella, ja useammat n\u00e4kemykset kuin vain yksi ovat tikkataulussa. Ja erityisesti, ett\u00e4 ajatukset sopinevat paremmin t\u00e4h\u00e4n aikaan.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"alasivu\">Kuitenkin ensin joitakin keskeisi\u00e4 uskon sis\u00e4ll\u00f6n kulmakivi\u00e4, joita ei ole tarve uudelleen sanoittaa:<\/p>\n\n\n\n<ul class=\"wp-block-list alasivu\">\n<li>Kristinusko on uskoa Kristukseen, h\u00e4n on uskon kohde ja ovi yhteyteen Jumalan kanssa (ks. luvut 9.1. ja 9.9.)<\/li>\n\n\n\n<li>Jumalan rakkaus ja armo on tarjolla kaikille, ei ole mit\u00e4\u00e4n, mik\u00e4 olisi liian pahaa est\u00e4m\u00e4\u00e4n sen<\/li>\n\n\n\n<li>Yksin uskosta, yksin armosta ilman omia tekoja syntyy yhteys Jumalaan<\/li>\n\n\n\n<li>Paljon muutakin on, mutta koska n\u00e4m\u00e4 tutkimukset ovat rajalliset, en esittele t\u00e4ss\u00e4 sellaisia ajatuksia, jotka eiv\u00e4t ole tulleet aikaisemmin jo esille.<\/li>\n<\/ul>\n\n\n\n<p class=\"alasivu\">T\u00e4ss\u00e4 seuraavaksi lyhyesti uudelleen sanoitettua uskon sis\u00e4lt\u00f6\u00e4 valikoiden A-osasta:<\/p>\n\n\n\n<ul class=\"wp-block-list alasivu\">\n<li>Kristityn tulisi ottaa tiede vakavasti, se on koko maailmalle arvokasta ty\u00f6t\u00e4.<\/li>\n\n\n\n<li>Evoluutio on lajien synnyn paras selitys ja jos parempi joskus tulee, on se tieteen teht\u00e4v\u00e4.<\/li>\n\n\n\n<li>Naiset ovat yht\u00e4 hyvi\u00e4 johtajia kuin miehetkin. Nainen pappina ja kirkon johtajana on hyv\u00e4 asia.<\/li>\n\n\n\n<li>Seksuaalinen suuntautuminen ei saa olla mink\u00e4\u00e4n syrjinn\u00e4n peruste. Samaa sukupuolta rakastavat pit\u00e4\u00e4 hyv\u00e4ksy\u00e4 kristillisess\u00e4 yhteis\u00f6ss\u00e4, kuten heteroparitkin.<\/li>\n\n\n\n<li>Seksi on yksi el\u00e4m\u00e4n eliksiireist\u00e4. Sille kuuluu paikka ihmisen el\u00e4m\u00e4ss\u00e4. Tosin se my\u00f6s voi vahingoittaa ihmist\u00e4 eri tavoin ja pelis\u00e4\u00e4nt\u00f6j\u00e4 tarvitaan. T\u00e4ydellinen vapaus seksiss\u00e4 ei johda hyviin asioihin.<\/li>\n\n\n\n<li>Kristinuskon perinne sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 my\u00f6s hyl\u00e4tt\u00e4v\u00e4\u00e4 asketismia ja hy\u00f6dyt\u00f6nt\u00e4 itsens\u00e4 kurittamista.<\/li>\n\n\n\n<li>Ihminen ei ole t\u00e4ydellinen, vaan erehtyv\u00e4 ja keskener\u00e4inen. N\u00e4in yksinkertaisesti voit sanoittaa synnin, mik\u00e4li se on mielest\u00e4si ongelma.<\/li>\n<\/ul>\n\n\n\n<p class=\"alasivu\">Olen joutunut t\u00e4ss\u00e4 yksinkertaistamaan sanoituksia aika paljon. Mutta my\u00f6s n\u00e4in voi uskoakseni kristitty ajatella, lukuisia teologeja luettuani.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"alasivu\">Seuraavat pohdinnat ovat viel\u00e4 uskon uudelleen sanoittamista:<\/p>\n\n\n\n<ul class=\"wp-block-list alasivu\">\n<li>Syntikeskeisyys \u2013 t\u00e4t\u00e4 pohdittiin jo osassa A (luku 4.5.3.), mutta jatkan viel\u00e4 pohdintaa. Richard Rohr, katolinen fransiskaanipappi sanoo, ett\u00e4 perisynti k\u00e4sitteen\u00e4 syntyi vasta viidennell\u00e4 vuosisadalla. \u201d<em>Sit\u00e4 ei ole kertaakaan mainittu Raamatussa\u201d (Rohr 2021, s.62). Luomisen alkuhyvyyden k\u00e4sityksen sijaan, kirkkois\u00e4 Augustinuksen j\u00e4lkeen useimmat kristityt teologit siirtyiv\u00e4t synkk\u00e4\u00e4n n\u00e4k\u00f6alaan \u201dniin sanottuun syntiinlankeemukseen, mit\u00e4 kutsun ongelmaksi<\/em>\u201d (Rohr, 2021, s.63). T\u00e4m\u00e4 ajattelun muutos, perisynti-k\u00e4site johti my\u00f6s kieroon sovituksen logiikkaan, jossa Jumalaa piti lepytt\u00e4\u00e4 synnin t\u00e4hden. Samaan kysymykseen tarttuu Heinim\u00e4ki kolumnissaan: \u201d<em>Onko kristinuskon alku synti vai rakkaus<\/em>\u201d (Heinim\u00e4ki, 2023). H\u00e4n on rakkauden kannalla. \u201d<em>Jumalan ihmiseksi tulemisen motiivi olikin positiivinen, eli rakkaus, eik\u00e4 negatiivinen, eli synti.<\/em>\u201d Synti ei sano mit\u00e4\u00e4n t\u00e4m\u00e4n ajan ihmiselle. On paljon parempia kielikuvia sanoittaa ihmisen tarvetta l\u00f6yt\u00e4\u00e4 Jumala, kuten Raamatun pohjalta nousee useita: \u201d<em>olemme sokeita, pakkosiirtolaisuudessa, vankeudessa, olemme sulkeneet syd\u00e4memme, meill\u00e4 on n\u00e4lk\u00e4 ja jano, olemme eksyneet.<\/em>\u201d (Borg (3), 2016, s.194). Jumalan rakkaus on kristinuskon ydin.<\/li>\n\n\n\n<li>Syntilistat kautta aikojen \u2013 ei saa juoda alkoholia, ei saa tupakoida, ei saa tanssia, ei saa seurata urheilukisoja, ei saa laiskotella, ei saa sit\u00e4 ja t\u00e4t\u00e4 \u2026 T\u00e4llainen negatiivinen kielteisyyden t\u00e4ytt\u00e4m\u00e4 uskonnollisuus on myrkytt\u00e4nyt monen mieless\u00e4 uskon pakkopaidaksi ja el\u00e4m\u00e4lle vieraaksi kieltojen viidakoksi. T\u00e4st\u00e4 pit\u00e4isi pyrki\u00e4 kohti positiivista kuvaa uskon sis\u00e4ll\u00f6st\u00e4. Usko on parhaimmillaan rakkautta, iloa, rauhaa, yst\u00e4v\u00e4llisyytt\u00e4, hyvyytt\u00e4 jne.<\/li>\n\n\n\n<li>Asketismi ja el\u00e4m\u00e4n kurjuus ovat aiheina my\u00f6s jo olleet esill\u00e4 osassa A. T\u00e4llainen ajattelu on noussut joistakin poikkeuksellisista k\u00e4sityksist\u00e4 varhaisessa kirkossa. Ajateltiin, ett\u00e4 maailma loppuu aivan pian, joten hyv\u00e4\u00e4n el\u00e4m\u00e4\u00e4n ei kannattanut panostaa, vaan valmistautua loppuun ja tuonpuoleiseen. No, nyt tied\u00e4mme, ettei n\u00e4in ole k\u00e4ynyt. My\u00f6s, kun syntikeskeisyys venytti syntilistat loputtoman pitkiksi, ei itsens\u00e4 kurittamiselle tullut loppua. Edelleen monet liitt\u00e4v\u00e4t kristillisyyteen itsens\u00e4 kurittamisen ja kurjuuden tavoittelun, mik\u00e4 on vastoin Jumalan rakkauden ajatusta.<\/li>\n\n\n\n<li>Orjat, naiset ja homoseksuaalisuus ovat kolme ristiriitaista ep\u00e4tasa-arvoa, jotka eiv\u00e4t sovi UT:n ajatteluun kaikkien samanarvoisuudesta. Orjuus j\u00e4i tuomitsematta, koska Paavali ajatteli sen tarpeettomaksi, sill\u00e4 maailma sellaisenaan oli loppumassa aivan pian ja alkamassa uusi Kristuksen hallitsema maailma, mik\u00e4 ei toteutunut. Niinp\u00e4, Paavali ei tuominnut orjuutta, eik\u00e4 UT sit\u00e4 selke\u00e4sti kumoa. Silti se on kristinuskon hengen vastaista, mutta kesti jopa 1800-luvulle, ennen kuin orjuus lakkautettiin (ja joissain maissa viel\u00e4 my\u00f6hemmin). Naisten asema ja erityisesti teht\u00e4v\u00e4t kirkon piiriss\u00e4 korjattiin viel\u00e4 paljon my\u00f6hemmin, vasta 1900-luvulla, ja edelleenkin Suomessakin asia on riitojen aihe. Sukupuolinen suuntautuneisuus on ollut n\u00e4ist\u00e4 teemoista kuuma peruna 2000-luvulla. Aihe repii kirkkoa. Jotkut rohkeat kristilliset yhteis\u00f6t pit\u00e4v\u00e4t jo sateenkaarimessuja, mutta enemm\u00e4n tuntuu olevan viel\u00e4 vastustajia. \u201dY<em>hdentekev\u00e4\u00e4, oletko juutalainen vai kreikkalainen, orja vai vapaa, mies vai nainen, sill\u00e4 Kristuksessa Jeesuksessa te kaikki olette yksi<\/em>\u201d (Gal.3:28).<\/li>\n\n\n\n<li>Ihmisarvo: jokainen ihminen on t\u00e4rke\u00e4 ja ansaitsee kunnioituksen. UT:n mukaan Jumala rakastaa maailmaa, tarkoittaen kaikkia maailman ihmisi\u00e4. Meid\u00e4nkin tulee rakastaa koko maailmaa, kaikkia ihmisi\u00e4. Siin\u00e4 ei ole sijaa jaotella ihmisi\u00e4 meihin ja heihin, oikeauskoisiin ja v\u00e4\u00e4r\u00e4uskoisiin. Rotu, ihon v\u00e4ri eik\u00e4 mik\u00e4\u00e4n muukaan est\u00e4 Jumalaa rakastamasta koko maailman ihmisi\u00e4, eik\u00e4 meid\u00e4nk\u00e4\u00e4n pid\u00e4 sortua karsinoimaan ihmisi\u00e4. Pahuus tietenkin tekee kaikesta monimutkaisempaa, mutta kaikkien rakastamien tulee olla l\u00e4ht\u00f6kohta. \u201d<em>Kyps\u00e4 kristitty n\u00e4kee Kristuksen kaikessa ja kaikissa.<\/em>\u201d (Rohr, 2021, s.38).<\/li>\n\n\n\n<li>El\u00e4mme keskell\u00e4 maailmaa ja siell\u00e4 meid\u00e4n kuuluukin kristittyn\u00e4 el\u00e4\u00e4. Ei siis erottautua ja erist\u00e4yty\u00e4, vaan el\u00e4\u00e4 keskell\u00e4 tavallista el\u00e4m\u00e4\u00e4. Richard Rohr ilmaisee asian n\u00e4in: \u201d<em>Kristityn el\u00e4m\u00e4n tarkoitus ei ole erottua jumalattomista, vaan pysy\u00e4 lujasti solidaarisena kaikkien ja kaiken muun kanssa.<\/em>\u201d (Rohr, 2021, s.38). Paavali ilmaisee asian UT:ssa n\u00e4in: \u201d<em>En tarkoittanut t\u00e4m\u00e4n maailman siveett\u00f6mi\u00e4\u2026, sill\u00e4 silloinhan teid\u00e4n pit\u00e4isi l\u00e4hte\u00e4 kokonaan pois maailmasta.<\/em>\u201d (1.Kor.5:10). Ja h\u00e4n jatkaa: \u201d<em>Ei kai minun asiani ole tuomita ulkopuolisia?<\/em>\u201d (1.Kor.5:12). Rohr sanoo my\u00f6s: \u201d<em>meid\u00e4n on keskitytt\u00e4v\u00e4 ihmisten mukaan lukemiseen \u2013 kuten Jeesus selv\u00e4stikin teki \u2013 sen sijaan, ett\u00e4 suljemme ulkopuolelle, mit\u00e4 h\u00e4n ei koskaan tehnyt<\/em>\u201d (Rohr, 2021, s.39). Rohrin koko kirjan teema on Jumalan rakkaus koko maailmaa kohtaan, ja kuinka Kristuksen voi n\u00e4hd\u00e4 jokaisessa ihmisess\u00e4 ja siten rakastaa jokaista ihmist\u00e4. \u201d<em>Jumala pelastaa rakastamalla ja ottamalla mukaan, ei sulkemalla pois eik\u00e4 rankaisemalla<\/em>\u201d (Rohr, 2021, s.151).<\/li>\n<\/ul>\n\n\n\n<h3 class=\"wp-block-heading alasivu\">L\u00e4hdeluettelo<\/h3>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-table alasivu\"><table class=\"has-fixed-layout\"><tbody><tr><td>Borg Marcus J. (3)<\/td><td>Kristinuskon Syd\u00e4n &#8211; Uudelleen l\u00f6ydetty usko<\/td><td>Thomas von Martens, Helsinki 2016<\/td><\/tr><tr><td>Heinim\u00e4ki Jaakko<\/td><td>Onko kristinuskon alku synti vai rakkaus<\/td><td>Kotimaa, 13.1.2023<\/td><\/tr><tr><td>Rohr Richard<\/td><td>Universaali Kristus<\/td><td>Basam Books, Helsinki 2021<\/td><\/tr><\/tbody><\/table><\/figure>\n\n\n\n<div class=\"wp-block-buttons alasivu is-layout-flex wp-block-buttons-is-layout-flex\">\n<div class=\"wp-block-button\"><a class=\"wp-block-button__link wp-element-button\" href=\"https:\/\/avaraauskoa.fi\/index.php\/c-avaraa-uskoa\/\">takaisin<\/a><\/div>\n\n\n\n<div class=\"wp-block-button\"><a class=\"wp-block-button__link wp-element-button\" href=\"https:\/\/avaraauskoa.fi\/index.php\/13-4-avaraa-iloista-alykasta-ja-suvaitsevaa-kristillisyytta\/\">seuraava<\/a><\/div>\n<\/div>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>13.3. Uudelleen sanoitettua uskoa Uskon sis\u00e4lt\u00f6\u00e4 \u2013 yhteenvetoa Osassa A k\u00e4ytiin laajasti l\u00e4pi kristinuskon saamaa kritiikki\u00e4. En toista niit\u00e4 en\u00e4\u00e4 t\u00e4ss\u00e4, mutta nopea vilkaisu auttaa lukijaa kiinnostuksensa mukaan palaamaan eri lukuihin. Sielt\u00e4 voi lukea kritiikki\u00e4 kristinuskoa kohtaan ja pohdintoja niihin: Esimerkiksi kritiikist\u00e4 kristinuskon etiikkaa kohtaan l\u00f6ytyy aiheita, kuten pappien selibaattivaatimus ja kondomikielto (Katolinen kirkko), seksuaalikielteisyys, &hellip; <a href=\"https:\/\/avaraauskoa.fi\/index.php\/13-3-uudelleen-sanoitettua-uskoa\/\" class=\"more-link\">Jatka artikkeliin <span class=\"screen-reader-text\">13.3. Uudelleen sanoitettua uskoa<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"parent":0,"menu_order":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"","meta":{"footnotes":""},"class_list":["post-1003","page","type-page","status-publish","hentry"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/avaraauskoa.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/1003","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/avaraauskoa.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/avaraauskoa.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/avaraauskoa.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/avaraauskoa.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1003"}],"version-history":[{"count":4,"href":"https:\/\/avaraauskoa.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/1003\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1100,"href":"https:\/\/avaraauskoa.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/1003\/revisions\/1100"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/avaraauskoa.fi\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1003"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}